04.09.2017 / Pori (uusi)

04.09.2017 Ensimmäisen liikennöintipäivän kuva, matkakeskuksesta. Satakunnan Liikenteen bussi n:o 56 oli aiemmin Pori – Jyväskylä - Porin vakituinen kulkija: http://vaunut.org/kuva/111284?paik=parka​no nyt bussin suuntana oli Rauman kaupunki.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pori (uusi)
Kuvaaja: Jarmo Pyytövaara
Lisätty: 09.09.2017 17:23
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

09.09.2017 20:28 Eljas Pölhö: En ole vuosiin käynyt Porissa. Joko Porissa (tai ylipäätään Suomessa) juna- ja linja-automatkat on yhdistetty samaan matkaketjuun (yhteinen lippu ja yhteensovitetut aikataulut)? Vai vieläkö kumpikin kilpailee erikseen yksityisautoilua vastaan? (hävittyä taistelua minun mielestäni, pitää yrittää yhdessä, jollei jo tehdä)
09.09.2017 22:05 Vesa Höijer: Tuo oli rakenteilla viime kesänä, kun kävin Porissa. Rautatieasemalla ei ollut lipunmyyntiä, onko siellä nyt jokin uusi rakennus, josta saa bussi- ja junalippuja?
(Käyttäjä muokannut 09.09.17 22:05)
09.09.2017 23:02 Heikki Kannosto: Ei kai nyt mitään yhteensopivuutta voi eikä kannata edes tavoitella kun meillä on SEOS (Suomalaiset ErityisOloSuhteet), hyvänen aika sentään.

Ainakin olen ollut käsittävinäni että yhteispiletit olisivat jo mennyttä aikaa mutta toivottavasti olen väärässä.
10.09.2017 08:52 Ari-Pekka Lanne: »Porissa tehdään ensin ja suunnitellaan vasta sitten»: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta​/miten-kay-porin-matkahuollon-matkakesku​ksen-pihapiirissa-ei-ole-terminaaliksi-s​opivaa-tilaa-200116955/

Viihtyisä ja idyllinen linja-autoasema on keskeisellä paraatipaikalla, josta linja-automatkustajilla oli vain muutama askel ruutukaavan houkutuksiin. Samoin rautatieasemalle oli kaukolinjoilta jo vanhastaan lyhyt matka ‒ erittäinkin vaikkapa Helsingin- ja Turun suuntien pikavuorojen käyttämältä keskussairaalan pysäkiltä, josta tarvitsi kulkea vain ratapihan alitse jalankulkutunnelia myöten.

Matkustuskeskuksessa on ainoana lohtuna tämä kuvassa näkyvä ‒ entisen vehreän, räkämännynkäkkäröinkin koristellun asemapuiston paikalle lanattu ‒ kolkko ja autio kenttä, jossa matkustajat saattavat silmät kosteina värjötellä alttiina tuulelle ja tuiverrukselle. Mitään pakkasrajoja ei tunneta. Fasiliteetteja ja mukavuuksia he saavat etsiä vain turhaan. Lipunmyynti-, kahvio- ja odotushuonepalvelut ovat edelleen vanhalla linja-autoasemalla Rautatienpuistokadun vastakkaisessa päässä, jonne matkustuskeskukseen päivänsä päättävät kaukovuorot eivät saa kuljettaa matkustajia, mutta mihin niiden on kuitenkin vietävä kappaletavarakuormansa, koska rahtiterminaalikin uupui kaupungin yksisilmäisten suunnittelijoiden representaatiosta.

Paniikkiratkaisuna ‒ havahtuessaan mukavuuksien ja palveluiden puutteeseen matkustuskeskuksen rakennustöiden ollessa jo valmistumaisillaan ‒ kaupungin liikennevirkamiehet ehdottivat matkustajien ohjaamista kuvassa vasemmalla näkyvän Satakunnan ammattikorkeakoulun aulatiloihin suojaan säältä ja sateelta. Ymmärrettävistä syistä »teku» ei oikein lämmennyt tälle ajatukselle…

Vanhan linja-autoaseman tontti on kaupungin mielestä liian arvokas joutaville umpivihreille joukkoliikenteen käyttäjille ja »fillarikommunisteille»: https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/fil​lari-50625 . Pori haluaa häätää linja-autoaseman muualle, jotta se voisi myydä tontin rakennusliikkeille kerrostalojen pohjaksi. Tämä on se todellinen syy, miksi linja-autoasema halutaan ajaa pois entiseltä paikaltaan. Matkustuskeskus- ja matkaketju-ajatus on tässä kovan rahan pisniksessä pelkkä keppihevonen.

EPön kysymykseen intermodaalisesta kilpailuasetelmasta: Suomessa linja-auto ja juna kilpailevat tänäkin päivänä pääosin toisiaan vastaan tekemättä ainakaan tietoista yhteistyötä. Samoin eri väriä tai maata tunnustavat linja-autoliikennöitsijät kilpailevat toisiaan vastaan; jopa niin, että samaa kaukolinjaa saattaa ajaa lähes päällekkäisellä aikataululla kaksi kilpailevaa liikennöitsijää. Meininki on kuin 1930-luvulla, jolloin autot kulkivat toistensa torivuorojen edellä poimien maantienposkista, puskista ja maitolaitureilta kyytiin pyrkivät, alkuperäisen liikennöitsijän autoa odottamaan tulleet torimyyjät sekä muun matkustavan kansan.
10.09.2017 11:45 Vesa Höijer: Jyväskylässä rautatieaseman ja linja-autoaseman yhdistäminen matkakeskukseksi onnistui ilmeisesti paremmin, vaikka en pitänytkään vanhan rautatieaseman poistamisesta käytöstä ja vanhan linja-autoaseman purkamisesta.
10.09.2017 12:05 Ari-Pekka Lanne: Esimerkkejä vähintään välttävästi onnistuneista matkustuskeskuksista löytyy myös Vaasasta ja Lahdesta. Niissäkin on omat valuvikansa, mutta linja-automatkustajien ja pakettipalveluiden tarpeita ei niissäkään ole sentään jätetty tylysty huomioitta.
10.09.2017 12:17 Juhana Nordlund: Koska matkakeskukset joudutaan sijoittamaan radanvarteen - useimmiten vanhan rautatieaseman yhteyteen tai ainakin lähelle sitä -, syntyy ongelmia rautatieaseman sijaitessa etäällä varsinaisesta liikekeskustasta.

Joillakin paikkakunnilla bussit pysähtyvät erikseen sekä matkakeskuksessa että kaupungin keskustassa. Porissakin mielestäni kaukoliikenteen bussit voisivat jatkaa jopa torille asti, aivan kuten Rauman ja Kokemäen suuntien vakiovuorobussit ovat tehneet jo pitkään. Syyskuun alusta käyttöön tullut järjestely ei mielestäni palvele hyvin kovin monia joukkoliikenteen käyttäjiä. Meri-Porin bussien linjaamisen rautatieasemalle olisi periaatteessa voinut toteuttaa jo vuosia sitten ilman matkakeskustakin. Samoin Cityliikenteen olisi voinut perustaa jo kauan ennen matkakeskusta. Joukkoliikenteen yhteenkytkeminen sinänsä on tervettä kehitystä, mutta toteuttamistavoissa olisi vielä hiomisen varaa.
10.09.2017 12:57 Ari-Pekka Lanne: Tässäkin olisi ollut potentiaalia tehdä kelvollinen matkustuskeskus. Joko olisi kaivettu kahvittelu- ja paketinlajitteluluolasto kuvan asfalttikentän alle tai sitten rakennettu mukavuuslaitos terminaaleineen maan päälle laiturikentän katteeksi. Ongelmaksi olisi tällöin jäänyt raha; kuka maksaa? ‒ Mielestäni kaupunki olisi saanut maksaa, osin linja-autoaseman tontista saatavilla tuotoilla. Kuvassa näkyvää ratkaisua parempi olisi ollut vaikka pidättäytyä ainakin toistaiseksi entisessä. Koska kyllähän tähänkin kenttään on saatu liiankin kanssa rahaa menemään, ilman vastaavaa hyötyä.
11.09.2017 11:19 Vesa Höijer: Onhan siellä tuo rautatieasemarakennus avoinna. Se voi toimia odotussalina sekä juna- että bussimatkustajille.
11.09.2017 13:17 Teppo Niemi: Muutama vuosisitten VR-yhtymä Oyn johto totesi Liikenneminsteriön yhteislippusuunnitelmista, että VR ei ole siinä mukana. Nyt kuitenkin VR-yhtymä haikailee matkaketjuja ja jonkinlaista samalla lipulla perille -tyyppistä palvelua. Aikoinaan 1990-luvullahan oli tarjolla Juna - bussi liput, mutta lippu-uudistukset lopettivat tämän.
11.09.2017 16:37 Mikko Nyman: Tepon mainitsemissa VR:n suunnitelmissa on kyse hieman muusta kuin pelkästä SPR-pohjaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!