07.05.2017 / Tapa, Viro
07.05.2017 Tämä kaksoisvesitorni on Tapan oikea päätuntomerkki. Harmittavasti alkaa katto olla huonossa kunnossa. Vesitorni on ilmeisesti valmistunut samoihin aikoihin aseman kanssa vuonna 1928.
Kommentit
| 21.05.2017 07:24 | Kari Haapakangas: | Tuosta saisi saneeraamalla aika mellevän asuintalon. Viro on metka kieli. Sana saattaa tarkoittaa samaa kuin suomessa, tai olla sitten merkitykseltään aivan jotain muuta. Niinpä kun kuukkelin kartassa on kadunnimi Sauna, on se sentään syytä tarkistaa. Suunnilleen samaa se tarkoittaa viroksikin, mutta on silti vähän kummallinen kadunnimi... |
|
| 21.05.2017 13:48 | Jimi Lappalainen: | Virolaisissa kadunnimissä on se mielenkiintoinen puoli, että monesta puuttuu perästä tie- tai -katu -viittaus. | |
| 21.05.2017 18:27 | Timo Salminen: | Jos katu on katu (tänav), sitä ei mainita, ilmeisesti ajan ja vaivan säästämiseksi. Sen sijaan, jos kyseessä on tie (tee), se kyllä mainitaan aina. | |
| 21.05.2017 19:40 | Timo Salminen: | Tarkennetaan vielä sen verran, että tänav jätetään siis pois katukilvistä ja osoitemerkinnöistä, mutta jos vaikkapa kerrotaan jonkun asuvan jonkin kadun varrella, se kyllä kulkee mukana. | |
| 22.05.2017 21:52 | Joni Lahti: | Viron kielessä on omituisen voimakas taipumus noiden katujen nimien lisäksi käyttää erisnimissä genetiivimuotoa (omastav). Esim. Lepajõe(-jõgi), Õie (Õis), Kuressaare (-saar), Jaak Mäe (Mägi), Lembitu (Lembit) jne. Vanhat ihmiset kutsuivat myös Rüüteliä nimellä Rüütli. Katujen nimissä ymmärrän asian juuri noin kuin Timokin, että perään odotetaan ikään kuin sanaa tänav. Voi sen siihen laittaakin vaikka lyhenteenä tn. Noissa ihmisten nimissä se on vaikeampi ymmärtää. Omalaatuinen sana on maantee, sillä se on ainoa sana, jossa on genetiivin pääte n. Voi olla, että n on kuitenkin vain äänteellinen lisuke. |