??.??.1911 / Djurgården
??.??.1911 Suurennos Djurgårdenin ylikäytäväkuvasta, nyt oikein päin. Naishenkilö? matkaa ajurilla Alppimajaan. Muuallekaan siitä ei voi mennä. Vertaa kuvaa: Nyt on luettavissa ajurin numero 61, siis kuva on varmistettu oikeinpäin olevaksi. Museon kuva on ollut peilikuva. sellaista sattuu, jos skannataan alkuperäisestä lasinegasta. Eläintarha Brander Signe HKM, Valokuvaaja 1911 Eläintarha. Liikenteen tasoristeys ja jalankulkijoiden alikulkukäytävä ravintola Alppilaan johtavan tien varrella. -
Kommentit
| 14.02.2018 20:11 | Pave Saarinen: | Vertaa kuvaa: http://vaunut.org/kuva/105421?u=2783 (Käyttäjä muokannut 14.02.18 20:14) |
|
| 14.02.2018 21:54 | Erkki Nuutio: | Voin vielä täydentää että todettu pätee vaikka droska (?) olisi kaatunut ylösalaisin. Mutta numeroksi tulisi silloin 19. | |
| 15.02.2018 07:37 | Kurt Ristniemi: | Alkuperäinen kuva on https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000qy Se on näköjään jo alunperin kopioitu peilikuvaksi, sillä 'Signe Brander' -teksti on skannatussa kuvassa oikeinpäin. Djurgårdenin seisontasilta (Eläintarhan laituri) on oikealla välittömästi tien vieressä. Isvossikka on joutunut odottelemaan Fredriksbergin suuntaan kulkevaa junaa ennenkuin pääsee jatkamaan matkaansa Alphyddaniin. |
|
| 15.02.2018 09:52 | Pave Saarinen: | Naishenkilö on todella matkassa. Hattu on ajan muotia. Se selviää, kun googlettaa: hattu 1911 | |
| 26.02.2018 21:08 | Jouni Halinen: | Nyt kyllä herää kysymys tämän naishenkilön "ammatista", olihan yksinäisen naisen pääsy ravintolaan lähes mahdotonta vielä 1960 luvulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/paaseeko-nainen-yksin-ravintolaan Tässä pätkässä Portsari toteaa "että yksinäinen nainen ravinolassa on omituista". Mutta käytännöt ovat olleet varmaan "ammattilaisten" osalta viime vuosisadan(kin) alkupuolella erillaiset. | |
| 02.03.2018 08:53 | Pave Saarinen: | Alppimajassa oli myös majoitushuoneita. Olen itse käynyt palon jälkeen katsomassa raunioita. Mustan, että hiiltyneistä raunioista löytyi ( tai itsekin näin ) palamaton nailonsukka. Tuli kiire lähteä. Nailonsukka oli sodan jälkeen tuiki harvinainen ylellisyystavara. Se lienee keksitty laskuvarjokankaan tekniikasta. Maja paloi 1951 aamuyöstä, joten olin tosi snadi. (Käyttäjä muokannut 02.03.18 08:55) |
|
| 27.02.2023 19:36 | Kurt Ristniemi: | Nailonsukkien historia on kyllä erilainen: Vielä 1930-luvulla amerikkalaiset naiset käyttivät silkkisukkia. Vaikka silkki onkin miellyttävän tuntuinen materiaali, se oli epäkäytännöllinen sukissa: joustamaton ja helposti rikkoutuva. DuPont palkkasi Wallace H. Carothersin tekemään tutkimusta synteettisistä materiaaleista. Vuonna 1939 Carothers keksi Fiber 6-6 -kuidun. Se sai nimen Nylon, suomeksi nailon. Toisen kertomuksen mukaan ensimmäiset nailonsukat valmistettiin jo vuonna 1937. Joka tapauksessa nailonsukkien läpimurto seurasi niiden esittelyä vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. DuPont näki nailonin arvon silkin korvaajana. Uuden kuidun kallis tuotekehitys vaati suuria markkinoita. Ja nailonsukkien menestys olikin valtaisa. Silkki oli tuotu Japanista, ja siitä oli sukkien lisäksi valmistettu myös mm. laskuvarjoja ja köysiä. Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin nailonista tulikin militäärituote, ja siitä alettiin valmistaa mm. laskuvarjoja. Laskuvarjokankaan ja nailonsukkien kudos olivat erilaiset: Sukkiin tuli helposti silmäpakoja, mutta laskuvarjossa oli ripstop-kudos, joka sieti pieniä vaurioita. |
|
| 27.02.2023 20:58 | Rainer Silfverberg: | Mä olen kanssa ymmärtänyt että DuPont keksi nailonin juuri ennen sotaa. | |
| 27.02.2023 20:59 | Esa J. Rintamäki: | Anoppi kertoi, että sotien jälkeisenä pula-aikana myytiin erityistä maalia, jolla saatiin jalat maalattua siten, että ihan kuin olisi ollut nailonsukat jaloissa! Nailonkuitu tunnetaan paremminkin nimellä polyamidi. Nylon-nimi otettiin New Yorkin ja Lontoon nimistä. DDR halusi myös ostaa oikeudet nailonin valmistamiseen, mutta amerikkalaiset Joe Mccarthyn lietsoman kommunismikauhun takia eivät sitä myyneet. Joten itäsaksalaiset pakostakin kehittivät PA-6-kuidun ja antoivat sille nimeksi Dederon. Se tuli käyttöön 1959 ja vastasi suunnilleen perlonia. Du Pont keksi nailonin 28.8.1935. N - Day oli 15.5.1940, kun Du Pont myi ensimmäisen miljoonan nailonsukkia. I. G. Farben kehitti perlon-kuidun vuonna 1938, mutta sukkia alettiin valmistaa perlonista vasta vuonna 1943. TWD Fibres antoi omalle PA-6.6 - kuidulleen kauppanimeksi "Timbrelle". Aaaahhh, nailonsukat! Sukkahousut ovat hätäisille naisille tarkoitettuja romantiikanmurhaajia...! |