??.??.1966 / Voikkaa
??.??.1966 Sanomalehtipaperirullien lastausta Voikkaalla 1960-luvulla. Kuvasta saa hyvän käsityksen Gb-vaunun tilavuudesta ( 46m3 ja kuorma 16,5 t ) sekä tuon aikakauden trukkikalustosta. Kuva edustaa roskalavalta aikoinaan pelastettujen diakuvien sarjaa. Kuvaaja on tuntematon, joten en tiedä kenen oikeuksia mahdollisesti tällä kuvalla loukkaan. Jos kuitenkin loukkaan jonkun oikeuksia, pyydän ylläpitoa poistamaan kuvan välittömästi.
Kommentit
| 02.08.2017 19:41 | Erkki Nuutio: | Mukava nähdä trukkeja työn touhussa. Paalipihdit pyörityslaitteineen ovat ehkä Auramon (nykyään Bolzano-Auramo) tekoa. Towmotor Jenkkilästä oli haarukkatrukkien pioneeri. Haarukkatrukeilla on harrastajansa, tietysti myös Towmotorilla :http://www.af.nl/prive/heftrucks/towmotor/towmotor/ . VR:n pikkutrukit (1000...2000 kg nostokyky) olivat pääosin Valmetilta Tampereelta. 60-...80-luvuilla ne olivat onnistuneita, mutta japsit ja sittemmin eteläkorealaiset valloittivat sitten markkinat. |
|
| 03.08.2017 00:39 | Heikki Jalonen: | Hieno kuva! Arkipäivän työtä mutta jo mennyttä. Ja tosiaan aivan liian vähän dokumentoitua arkista aherrusta. Mahtaisikohan tuo kuitenkin olla Kajaani Oy:n konepajan valmistetta tuo paalipihti? Auramon varhainen kilpailija ja tämän työlaitteen varsinainen pioneeri ellei peräti keksimispaikka - mutta nykyään aika lailla unohdettu. Nuo kääntyvät läppäset... Rautateiden kuormaustyöt ja haarukkatrukki kuuluvat kiinteästi yhteen. Kuten myös WW II logistiikan ongelmat. Molemmat vauhdittivat trukkialan kehitystä perin kovasti. Clark, Hyster ja Towmotor olivat aikojen alussa alan ykkösnimiä. Aitoja Amerikan herkkuja kaikki. Eikä mihinkään niistä dieseliä saanut käyttövoimaksi rahallakaan. Vain bensa tai nestekaasu, jolla kuvankin kone liikuskelee, olivat saatavissa. Ja moottorina sivuventtiili-nelonen, Hercules tai Continental tai Chrysler. Ei siis mitään rakettitiedettä konepellin, eikun koneteräslevyn, alla.... Mutta muunninvaihteisto oli kaikissa lähes alusta saakka. Ja samaan aikaan autopuolella vasta alettiin käydä debattia synkronoinnin yleisemmästä tarpeellisuudesta - siis parin ylimmän nopeuden osalta, korkeintaan. Hydrauliikka oli trukeissa myös mukana alusta saakka, yhtenä ensimmäisistä ihan oikeasti laajalle levinneenä sovelluksena - jätetään Harmikki tässä nyt laskuista pois, pysytään teollisuuden puolella. Vaatien kalliita oppirahoja jollei siihen osattu oikein suhtautua. Vanhat "kyllä se älytön siitä vetää ja se on ihan sama mitä tonne nyt laitetaan ja nuo huollot on ihan turhia"- asenteet kostautuivat trukkien osalta todella kalliina korjauksina. Suomalaisesta metsäteollisuudesta nuo hälläväliä-asenteet katosivat jo kauan sitten. Meidän kaikkien suomalaisten onneksi. |
|
| 20.06.2018 14:07 | Jarmo Sköld: | Rullapihti | |
| 20.06.2018 17:33 | Esa J. Rintamäki: | Näkymä voisi olla myös mahdollisesti G. A. Serlachiuksen paperivarastolta Mäntässä. T. nimimerkki: "konepajan Clarkia ajelliut". Paitsi että Mäntästä lähti sellupaalejakin... (Käyttäjä muokannut 20.06.18 17:35) |