21.04.1923 / Turku satama

21.04.1923 Hangon maihinnousun 5-vuotismuistoturneen lähetystö Turun satamassa vuonna 1923.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jyrki Längman)
Kuvasarja: Vanhoja valokuvia
Lisätty: 31.03.2018 04:04
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja, Tapahtuma

Kommentit

31.03.2018 08:45 Erkki Nuutio: Kuva on satamasta. Laskuportaan alku näkyy oikealla. Voisiko kukitettu herra olla kenraali Ruediger von der Goltz, siis entinen "Saksalainen kenraali Suomessa".
Paikkakunta lienee Helsinki, mutta paikkakuntalaiset voinevat vahvistaa ja kertoa myös mikä Helsingin satamista.
Saksalaisjoukot joutuivat poistumaan Suomesta 1918 lopussa, mutta jos kyseessä on Golzt, ei se estä myöhempää vierailua Suomessa, esimerkiksi palkittavaksi. Laivayhteys tänne oli suora.
31.03.2018 10:43 Esa Leskinen: Kyllä se von der Goltz taitaa olla. Seppo Hentilän "Saksalainen Suomi 1918"-kirjan mukaan kenraali vieraili Suomessa vapaussodan muistojuhlissa 1923, 1928, 1933 ja 1938. Ainakin vuonna 1928 hän saapui laivalla Hankoon. Oltaisiinko tässä vuodessa 1928?
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 10:46)
31.03.2018 12:51 Erkki Nuutio: Kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkki Helsingin Vanhankirkon puistossa vihittiin 31.10.1920.
On luultavaa, että von der Goltz kunnioitti läsnäolollaan vihkimistä. Eli valokuva koskea tätä tehtävää ja voi olla otettu vähän ennen tai jälkeen muistomerkin vihkimispäivän. Mitäköhän Suomen Kuvalehti ja Helsingin päivälehdet ovat kirjoittaneet vihkimisestä. Tietysti myöhemmät vuodet ovat myös mahdollisia. Antavatko sotilaiden univormut vihjettä.
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 12:53)
31.03.2018 17:24 Jarmo Puntanen: Kyseessä ei nähdäkseni oli vuosi 1928, vaan kansalaissodan eli Hangon maihinnousun 5-vuotismuistoturnee vuonna 1923.
Lähetystö nousi maihin Hangossa ja oli lähtenyt sieltä 4.4 aamulla jatkaen ennestään tuttua reittiä junalla Helsinkiin.
Silinterihattuinen herra on luultavasti silloinen Saksan lähettiläs Suomessa, vapaaherra August von Brück.

Uusi Suomi 5.4.1923, myös muut lehdet.
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 17:25)
31.03.2018 19:35 Esa Leskinen: Hentilän kirjankin perusteella vuosi 1923 lienee todennäköisin vaihtoehto. August von Brück oli yksi juhlallisuuksien kunniavieraista; tosin hän oli tuolloin jo eläkkeellä. Taka-alalla oleva joukko vaikuttaa enemmän suojeluskuntalaisilta kuin sotaväenosastolta.
01.04.2018 02:02 Jyrki Längman: Kuka tunnistaa takana olevan rautatievaunun numero näyttäisi olevan 7948 tai 7949
01.04.2018 11:46 Erkki Nuutio: Vaunu on umpitavaravaunu G, oli sitten 7948 tai 7949.
Hangossa ei ole ollut 20-luvulla kuvan esittämän kaltaista makasiinia laituripaikan vierellä.
Mutta ei sitä ole Helsingistäkään vielä tunnistettu: Eteläsatama, Länsisatama?
01.04.2018 15:02 Hannu Peltola: Kuvassa on tosiaan suojeluskuntalaisia, tunnistettavissa mm. suojeluskuntanauhoista.

Mihin saakka muuten jarrukopillisia vaunuja oli liikenteessä, näkyikö näitä esim. vielä sotien jälkeen?
01.04.2018 15:48 Jarmo Puntanen: Luulen, että kyseessä on 17.4.1923 ja van der Goltz on lähdössä junalla Helsingistä 12:15 i.p.
Matka-arkusta on löytynyt jo vähän keväisempi asu päälle ja kukkapuska on jo hieman pienempää mallia.

Uutisointi HS 18.4.1923 täsmää kuvan kanssa, sekä taustan suojeluskuntalaiset että kukkapuska mainittu.
(Käyttäjä muokannut 01.04.18 16:04)
01.04.2018 20:26 Jarmo Puntanen: Vaihtoehtoja pukkaakin lisää: ihan samanlaista suojeluskuntamenoa ja kukkapuskaa on ollut koko Suomen juhlaturneen ajan.
Västra Finland uutisoi 24. april, että kreivi oli "livligt hyllad vid sin avresa", joka tapahtui s/s Reginalla 21.4. Turussa oli ollut kalaasia joka sorttia ja hyvin oli rahaakin kerätty.

Ehkä siis kyseessä on Turun satama?
(Käyttäjä muokannut 01.04.18 20:33)
02.04.2018 23:26 Jarmo Pyytövaara: Eiköhän kuvauspaikka Turun satama. Samanoloinen rakennuksen pääty näkyy: Karhumäen postikortissa n:o 532. Kuva on otettu kaupungin suunnasta ja tässä kuvassa on Ruissalon puoleinen varastoranennuksen pääty näkyvissä.
16.04.2018 15:25 Jarmo Puntanen: Lukeeko näitä kommentteja kukaan?
16.04.2018 18:45 Markku Liira: Ainakin minä luen.
03.10.2021 14:04 Ilkka Hovi: Kyllä kommentteja luetaan, ovat tietoa lisääviä ja ajatusta herättäviä. (Joskus jopa hieman myöhässä).
03.10.2021 21:17 Ossi Rosten: Itsellä nimenomaan defaultina komenttisivusto auki ja katselen mitä ja mistä tänne on kommentoitu :)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!