??.??.1903 / Tuntematon

??.??.1903 Eipä ole aiemmin tullut vastaan kuvaa siitä, millaiselta kenraalikuvernööri Bobrikovin vaunun salonki näytti.

Jostakin syystä parikin lehteä esitteli samoilla valokuvilla kenraalikuvernöörin vaunua vuosina 1903 ja 1904. Ymmärtääkseni kyse oli kuitenkin Ringhofferin Prahassa jo vuonna 1898 rakentamasta kenraalikuvernöörin vaunusta nro 41. - Oliko vaunuun tehty muutoksia, vai nousiko vaunu vain muuten esiin jostakin syystä?
Lukutupa no 17, 31.8.1903, s. 5.
Veckans Krönika no 29, 27.8.1904, s. 17.

Muuten: Salonkivaunuille on tunnisteissa tyrkyllä litteroista vain A. Kuitenkin salonkivaunuja on toki ollut myös litteralla B.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Tuntematon
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 23.08.2017 12:31
Muu tunniste
Sekalaiset: Vaunun sisätila

Kommentit

24.08.2017 09:59 Kurt Ristniemi: Kenraalikuvernöörin salonkivaunusta (41) aktiiviajaltaan tiedetään ainakin seuraava:

"Hans exellens' salongswagn är af boggiewagnstyp. I ena ändan af wagnen är salongen belägen. Möblemanget samt tapeterna äro hållna i grönt och golfwet är täckt med en tjock matta. Inwid salongen befinner sig arbetsrummet, hwars förnämsta möbel utgöres af ett skrifbord med tillhörande skrifstol. Följa så ett toalettrum samt sängkammaren, försedd med en präktig, engelsk järnsäng. Inwid sängkammaren är rökrummet beläget, hållet i grönt och rödt. Detta rum kan afskiljas i twenne afdelningar medels skjutdörrar. Därpå följer betjäningens rum. Såwäl korridoren som de särskilda rummen aro belagda med tjocka, mjuka mattor."

Näin nimittäin kertoo Västra Nyland no 65, 26.8.1904 uutisessaan Suomen uuden kenraalikuvernöörin Ivan Obolenskin ylimääräisestä junasta. Uutisessa kerrotaan myös junan kokoonpano. Junassa mm. mukana olleet keittiövaunu ja ruokasalivaunu olivat kaiketikin keisarilliset vaunut 4 ja 3.
24.08.2017 20:59 Erkki Nuutio: Ruhtinas Ivan Obolenski oli kenraalikuvernöörimme 1904-1905, siis kun Bobrikov oli saatu hengiltä.
Obolenskin avulla Nikolai II yritti rauhoitella suomalaisia kuitenkaan peruuttamatta aikaisempaa valtiollista laittomuutta.
Obolenski on uhkan edessä arka ja päättämätön ja menettänyt arvovaltaansa Venäjän Suomessa olevan armeija- ja laivastojohtoon sekä ylimpiin (Bobrikovilaisiin) siviiliviranomaisiin nähden.

Suurlakon aikana 30.10.- 6.11.1905 hän menetti otteensa, mutta tämän ansiota paljolta on, että Venäjän laivasto ei pommittanut Helsinkiä raunioiksi.
Lakon jälkeen Nikolai II saamiensa selvitysten perusteella katsoi Obolenskin epäonnistuneen ja aiheuttaneen Venäjän arvovallan menetyksen. Obolenski haki eroa/vapautettiin tehtävästään. Jo 18.11.1905 vt. kenraalikuvernööriksi nimitettiin Suomessa olevien joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti, vapaaherra Anton von Saltza.
(Käyttäjä muokannut 24.08.17 21:01)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!