??.??.1892 / Helsinki asema
??.??.1892 Helsingin rautatientori vuonna 1892. Kuva: Helsingin kaupuginmuseo, Helsinkikuvia Kuva on detalji alkuperäisestä. Valokuvat ko. vuodelta alkavat olla jo harvinaisuuksia.
Kommentit
| 26.09.2017 18:28 | Heikki Jalonen: | Onpas hieno! Katsokaapa tuota Omnibus-Waunua jolla matkustavainen pääsee hyvin kätevästi hotelli Seurahuoneelle (Hotel Societetshuset Hôtel)! Palvelulaji, jota nykypäivän hotellit eivät Suomessa enää tarjoile... Seurahuoneen palveluvaunujen takana on toisetkin vastaavat vaunut. Teksti niiden kyljessä on jotain muuta; se ei valitettavasti ole luettavissa tämän kuvan perusteella. Mutta huomatkaapa, kuinka identtiset nuo kahdet vaunut ovat! Uskaltaisi päätellä, että ne ovat teollista sarjatuotantoa. Kotimainen valmistus tuntuisi kuitenkin jotenkin epätodennäköiseltä tuollaisessa erikoistuotteissa - koko Suomessa kun tuskin oli tuollaisia vaunuja muutamaa kymmentä useampaa. Ehkä ne ovat saksalaista valmistetta? Helsingin (tai tietysti myös koko Suomen) markkinat olivat siis riittävät alan maahantuonnille ja kaupalle. Minkähänlaista mahtoi olla tuo hevosvaunuala kauppatoimialana tuolloin? Olisiko kellään hyvää vinkkiä alan tutkimuksista tai vastaavista? Tai lehdistölähteistä tai vastaavista? Tai alan toimijoiden julkaisuista? |
|
| 26.09.2017 18:37 | Heikki Jalonen: | Tuossa Omnibus-Waunun edessä on muuten oikein perinteistä mallia oleva kaasulyhty, liekkipolttimella. Kaupunkikaasulla toimiva, kaasun (vielä vuonna 1892) toimitti Helsingin Kaasuvalaistusosakeyhtiö, joka oli aloittanut toimintansa 1860. Helsingin Kaupungin Kaasulaitos siitä muodostettiin vuonna 1900. | |
| 26.09.2017 21:14 | Heikki Kannosto: | Kotimainen valmistus ei ole lainkaan mahdoton vaihtoehto. Jossakin koti- tai käsiteollisuushistoriikissa on ammoisenaikainen mainos hevosvetoiseksi tarkoitetusta ja aivan supisuomalaisesta ruumisvaunusta (jalakset talvikäyttöä varten taisivat sisältyä hintaan) ja jos sellaiselle on ollut markkinoita niin mikseipä omnibusvaunullekin. "Sääli että paratiisiin mennään ruumisvaunuilla!" - Stanislaw Jerzy Lec (Käyttäjä muokannut 26.09.17 21:16) |
|
| 27.09.2017 09:40 | Petri Sallinen: | Ilmajoen Nopankylässä oli Suomen suurin hevosajokalujen valmistukseen keskittynyt yhteisö. Jo 1800-luvun puolivälissä yli 30 sepän voimin siellä valmistettiin kärryjen ja rekien osia. Lisää dataa aiheesta esim. oheisen linkin takaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokalusepp%C3%A4 |
|
| 27.09.2017 10:10 | Pave Saarinen: | Saapuneet matkustajat näkyvät odottavan rappusilla ajurin tuloa. Ei mikään ihme, sillä kengät voisivat likaantua hevosen paskassa, sitähän on torilla. Näkysi myös olevan kaksi miestä korin kanssa. Olisivatko jotain kaupustelijoita? Ilmajoella Erkkola valmisti vielä 1950-luvulla moottorikäyttöisiä kolmipyöriä sotainvaliideille. (Käyttäjä muokannut 27.09.17 10:23) |
|
| 27.09.2017 10:50 | Kurt Ristniemi: | Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatieasema%201892&page=1 | |
| 27.09.2017 11:24 | Jorma Rauhala: | Sörkassa oli Osbergin konepaja, joka valmisti omnibusseja. | |
| 27.09.2017 19:48 | Heikki Jalonen: | Tuo Osbergin Konepaja onkin hyvä huomio! Osberg & Bade, sittemmin Osbergin Konepaja, sittemmin osa Kone & Siltarakennus Oy:tä ja edelleen myöhemmin osa Wärtsilä-yhtymää. Konkurssia ja fuusiota mahtui tuollekin matkalle... tavalliseen tapaan. Tämän sivuston pääteemaan sopivasti, Osberg & Bade toimi myös rautatiekaluston alalla, vaunukaluston toimittajana. Firma oli myös erikoistunut (rauta- ja messinki-) valuihin ja varsinkin hienompaan rakennustavaraan. On todella hyvin mahdollista, että nuo varsin hienot ja viimeistellyt Omnibus-Waunut olisivat sen valmistusta. 1891 tilaston (Teollisuustilastoa 8. Osa I. Suomenmaan Virallinen Tilasto XVIII, Helsinki, 1893) mukaan tehtaassa oli työväkeä 130 henkeä. Ei siis mikään nurkkaverstas ollenkaan. |
|
| 27.09.2017 23:37 | Reino Kalliomäki: | Ennen junaa matkailtiin diligenssillä. http://vaunut.org/kuva/122361 Myös Pietarin kokoisessa kaupungissa on varmaankin ollut Omnibussien valmistusta. | |
| 28.09.2017 10:53 | Pave Saarinen: | Suomessa tiettävästi ensimmäinen yritys linjaliikenteen aloittamiseksi tapahtui vuonna 1827, kun turkulainen teollisuusmies Johan von Julin järjesti diligenssi- eli postivaunuliikenteen Helsingin ja Turun välille. Ilmeisesti vain tavaroita kuljettanut linja ei kannattanut, mutta kymmenen vuotta myöhemmin pietarilainen liikemies William Henry Stuckey aloitti henkilölinjaliikenteen Pietarista Helsinkiin ja edelleen Turkuun. Kolmen hevosen vetämissä diligenssivaunuissa oli kuljettajan ja konduktöörin lisäksi tilat neljälle matkustajalle ja rahtitavaralle. Matka Pietarista Helsinkiin sujui 48 tunnissa. Tämäkin linja päättyi kannattamattomana, ja seuraavat linjakokeilut tehtiin vasta 1800-luvun lopulla.[3] Helsingissä HKL:n edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 hevosomnibusliikenteen ja 1936 linja-autoliikenteen. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katollalähde?. / Wikivand http://www.wikiwand.com/fi/Linja-auto (Käyttäjä muokannut 28.09.17 10:55) |
|
| 28.09.2017 16:13 | Heikki Jalonen: | Nuo alkuammoisten aikojen diligenssiliikenteen hapuilevat vaiheet olisivatkin kiinnostava tutkimuskohde, asiaa lienee tutkittu melkoisen vähän eikä kattavia julkaisuja lie saatavissa? Mitenkähän lienee ollut vaunuliikenteen kilpailukyvyn laita ennen rautatien aikaa? Ainakin purjehduskauden aikana laivaliikenne on varmaankin tarjonnut mukavammat ja nopeammatkin yhteydet, lisäksi niissä kauppamiesten monesti kaipaama tavaran kuljetus on käynyt paljon isommassa määrässä ja huokeammasta taksasta. Esimerkiksi, S/S Furst Menschikoff ulotti liikenteensä Pietariin (Kronstadt) joskus 1830-luvun lopussa, jolloin se alkoi ajaa Pietari-Tallinna-Helsinki-Turku-Tukholma-reittiä. Tuttuja kauppaväyliä vieläkin... Lisää höyrylaivoja tuli liikenteeseen sittemmin nopeassa tahdissa. Pölyinen tai umpikurainen, huonoilla teillä huojuva diligenssi tuskin oli kehittyvälle laivaliikenteelle tasaveroinen vastus. Paitsi tietysti talvella, meren ollessa jäässä. Silloin diligenssi oli pelkästään kylmä ja huojuva. Toisaalta, ihmisten matkusteluhalutkin lienevät sydäntalvella olleet vähäisemmät. Riihimäen-Pietarin-rata tietysti muutti aikanaan Pietarin liikenteen totaalisesti, matka-ajan lyhentyessä ja ympärivuotisen kulun tullessa joltisenkin varmaksi. |
|
| 05.10.2017 16:55 | Erkki Nuutio: | Kotimaisia diligenssien toimittajia ovat olleet konepajat Osberg & Bade ja Spennert Helsingistä ja Wolff Turusta. Wolffista on tainnut aikoja sitten olla jotain juttua Mobilisti-lehdessä. |