14.05.2018 / Mäntyluoto (uusi)

14.05.2018 Kaksitoista akselia, VR:n vihreän toiminnan, supermalli.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Mäntyluoto (uusi)
Kuvaaja: Jarmo Pyytövaara
Lisätty: 14.05.2018 21:49
Muu tunniste
Sekalaiset: Muu ajoneuvo
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

14.05.2018 21:57 Jimi Lappalainen: Näitä mainostettiin jo seitsemän vuotta sitten. http://vaunut.org/kuva/69874
14.05.2018 22:26 Mikko Heino: No johan on Suomen oloihin! Kenen tekele, Saalastin?
15.05.2018 00:05 Esa J. Rintamäki: Kolmastoista Akseli ohjaamassa...! Heko, heko!
15.05.2018 00:28 Lauri Kivijärvi: Melkoinen maantiejuna! Koostumus näyttäisi olevan kuorma-auto + apuvaunu (Dolly) + linkkivaunu + puoliperävaunu. Onko tällaiselle yhdistelmälle jokin vakiintunut nimi?

Kuinka monta tonnia tuohon yhdistelmään suunnilleen mahtuu lastia? Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksi Obrk-romuvaunu kykenee kuljettamaan 55,0 tonnin kuorman (tieto osoitteesta https://www.vrtranspoint.fi/fi/ ).
(Käyttäjä muokannut 15.05.18 00:30)
15.05.2018 01:05 Perttu Karttunen: HCT-yhdistelmä on kai se vakiintunein nimitys näille. Tuo kuvan yhdistelmä saa painaa 90 tommia joten aika paljon sinne kuormaa mahtuu. https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transp​oint/linked/artikkeli/hct-yhdistelmaan-s​opii-neljas-kierratyskontti-140320181107​/ tuolla linkissä vähän tietoa
15.05.2018 04:33 Lauri Kivijärvi: Kiitos Pertulle linkistä. Useat Stenan palveluyksiköt lähettävät siis romumetallia kuorma-autokuljetuksin Tahkoluotoon murskattavaksi. Yksittäinen palveluyksikkö tuottanee sen verran vähän murskattavaa romua, ettei junakuljetus yksiköltä Tahkoluotoon ole taloudellisesti kannattavaa.

Tietääkö kukaan, mihin Tahkoluodossa murskattu metalli kuljetetaan? Romumetallimurskeen ostajan luulisi hankivan metallia Stenalta useiden vaunulastien edestä kerralla, jolloin junakuljetuksen kuvittelisi olevan maantiekuljetukseen nähden edullisempaa. Murskaamon olemassa oleva raiteisto puskittuu jo tehokkaasti: http://vaunut.org/kuva/94924?paik=Tahkol​uoto
(Käyttäjä muokannut 15.05.18 04:38)
15.05.2018 07:12 Antti Laajalahti: "Vastuullista" ilmastonmuutoksen hoitoa, valtio näyttää esimerkkiä. Älkää tehkö niinkun minä teen vaan tehkää niinkuin sanoin. Tuosta ei kannata lähteä kenholla autolla yrittämään ohi.
(Käyttäjä muokannut 15.05.18 07:17)
15.05.2018 07:14 Arto Hellman: Eikös tuo ole myös nimeltään b-juna?
15.05.2018 08:03 Raimo Harju: Nämä kun yleistyvät, niin ei maanteille ole muilla kohta asiaa.
15.05.2018 08:49 Erkki Nuutio: B-juna on kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyh​distelm%C3%A4 ja kuvallisesti http://www.ntm.fi/fi/peravaunut-ja-paall​irakenteet/utrustning/b-double ja Washingtonin ja Canberran kielellä https://en.wikipedia.org/wiki/B-train .
Lontoon kielellä ei yli 42/44 tn yhdistelmäpainoja hyväksytä, perusteluna mm. kaupunkirakenne ja valtaosa teistä.
Sieltä päin johdetaan vastustusta (No mega trucks) https://www.nomegatrucks.eu/ , jota Brexit nyt vaikeuttaa.

"Pahoja" poikia ovat NL, SE ja FIN. Pitkän yhdistelmän turvallisuus talvikeleillä on huonompi, vaikkakin jarrujärjestelmän kehittyminen (lyhemmät viiveet, levyjarrut) ovat vähentäneet ongelmia.
Vetävä kaksiakselinen teli vetää, eli kitkapainoa on noin 21 tn / 90 tn (tai jopa104 tn). Jos tiekitka talvella olisi 0.15 (ja huonompaakin löytyy), niin tällaiselle yhdistelmälle se merkitsee alle 0.04 pitoa, mikä ei riitä välttämättä moottoriteidenkään nousuihin. Onhan tämä koettu jo tavallisillakin rekoilla (yksi vetävä akseli).
Ohittamaan ei HCT-yhdistelmiä pysty muualla kuin ohituskaistoilla ja moottoriteillä.

Elämme puukuljetusten ehdoilla. Olemme aikaisemminkin eläneet: Kun 80-luvun alkuvuosiin asti yhdistelmän kokonaispaino oli pykälien mukaan max 42 tn, saattoi tällainen yhdistelmä puukuljetuksissa silti painaa (laillisesti) jopa lähes 60 tonnia.
Tämän selitti ns. tilavuuspainojen soveltaminen soveliaasti puukuljetuksista. Punnituksia ei siis tehty.
15.05.2018 09:22 Tommi K Hakala: Nämä vaan eivät tule koskaan olemaan valtakalustoa puutavarakuljetuksissa, vaan enemmän terminaalien välisiä kuljetuksia. Puutavarakuljetuksissa 76 tonninen 9-akselinen paketti pystyy hakemaan puut metsästä asti.
15.05.2018 09:59 Jani Keskinen: Kuvan megaromurekka ei ole ainoa laatuaan, just näin tänään aammulla Mäntyluodontiellä samanlaisen auton jossa 4 romukonttia Stenan omalla sinisellä värityksellä.
15.05.2018 11:34 Petri Soronen: Ei ole B-juna. B-junan veturina on aina kuorma-auto vetopöydällä varustettuna. Tuossa on tavallinen kuorma-auto, jonka päällä kontti. Takana oleva perävaunu on liitetty dollyn avulla kuorma-auton vetokitaan taakse.
15.05.2018 11:48 Erkki Nuutio: Tarkemmilla silmilläsi näit alustaratkaisun oikein, eli ei B-juna. Mutta dollyn perässä näyttäisi olevan kaksi kolmiakselista teliä.
Näiden telien välissä täytynee olla nivel. Eli takimmaisena on 3-akselinen puolipv ja sen etupuolella 3-akselinen pv, jossa on taaemman perävaunun vetopöytä. Löytyykö tälle jotain kirjaintunnusta?

Ruotsalainen Skogsforskin Arbetsrapport 758/2012 kutsuu tällaista ETT (En Trave Till) Truck + dolly + link + semitrailer. Valokuvan yhdistelmä poikkeaa ETT-kaaviosta vain siten että vetoautolla on vetävän telin takana vielä kolmas akseli ja linkkivaunussa on kolme akselia kahden sijasta. Kokeiluja on siis hullumman kanssa ja tuskin jäävät kokeiluiksi.
(Käyttäjä muokannut 15.05.18 12:24)
15.05.2018 16:48 Pasi Utriainen: Mitään järkeä tässä painojen kasvattamisessa ei ole. Sivutiet hajoavat 76 tonnisten puutavara yms. -autojen alla, kun 9 akselia peräkkäin paukuttaa tienrunkoa. Asiaa pahentaa myös raskaan kaluston kärreissä usein käytettävät singlepyörät, jotka lisäksi ovat talvikelissä paripyörään verrattuna onnettomat.
(Käyttäjä muokannut 15.05.18 16:58)
16.05.2018 01:33 Lauri Kivijärvi: Kokonaismassaltaan suurempi ajoneuvo ei välttämättä rasita tietä enempää, kuin kokonaismassaltaan kevyempi ajoneuvo. Akseli- ja telimassa ovat todennäköisimmin tärkeimmät tekijät tiehen kohdistuvaa rasitusta arvioitaessa.

Esim. 76 tonnia painavan 9-akselisen puutavara-auton akselimassa olisi noin 8,4 tonnia. Stenan 90 tonnia painavan 12-akselisen HCT-yhdistelmän akselimassa olisi puolestaan 7,5 tonnia eli hieman puutavara-auton akselimassaa pienempi. Nämä ovat karkeita arvioita käyttämällä laskuissa oletusta, että paino jakautuisi yhdistelmissä tasan kaikille akseleille. Paripyöriä käyttäen akselimassaa saadaan jaettua vielä laajemmalle alueelle tien pintaan, jolloin tierunkoon kohdistuva paine pienenee.

Liikennöinnin sujuvuuden kannalta nämä HCT-yhdistelmät ovat varmasti ongelmallisia: Pitkä yhdistelmä ei taitu tiukemmissa kaarteissa oikomatta penkan kautta tai käyttämättä naapurikaistaa apuna. Raskas yhdistelmä myös kiihtyy hitaasti ja noussee mäkiä vaivalloisemmin kuin normaali yhdistelmä. Muun liikenteen kannalta olisi toivottavaa, että HCT-yhdistelmät pysyttelisivät ohituskaistoin varustetuilla tieosuuksilla ja liikkuisivat mieluiten yöaikaan. Junalastia pienempiin kuljetuseriin HCT-yhdistelmät voivat olla ihan pätevä ratkaisu: mahdollisimman paljon lastia yhdellä dieselmoottorilla vetäen.
16.05.2018 19:42 Pasi Utriainen: Rohkenen väittää, että kolme 3-akselista 27 tonnin kuorma-autoa rasittaa tietä vähemmän kuin yksi 76 tonnin 9-akselinen yhdistelmä, koska pyörät koskettavat tietä harvemmalla tahdilla ja paino jakaantuu pidemmälle alueelle.
17.05.2018 09:11 Kari Suominen: Edeltävissä kommenteissa tätä on tituleerattu B-junaksi ja HCT-yhdistelmäksi, mutta itse asiassa tämä edustaa jo jättirekkojen toista sukupolvea, ETT-yhdistelmää, joka koostuu varsinaisen perävaunun vetoautosta (8x4), 2-akselisesta dollysta, 3-akselisesta B-linkki-puoliperävaunusta ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Kaikki perävaunujen akselit on varustettu paripyörillä ohjautuvaa akselia lukuun ottamatta. Yhdistelmän kokonaismassa on 90 tonnia ja pituus 32,93 metriä.

ETT-tyypin yhdistelmä on modulaarinen; jättämällä B-linkki pois yhdistelmä on normaali 25,25 m/76 t-yhdistelmä.
20.05.2018 11:18 Erkki Nuutio: Tämä saksalainen teksti antaa laajasti tietoa erilaisista HCT-yhdistelmistä https://de.wikipedia.org/wiki/EuroCombi .
Kyse on maiden sisäisesti, tietyin lisäehdoin sallimista yhdistelmistä, mutta on jo sovittu kuljetuksista myös valtiorajojen yli näillä yhdistelmillä (Tanska - Saksa, Suomi - Ruotsi).
Moniosaisista yhdistelmistä on kokeellisestikin todettu, että mitä vähemmän huono kääntyvyys, sitä enemmän huono hallittavuus esimerkiksi nopeissa väistötilanteissa.
Normaali kansainvälisten tiekuljetusten kalustoa säätelee direktiivi 96/53/EY ja sen päivitys (EU) 2015/719 .
(Käyttäjä muokannut 20.05.18 11:23)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!