07.04.2018 / Tampere
07.04.2018 Tämä rollikka palveli ainakin linjalla 1 keskustasta Härmälään.
Kommentit
| 13.04.2018 09:02 | Erkki Nuutio: | Auto ajalta, jolloin kaupunki perusti TKL:n ja sosialisoi yksityisliikennöitsijöillä olleet kaipunkilinjat. Kilpailutuksen myötä TKL menetti vihdoin yksinoikeutensa ja Länsi-Linjat. Paunut ja jopa Satakunnan liikenteet tulivat jakamaan kakkua. Toisaalta linjat ulottuvat nykyään kaupungin ulkopuolellekin, eli entisille Paunujen ja Länsi-Linjojen ja muiden yksityisten reviireille. Tämä rollikka 1 jossa oli Brown-Boveri & Cie:n sähkölaitteet oli aika vähän käytössä. Kovassa käytössä, valtaosin linjalla 1 Pyynikintori - Härmälä olivat sen sijaan 2 ja 3, joissa oli British Thomson Houstonin sähkölaitteet (kuten lopuissakin numeroon 29 asti). Ohjaamon takaseinällä näkyvät automaattisulakkeet, joita kuljettaja joskus töyssyn jälkeen löi takavasempaan iskien takaisin päälle. Aivan loppuvuosia lukuunottamatta piti aina pysähtyessä vetää pitkästä kangesta mekaaninen seisontajarru päälle, koska sähkömoottori tai muu ei pitänyt autoa paikallaan. Liikkeelle lähtiessä seisontajarru varovasti vapautettiin. Vauhtipoljin kytki vastuksia pois päältä portaittain. Liian nopeasti ei sitä saanut painaa, tai automaattisulake laukesi kovalla poksahduksella. Tämä automaattisulake ei ollut ohjaamon takaseinällä, vaan kojetaulussa: isohko bakeliittikotelo ja siinä noin 10 cm:n bakeliittivipu. Ohjaustehostin oli vasemman ja oikean olkapään välissä. Yksi alkutrollikoiden suunnittelijoista oli nuori teknikko, myöhempi Huurre Oy:n perustaja ja johtaja, Vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen. Hän suunnitteli autojen lehtijousituksen. Ei lyönyt pohjiin ylitäydelläkään kuormalla silloisilla kuoppaisilla sorateillä, kuten Hatanpään valtatiellä. Kunnioitamme ja nostamme hattua lähes 100-vuotiaalle Vuorineuvos Suomiselle Ylöjärvelle, jossa tämä toimii mieliharrstuksensa Suomen jäähdytyskonemuseon piirissä. (Käyttäjä muokannut 13.04.18 09:04) |
|
| 13.04.2018 09:37 | Juhana Nordlund: | Kuvan johdinauto on TKL 2, ja oli (on) BTH:n sähkölaitteilla varustettu (ja samanlainen oli siis Erkin mainitsema numero 3:kin). Ykkönen poistettiin vahvuudesta jo kauan ennen BTH-sisariaan. Ykkösen tavoin BBC:n sähkölaitteilla varustettuja olivat vaunut 21 ja 22. Nekin poistettiin jo sangen varhaisessa vaiheessa ajosta (ja näistä kahdesta viimeksi mainitusta on kuviakin olemassa kovin niukasti). Tampereen Siniset Bussit -teoksen (ISBN-951-609-079-6) mukaan johdinautojen TKL 21 ja 22 BBC-sähkölaitteet oli alunperin tarkoitettu vaunuille 2 ja 3, mutta laitteita ei asennettu niihin. BBC:läisissä katolla sijaitsevat vastuskotelot olivat suurempia kuin BTH:laisissa. Niinpä ykkösen erotti hyvin kahdesta sisarestaan tämän tuntomerkin ansiosta. Toisaalta johdinbusseissa TKL 28 ja 29 oli myös kookkaat kattokotelot BTH-tekniikastaan huolimatta. 28:n ja 29:n muotoilu vastasi helsinkiläisiä trollikoita (erityisesti HKL 624 - 626:ta), ja HKL-johdinautoissahan oli aina kookkaat vastuslaatikot BTH-tekniikasta huolimatta. TKL:n BBC-tekniikalla varustetut Rollikat poistuivat seuraavasti: Numero 1 jo 1967 ja numerot 21 ja 22 vuonna 1970. Niiden kanssa samalla "kaudella" ehti poistua myös BTH-järjestelmäinen numero 3. Kaikki muut Rollikat säilyivät jotakuinkin 1970-luvun puoleenväliin asti (liikenne päättyi 13.5.1976). Kuvan museoauto on merkitty poistetuksi 4.11.1974. |
|
| 16.04.2018 08:26 | Juhana Nordlund: | Rollikkaliikenne toki päättyi 15.5.1976, ei 13.5. |