21.02.2018 / Välillä Tahkoluoto–Mäntyluoto (erkanemisvaihde)

21.02.2018 T 3834 menossa kohti Mäntyluotoa, josta Poria kohti.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Valtteri Renfors
Kuvasarja: Hiililiikennettä Porin ja Tahkoluodon radoilla
Lisätty: 04.03.2018 18:41
Junatyyppi
T: 3834
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Viikon kuva: 11 / 2018
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

05.03.2018 10:07 Teemu Saukkonen: Tälläkin pätkällä onneksi taas liikennettä.
05.03.2018 13:09 Niila Heikkilä: ..ja jopa kohta sähköistys. Kääntösiltaan voi tulla mielenkiintoisen uniikki viritelmä. Onko Suomessa vielä missään sähköistettyä kääntösiltaa?
05.03.2018 15:00 Ossi Rosten: Tuleeko se Tahkoluotoon asti?
05.03.2018 15:35 Jani Keskinen: Jos vuosisuunitelmaa on uskominen niin sähköistys tulee Porin ja Mäntyluodon välille ja Tahkoluodon rata jää ilman lankoja https://rata.digitraffic.fi/vuosisuunnit​elmat Niilalta silti mielenkiintoinen kommentti, sähköistys olisi nyt perusteltua kun radalle on tullut uutta merkittävää tavaraliikennettä.
05.03.2018 17:45 Ossi Rosten: Miten lie pitkäaikaista tuo hiilen roudaaminen vain...
06.03.2018 02:44 Niila Heikkilä: Ainakin olisi logistisesti hankalaa ja tehotonta ajaa raskaita junia Tahkoluodosta Poriin niin että ensimmäiset 10 kilometriä vedettäisiin junaa diesel(e)illä ja Mäntyluodon erkanemisvaihteella vaihdettaisiin sähköön, joka olisi saapunut veturina Porista. Tahi niin että jokainen saapunut juna hajotettaisiin Mäntyluodossa ja vekslattaisiin vaihtotyönä dieselillä pieninä paloina Tahkoluotoon
06.03.2018 07:17 Ossi Rosten: Varmastikkin niin, mutta sitten kun tuo hiilen kuskaaminen loppuu niin taas saa kiskot ruostua tuolla pätkällä tovin veikkaan. Vaatisi sähköistäminen tuonne kuitenkin aika kalliita ratkaisuja. Kääntösilta nyt varmaan hankalin, muta myös erikoiskuljetukset pitää turvata saaristotien suuntaan ja Tahkoluodon ratapihakaan taida ihan valmis nykyaikaan olla kun muistaakseni se on aikalailla laiturialueella?
06.03.2018 09:49 Petri Nummijoki: Hankalaa ja tehotonta vain, jos liikennöinti suunnitellaan Sr1-vetureihin tukeutuen. Vaihtoehtona on myös Sr3 ja apudieseleillä ajo sähköistämättömällä osuudella.
06.03.2018 13:13 Niila Heikkilä: Kannattaa ehkä mitata kartalta paljonko tulee ajomatkaa jos käy Mäntyluodon erkanemisvaihteelta Tahkoluodon perällä ja palaa takaisin..
06.03.2018 14:38 Mika Hakala: Eikös satamissa ja muissa lastausta vaativissa ratapihoissa ole ennen Vectroa jouduttu juurikin käyttämään DV:tä luodakseen noille väliratapihoille (vai miksi niitä nyt kutsutaan) sähköveturille letkaa? Langat ovat muodostaneet esteen sähköverkon laajentamiseen itse lastauspaikkalle.

Vectronillekin oli muistaakseni häkellyttävän huono diesel kantavuusalue toteutettu, että olettaisin Mäntyluodolle sähköstä huolimatta jäävän tarvetta dieselveturille luomaan niitä letkoja sähköveturille.
06.03.2018 14:52 Petri Nummijoki: Eihän Tahkoluotoon ole mikään matka siihen nähden, minkälaisia matkoja nykyään ajetaan vaihtotyönä.
06.03.2018 16:47 Niila Heikkilä: Paitsi jos tarkoitit tosissaan Sr3:sta. Mittaappa matka..
(Käyttäjä muokannut 06.03.18 16:50)
06.03.2018 17:03 Mika Hakala: Jaahas... Vaikka päivittäin useammin foorumin avaan, jäännyt tuo sisäistämättä että Vectron on jo menneen talven lumia ja SR3 uusi nimike päivitetylle mallile.
Luin sitten wikipediasta jutun googlen avulla. 20km/h jopa sata kilometriä dieselillä, mutta ei kerrottu vetotaaraa. Täten tulkitsen olevan vaunuton tulos.
06.03.2018 17:03 Jari Kuusinen: Tahkoluodon rataa ei sähköistetä, koska "Urakka sisältää n. 22 km uutta sähköistettävää raidetta", kertoo sähkörataurakan voittanut http://www.ratatek.fi/ .. Pori-Mäntyluoto on esimerkiksi graafista katsottuna 19,8 km ja Mäntyluoto-Tahkoluoto 10,9 km eli urakan olisi pitänyt sisältää YLI 30 km sähköistettävää raidetta mikä Tko:n rata olisi myös sähköistetty. Toisekseen sähköistystä suunniteltaessa ei osattu varautua Tahkoluodon radan yht'äkkiseen ja kertaluontoiseen(?) liikennemäärän kasvuun siitä mitä se on ollut aiemmin. Poriin joka tapauksessa jää seisomaan todennäköisesti yksi Dv12 PAIvystysliikenteeseen, joten sillä tai toisella, tai kahdella Dv12:lla saadaan kyllä hiililiikenne Tahkoluotoon hoidettua päivystysliikenteen ohessa, PAI:nä tai T:nä. Mahdollisesti sama(t) veturit käy(vät) myös Mäntyluodossa mikäli sinne joskus jotain vaunuja sattuisi saapumaan, tai sitten ei? Sr3:a ei nyt kuitenkaan joka paikkaan saada ja Dv12:ssa riittää vielä virtaa PAI(kallis)liikenteeseen... :)
06.03.2018 19:14 Petri Nummijoki: Jos kiirettä ei tarvitse pitää niin kummasti Dr14-veturillakin näyttää liikkuvan juna, jonka tuomiseksi on tarvittu kaksi sähköveturia. Dr14-veturin teho on 875 kW, josta vetopyörille saadaan hydraulisella voimansiirrolla ehkä 675 kW. Kahden Sr3-veturin teho on dieselkäytöllä 720 kW, josta sähköisellä voimansiirrolla saadaan vetopyörille arviolta 600 kW. Ei siis paljoakaan alle sen, mitä Dr14 tuottaa ja vetovoima on Sr3-parilla yhden Dr14-veturin vetovoimaa suurempi, joka pienentänee tehoeron merkitystä entisestään ellei käännä jo asetelmaa Sr3-parin eduksi.
06.03.2018 19:28 Juhani Pirttilahti: Aika on rahaa, joten maailma tarvitsee oikeita tehokkaita dieselvetureita jatkossakin. :)
06.03.2018 22:16 Misa Lammio: Täydellä vetovoimalla Sr3 liikkuu dieselillä 2 km/h, joten parin kymmenen kilometrin ajaminen ei sillä kovin hyvin luonnistu. Lisäksi tankki loppuu kesken matkan.
06.03.2018 22:27 Juhani Pirttilahti: Sr3-parilla voisi ehkä silti ajaa kahden vaunun tavarajunia suuren maailman tyyliin, kuten tässä: http://vaunut.org/kuva/125032
07.03.2018 09:29 Petri Nummijoki: Miksi täytyisi ajaa koko ajan täydellä vetovoimalla? Esim. 3000 tonnin junan pitäminen liikkeessä tasamaalla vaatii noin 60 kN vetovoimaa eli alle 9 % kahden Sr3-veturin maksimivetovoimasta. Jos vetopyörille saataisiin 600 kW, voitaisiin 60 kN vetovoimaa ylläpitää nopeuteen 36 km/h asti.
12.03.2018 18:05 Jarmo Puntanen: Sähkölangat pitää olla maksoi mitä maksoi. Se ei ole keltään pois!
17.05.2018 22:31 Jani Keskinen: Ei nämä hiilijunat ihan heti ole loppumassa: Tahkoluodon syväsatamassa on alettu rakentaa kaksi uutta sivuraidetta http://portofpori.fi/fi/ajankohtaiset
28.09.2018 14:56 Jani Keskinen: Noihin aikaisempiin kommenteihin liittyen Tahkoluodon rata saa sittenkin sähkölangat https://www.satakunnankansa.fi/satakunta​/tahkoluodon-rataan-44-miljoonaa-euroa-r​ahaa-valtiolta-orpo-tama-tuntui-hyvalta-​hankkeelta-201223420/
28.09.2018 17:27 Mika Hakala: Uskomatonta (mutta totta)!
02.10.2018 17:03 Tero Korkeakoski: Mitenkähän kääntösillan kanssa tehdään? Voisin laittaa latini veikkaukselle että se suljetaan. Ellei sitten pelastuslaitoksen veneet ole niin korkeita että vaatisivat sitä avattavaksi.
02.10.2018 21:29 Niila Heikkilä: Ratasillan vapaa alituskorkeus on vain 3.5m suljettuna ollessaan. Kun ollaan kuitenkin meriolosuhteissa, ei tarvitse olla loppujen lopuksi kovinkaan iso paatti jossa vähintään mastojen huiput menevät tuon korkeuden yli. Sähköistyksen lisääminen kääntösiltaan on sekin haasteellinen homma. Äkkiseltään voisi kuvitella että siihen tulee jännitteetön osuus entisten Kallansiltojen tapaan. Mutta joka tapauksessa sähköä pitää syöttää myös Tahkoluodon puolelle katkotta. Vaatii sillan ohittavan 25Kv merikaapelin, tai sitten oman syöttöasemansa Tahkoluotoon. Myös (kääntö)sillan uusiminen kokonaan voi olla yksi vaihtoehto
03.10.2018 01:00 Jani Keskinen: Koskahan viimeksi reposaaren maantien läppäsiltaa on avattu ylös? En ole ollut paikalla koskaan oikeaan aikaan, mutta tästä Ylen vanhasta uutisesta https://yle.fi/uutiset/3-5770004 voisi päätellä että hyvin vähän tarvetta nostella siltaa ja kääntää rataa?
03.10.2018 12:16 Niila Heikkilä: Reposaaren läppäsillan alituskorkeus on 5 metriä joten sitä tarvitsee avata harvemmin. Tämä dokumentti kertoo vuosittaisista avausmääristä ja siltoihin liittyvistä monitahoisista operaattorivastuista. Tilanne vaihtelee kuka milloinkin voittaa minkäkin kilpailutuksen https://www.ely-keskus.fi/documents/1019​1/58652/L%C3%A4pp%C3%A4siltojen+avaamine​n+vesiliikenteelle.pdf/f7122471-a501-4e0​3-8654-e11062f6e0cd
05.10.2018 10:35 Tero Korkeakoski: Olisin veikannut että läppäsiltaa ei avata enää kuin huoltoja varten mutta ilmeisesti Pihlavanlahdelle on sitten menoa yli 5 metrisillä veneillä. (Porin keskustaan noilla ei pääse kiinteiden siltojen vuoksi).
20.10.2018 00:10 Niila Heikkilä: https://www.satakunnankansa.fi/a/2012606​60 Nähtävästi hiililiikenteen loppuminen ei ole aivan välittömässä näköpiirissä.
20.10.2018 02:05 Jani Keskinen: Ilmakuvien perusteella Muugasta olisi tulossa kaksikin vaununkääntölaitetta, mikähän mahtaa olla purkukapasiteeetti silloin kun vehkeet on käytössä?
23.10.2018 07:15 Jani Keskinen: Tämänaamuisessa painetussa satakunnankansassa oli lisää juttua Niilan linkkaamasta jutusta. Siinä mainittiin mm. että purkutahti kasvaa nykyisestä 120 vaunusta 180 vaunuun päivässä. Eli junaparien määrä nousee nykyisestä kolmesta viiteen joka tietää melkoista rallia rataosalle!
(Käyttäjä muokannut 23.10.18 07:20)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!