01.03.2018 / Tampere asema

01.03.2018 Ankkurointiin liittyvää maansiirtotyötä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tampere asema
Kuvaaja: Timo Keski-Petäjä
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella
Lisätty: 01.03.2018 17:28
Muu tunniste
Sekalaiset: Muu ajoneuvo, Työmaa
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla, Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

01.03.2018 21:19 Santeri Taskinen: Olikohan tämä juuri se paikka, mistä tuo 155-millinen sirpalekranatti löydettiin juuri tämän kuvan ottamisen jälkeen? Aamulehden uutisen mukaan: "Työntekijät löysivät räjähteen Sorin sillan kupeessa sijaitsevan puutalon ja sen edessä olevan tukimuurin välistä hieman ennen puolta neljää iltapäivällä." Linkki koko juttuun: https://www.aamulehti.fi/uutiset/kansity​omaalta-loytyneen-rajahteen-tyyppi-selvi​si-mahdotonta-sanoa-milta-vuodelta-se-on​-200782214/
01.03.2018 21:48 Timo Keski-Petäjä: Jep. Ja mikä spookeinta, otin kuvan alle tunnin ennen kuin räjähde löytyi ja pääsin vielä livahtamaan 5 minuuttia ennen liikenteen katkaisua etelään myöhässä lähteneellä IC 922:lla.
02.03.2018 08:28 Erkki Nuutio: Aika outoa, että Pääesikunnan viestintä arveli Aamulehdessä, että muualla olleen kranaatin olisi maansiirto(yritys) tuonut hävitystarkoituksessa tänne asuintalon juurelle, ja vieläpä aika vaikeaan paikkaan kranaatin upottanut.
Olisiko unohtunut, että Stalinin pommikoneet kylvivät sirpalekranaatteja ja palopommeja 1939-1940 nimenomaan tänne, missä asui ja oleskeli ihmisiä.
Stalin ei kylvänyt pommejaan Tampereelle enää 1941-1944. Kanssasotijamme toimet estivät sen.
02.03.2018 10:38 Kari Haapakangas: Eikös se ole huhua, että pommien puutteessa "Stalinin kotkat" pudottelivat tykistön kranaattejakin? Eivät kranaatit kovin tehokkaita pommeja ole.

Raskaansorttinen kranaatti on kyllä ollut kyseessä.
03.03.2018 11:10 Erkki Nuutio: Aamulehden tänäinen uuutinen tarkentaa kranaatin olleen 152 K 04 -tykin sirpalekranaatti joka on lienee ammuttu keväällä 1918.
Näin varmaan on. Ampujaporukka tunnustaa asian. Evl. A.Almqvist, joka lienee suomalaistanut nimensä Kilpeläiseksi eräistä vapaaehtoisista ruotsalaisupseereista saamiensa ja kertomiensa kokemusten herättämänä, kirjoitti mm. näistä ammunnoista muistelmakirjan A.S.Kilpeläinen : I:n raskas-tykistöpatterin mukana wapaussodassa (Ahjo , 1919, 180 s. + kuvasivut)
Sen mukaan Ev. Nenosen valvonnassa muodostettiin Pietarsaaressa kyseinen patteri 9.3.18 kun se sai kaupungin lähistöltä Lill-Benvikin patterin kaksi 152 mm:n piiritystykkiä hyväkuntoisina ja näihin kranaatteja. Tykkimalli oli Venäjän maa-armeijan parhaita.

Tampereen piirityksessä kanuunat olivat radan varrella vähän Vehmaisten asemasta koilliseen ja myöhemmin toinen niistä myös Messukylän pysäkin luona. Vehmaisista ammuttaessa oli 3.4. yhtenä maalina patteri venäläisen kirkon luona. 4.4. ammuttiin kaksi kranaattia venäläisen kirkon vierellä olevaan rautatievaihteeseen. Kranaateissa oli runsaasti viallisia, jotka eivät räjähtäneet.
Ilmeisesti nyt löydettiin toinen mainituista kahdesta rautatievaihteeseen tarkoitetuista kranaateista. Se meni runsaat 10 m pitkäksi, eikä savimaassa räjähtänyt.
Ei taideta uskaltaa tyhjentää ja lähettää kuorta Vapriikkiin.

Kilpeläisen kirja on ansiokas ja rehellinen, mutta asiat olivat tuoreita ja kaatuneet vielä lämpimiä.
03.03.2018 11:34 Santeri Taskinen: Mielenkiintoisen tarkkoja tietoa, kiitos niistä. Voisi olla mahdollista, että kranaatteja löytyy tuosta maasta vielä lisääkin näiden tietojen valossa.
03.03.2018 13:47 Tommi K Hakala: Kranaatti vietiin Ylöjärven Lakialaan armeijan varikolle hävitettäväksi.
03.03.2018 16:35 Niila Heikkilä: Aloin miettimään että epäsuoralla tulella ammuttaessa jos tarkoituksena ampua useiden kilometrien päästä vain kaksi kranaattia, alkaa täysosumatodennäköisyys olla rautatievaihteen kokoluokkaan olevaan maaliin aika pieni. Tarina ei ilmeisesti kerro osuiko toinen kranaatti, ja millainen oli tulenjohdon toteamus siitä, (oliko tulenjohtoa laisinkaan, vai ammuttiinko vain ns. sokkona sinnepäin kartta-ammuntana) vai voisiko olla että ne olisi ammuttu suorasuuntauksella Kalevankankaalta? Etenkin jos ampumispäivämäärä on vuorokautta myöhäisempi ja tykkejä olisi siirretty Vehmaisista jo lähemmäksi Tamperetta. Tämä siis spekulaatiota ilman alkuperäisen dokumentin kyseenalaistamista. Lentopommeja saattaa kaivauksissa löytyä ratapihan/kaupungin alueelta vielä joskus. Mikään mahdottomuus se ei ole, koska ratapiha oli useitakin kertoja talvisodassa pommitusmaalina. mm. Aseman eteen tullut 250-500kg pommi humautti katuun 9m syvän montun. Hotelli Emmauksen (nyk. Skandic) ja aseman kaikki ikkunat olivat säpäleinä.
(Käyttäjä muokannut 03.03.18 16:50)
03.03.2018 17:17 Erkki Nuutio: Kilpeläisen kirjassa on aukeaman kokoisessa kartassa näytetty ampumalinjat Vehmaisista. Näistä yhtenä oli venäläisen kirkon suunta. 3.4. ammuttiin siellä ollutta tykkipatteria ja 4.4. Wetzerin erityisestä käskystä kyseiset kaksi kranaattia rautatievaihteelle. Olettaisin että tarkoitettiin Vaasan radan haarautumispistettä. Sinnehän se meni vähän pitkänä. Arvelen tarkoituksena olleen estää punaisten panssarijunaa tulemasta Järvensivun tienoille hyökkääjien tuhoksi.
Muita tulituskohteita 2-3.4. olivat mm. Pyynikin torni (punaisten tykistön tulenohjaus), Pispalan patteri, Näsinlinna ja Tammelan kansakoulu sekä panssarijuna. Jo aikaisemmin oli ammuttu Attilan kenkätehdas tuleen
Telefoonijohdon päässä olevia tähystäjiä patterilla oli mm. Messukylän kirkon tornissa ja lopullisen valloituksen aikana Hippoksen raviradalla, Kalevankankaan länsirinteessä ja Hatanpään niemen kärjessä.

Sodan päätyttyä tykit sijoitettiin niille tehtyihin asemiin Suomenlinnaan.
(Käyttäjä muokannut 03.03.18 17:22)
04.03.2018 11:11 Erkki Nuutio: Tuore Aamulehti on kertonut lisätietoja aiheesta, oikeita ja vääriä. Itsekin olen kertonut oikeita ja vääriä tietoja. Oikaistaan siis vääryydet nyt kun olen lukenut Kilpeläisen kirjaa laajemmin kuin vain kohdittain.

Tärkein korjaus on että patterin johtaja Arno Axel Almqvist ei ole sukunimeään vaihtanut. Hän oli ns. ryssänupseeri ja käynyt Haminan kadettikoulua, kunnes se lakkautettiin. Tämän jälkeen hän siirtyi luokkatoveriensa Nenosen ja Palinin kanssa Mihailowin tykkiopistoon ja palveli sittemmin kapteenina Kronstadtin linnoitustykistössä. Senaatinkin toimilla Suomeen pelastettuna bolsevikkien valtaantulon jälkeen hän 1918 osallistui ensiksi Nenosen alaisena Oulun valtaukseen. Sitten hän siirtyi perustettuun I raskas-tykistöpatteriin ja sittemmin sen johtoon. Sodan päätyttyä hän siirtyi Suomen linnoitustykistön vt. päälliköksi, mutta erosi ja toimi mm. vankilanjohtajana.
1939 hän oli vapaaehtoisena tykistöasiantuntijana ja kaatui Mikkelin pommituksissa 1940. Kunniaa siis hänelle.
Hän ei kirjoittanut käsiteltävää kirjaa, vaan ystävänsä, patterin Asemestari A.S.Kilpeläinen. Virhetietoni aiheutui kirjan hätäisestä lukemisesta. Almqvistin omaa tekstiä on kirjassa pitkälti alussa, mm. siksi koska Kilpeläinen oli saapunut patteriin jäljestäpäin Almvistin henkilökohtaisesta kirjekutsusta.

Sitten kanuunoista. Niitä oli KAKSI, ja ne oli saatu lähes käyttökunnossa Kaskisten (ei Pietarsaaren) edustan Lill-Benvikistä.
Patteri muodostettiin näistä Kaskisissa, missä Nenonen sen lähtövalmiuden kävi tarkastamassa 9.3.18. Juna Kaskisista lähti 11.3. ja saapui Vilppulan asemalle aivan rintaman lähelle 12.3.
Punaisten ja valkoisten tykkitaistelua, jossa jopa punaisten lentokone ilmapommitti, jatkui molemmin puolin aika harrastelijamaisesti kunnes noin 20.3. lähtien vaunuihin lastattuja tykkejä liikuteltiin vähän edestakaisinkin Lylyn, Oriveden ja Kangasalan välillä.
Vasta 25.3. patteri pääsi valmistelemaan tuliasemiaan Vehmaisten aseman lähistölle ja ampumaan mm. Messukylää. Messukylän tultua valloitetuksi, saatiin sen kirkontornista tähystyspaikka ja tulitus ulotettiin eri puolilla kaupunkia oleviin tykkipattereihin ja tukiasemiin. Mm. 28.3. ammuttiin Attilan suuri kenkätehdas tuleen.

Tulilinjat Vehmaisista näytetään kirjan kartassa. Kartta ja maininta siitä, että 3.4. ammuttiin nimenomaan Vehmaisista venäläisen kirkon luona ollutta tykkipatteria ja myöhemmin päivällä mainitut kaksi ammusta rautatievaihteelle, osoittavat mielestäni varmuudella, että ammukset eivät tullee läheltä Nekalasta tai Kissanmaalta.
Näin järeitä tykkejä oli valkoisilla vain kaksi. Niitä oli hyvin työläs liikuttaa muuten kuin rautateitse ja Nekalaan olisi ollut mahdotonta päästä. Kissanmaakin oli vielä taistelualuetta.
Ilmeisesti 4.4. toinen tykeistä siirrettiin Messukylän pysäkin luo, mutta sen ammunta alkoi aikaisintaan 5.4. ja Tampereen asema-alue vallotettiin myös 5.4. Tuliasemat purettiin 6.4. ja patteri saapui 7.4. Tampereen asemalle.

Tampereella oli saatu punaisilta saaliiksi kolme samanlaista kanuunaa ilman lukkojaan. Näistä ilmeisesti kunnostettiin kaksi.
Yhteensä Suomenlinnaan vietäviksi tuli ilmeisesti neljä näitä Hyppy-Heikkejä, joita viimeksi käytettiin 1944.
Toinen Vehmaisten kanuunoista on Suomenlinnan museossa.
Hämeenlinnan museossa on puolestaan punaisille kuulunut samanlainen kanuuna.

Toivottavasti kaikki virheet on nyt korjattu, mutta asiasta kiinnostuneille suosittelen silti Kilpeläisen kirjaa.
(Käyttäjä muokannut 04.03.18 11:17)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!