??.??.1911 / Fredriksberg, Pasila alapiha

??.??.1911 Kun Branderin kuvaa rajataan kyllin tiukasti, päästään tarkastelemaan vaunuja melko hyvällä resoluutiolla.

Vasemmassa reunassa vajan takana on korkealaitainen halkohäkillinen vaunu (HL), jonka takana on lumiaura ja hiilipiippuinen veturi.
Etualan avonaisiin tavaravaunuihin palaan kenties myöhemmin, jos niistä jotakin mainittavaa löydän. Ainakin valtaosin niiden littera on H.
Kiinnostavimmat vaunut tässä kuvassa mielestäni ovat lähimmän raiteen oikeassa reunassa olevat kaksi lyhyttä vaunua, joissa näyttää olevan tolpat lähellä nurkkia ja niiden sisäpuolella mahdollisesti poikittaiset pankot. Olisivatko IK-vaunuja, joista on keskimmäiset tolpat poistettu?

Helsingin kaupunginmuseo, Signe Brander 1911, 'Pasilan veturitallit'
https://www.helsinkikuvia.fi/search/reco​rd/?search=brander%20pasila&page=1

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pasila alapiha Kuvauspaikka: Fredriksberg
Kuvaaja: Kurt Ristniemi
Kuvasarja: Signe Branderin rautatievaunut
Lisätty: 17.11.2017 12:48
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus, Veturitalli
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

17.11.2017 22:08 Eljas Pölhö: Suoralla savutorvella varustettu veturi on sarjaa I3 (mahdollisuus 7/9) tai I2 (mahdollisuus 2/9). Kaikki olivat hiilipolttoisia ja kaikissa oli kuvassa näkyvä ulkoneva ikkunalokero tähystyksen helpottamiseksi.
18.11.2017 03:11 Jouni Halinen: Mihinkä tämä klapikokoinen polttopuu sitten on menossa?, tätä kokoa käytettiin juurikin uunilämmitys taloissa myös wanhaan aikaan.
(Käyttäjä muokannut 18.11.17 05:19)
18.11.2017 05:52 Kurt Ristniemi: Vaikea on kuvasta kaikkien puiden pituutta varsin nähdä. Mutta eivätkö nuo liene halkoja eivätkä klapeja; kertaalleen tai kahdestikin halastuja pöllejä, niinkuin halot ovat.

Vaikka kuka sen tarkaa sanonee, minkä mittaista puuta noihin vasemman reunan vaunuihin on lastattu. Tosin minun silmääni näin äkkiä katsoen näyttävätkin haloilta. Ja tottahan halkoja vaikkapa leivinuunien, saunojen ym. lämmittämiseen käytettiin. SVR myönsi rautatieläisille tietyn määrän polttopuuta vuosittain.

Kaupunkiin vietävän polttopuun varastointi tapahtui ymmärtääkseni muualla kuin Fredriksbergin veturitallin pihassa.

Klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Tämän kertoo Wikipedia.
(Käyttäjä muokannut 18.11.17 09:34)
18.11.2017 14:55 Tapio Nikula: Höyryvetureissa poltettiin puolen metrin mittaisia halkoja. Polttoainevarastolle halot tulivat metrisinä. Halkoja varastoitiin aumoissa useita vuosia, ainakin kaksi vuotta. Kun aumaa purettiin, niin halot sahattiin kahtia. Niitä ei pilkottu pienemmäksi, joten voidaan kai todeta, että vetureissa ei käytetty klapeja. Pieksämäellä oli valtavat laanit halkoja ja kivihiilikasoja. Hiilikasojen päältä oli hyvät pers- ja suksimäet pikkuskideille. Halkopinojen uumenissa taas puristeltiin tyttöjä. Koko polttoainelaani oli varustettu kapearaiteisilla radoilla (lienee 600 mm). Sahatut halot kuljetettiin rullavaunuilla vyörytyslaitokseen. Halkovaunuja veti traktori, 60-luvun alussa Fordson Major. Viikonloppuisin, polttoainevarastolla olivat duunissa vain vyörytyslaitoksen väki, niin me penskat tietysti ajelimme niillä rullavaunuilla. Ja omat halot kotiin saatiin siis polttoainevarastolta kohtuullisella maksulla. Halkoja yleensä ostettiin kaksi mottia kerrallaan. Halot kuskasi hevosmies pientä korvausta vastaan. Ne voi myös kuljettaa itse isoilla halkokottikärryillä tai halkoreellä. Kyseiset pelit lainasi polttoainevarasto.

Uusia halkoja laanille tuli rautateitse ja lähistön toimittajilta kuorma-autoilla. Taisi jo 60-luvulla suurin osa tulla autoilla. Me penskat tietysti liftasimme autoihin. Samoin tehtiin myös vetureille ja monia monia kertoja on päästy kyytiin vyörytyslaitokselta talleille. 50-luvulla uudella tallilla (nyt jo purettu) ei ollut vielä sähkökäyttöistä venkiä ja taisi joka päivä olla lauma kakaroita vengin aisoissa työntöapuna.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!