??.??.1940 / Helsinki, Jätkäsaari, Helsinki Länsisatama
??.??.1940 VR:n hiilivarasto Jätkäsaaressa. Nosturi pudottaa juuri hiiliä hiilikasaan. Suurikokoinen kyltti kertoo läjitysalueen kuuluvan Valtionrautateille. Kuvausajankohta 1940-luku.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Kommentit
| 26.01.2018 21:22 | Mika Koukkari: | Nämä rakennelmat näkyvät mainiosti vuoden 1943 ilmakuvassa: http://kartta.hel.fi/link/3Y32Dg | |
| 27.01.2018 08:47 | Kari Haapakangas: | Mitenkäs yleisesti veturit sotavuosina hiilen voimalla liikkuivat? Kotimainen puu taisi olla yleisin liikuttaja. | |
| 27.01.2018 11:53 | Kari Suominen: | Tuosta ilmakuvasta saa erinomaisesti käsityksen Saukon laiturin sijainnista. Hiirellä vetämällä kuvaa voi siirtää ja liikkua kiskoja seuraten vaikka rautatieasemalle asti ja vuosilukua vaihtamalla katsoa alueiden muuttumista vuosien saatossa. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme tälläistä 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jollaista pitkin nosturi tässä juuri siirtyy Hiilenkuljetushihnat näkyvät selvästi linkitetyssä ilmakuvassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977. Ratapihakaavioita : Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama http://vaunut.org/kuva/43273 Länsisatama ja mm. Saukon laituri http://vaunut.org/kuva/43272 http://vaunut.org/kuva/43271 http://vaunut.org/kuva/43268 Pätkä Pauli Ruonalan koosteesta Resiina verkkojulkaisun keskusteluosiossa aiheena Helsingin satama-asemat, Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteinä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994 "Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide." (Käyttäjä muokannut 27.01.18 12:29) |
|
| 27.01.2018 22:08 | Erkki Nuutio: | VR veturien halot tuhansina kuutiometreinä, niiden kivihiili tuhansina tonneina ja niiden polttoturve tuhansina tonneina: 1936 1521.5 , 88.8 , 8.2 1937 1498.8 , 141.6 , 10.0 1938 1330.9 , 184.1 , 9.3 1939 1544.5 , 118.2 , 9.1 1940 2106.8 , 50.7 , 6.4 1941 1979.8 , 101.9 , 5.8 1942 1541.4 , 268.8 , 1.4 1943 1661.1 , 312.1 , 6.7 1944 2128.6 , 262.7 , 6.9 1945 2987.9 , 17.6 , 4.2 1946 2886.5 , 65.8 , 12.9 1947 2775.8 , 84.3 , 27.8 1948 1826.5 , 252.6 , 56.8 1949 1539.5 , 243.8 , 78.4 1950 1675.2 , 269.6 , 76.7 1951 1600.0 , 345.7 , 76.6 1952 1322.9 , 331.5 , 70.5 1953 1089.0 , 340.6 , 68.2 1954 1240.2 , 348.6 , 75.1 1955 1381.5 , 378.9 , 46.7 1956 1117.0 , 410.9 , 66.9 1957 826.8 , 382.7 , 46.7 1958 868.6 , 353.8 , 12.3 1959 824.9 , 330.2 , 7.0 1960 776.4 , 319.0 , 8.7 VR 1937/62 s. 696 . Kiinnostavia lukuja. Myös kaasu- ja polttoöljyn lukemat löytyvät, mutta niistä ei selviä jako veturi+juna -%osuus. Loppuvuosien luvuissa näkyy lättähattujen, sekä moottorijunien ja -veturien vaikutus, eli niiden vähäinen halkojen ja hiilen tarve. Hiilissä näkyy jatkosotavuosina mahtava kanssasotijamme. Se piti meidät hiilessä, öljyssä ja viljassa (siis kansamme elossa, lukuunottamatta sankarivainajia) vielä huonompiosaistenkin kustannuksella. Eipä silti, maksettiinhan nämäkin hankinnat nikkelimalmilla, kuparilla ja muulla. Maksamatta jääneetkin maksettiin SNTL:lle jälkikäteen sotakorvausten rinnalla. |