03.06.2018 / Tampere asema
03.06.2018 MUS 1940 lähdössä Siuroon.
Kommentit
| 03.06.2018 21:43 | Juhani Suntioinen: | Voi entisaikojen savuja ja ilman saasteita. Täällä sai ajaa höyryveturilla, Pieksämellä taisi olla ajokielto. | |
| 04.06.2018 00:12 | Jari Kuusinen: | Onko höyryvetureiden kesken merkittäviä eroja kipinöintiherkkyyden suhteen, tässä tapauksessa Vr1:n ja Hr1:n välillä? Olettaisin että myös käytetty polttoaine saattaisi vaikuttaa kipinöinnin määrään, ts. puusta lähtee enemmän kipinöitä kuin hiilestä, onko näin? Tonniysihän on syönyt sekä puuta että hiiltä, eli on ns. sekakäyttäjä polttoaineen suhteen. Ja kyllähän se höyryveturi melkoisesti tulta syöksee ainakin tämän kuvan perusteella: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=1793 :) | |
| 04.06.2018 01:12 | Juhani Pirttilahti: | Vaikuttaa olevan alueellisia eroja miten höyryllä sallitaan kulkea metsäpalovaroituksen aikana. Periaatteessa se on kuitenkin täysin sallittua. | |
| 04.06.2018 02:45 | Reino Kalliomäki: | Höyryveturi kipinöi aina. Puun isojen kipinöiden takia halkopiiputkin kehitettiin. Höyryn aikana ratavarret kulotettiin, ja kuiville paikoille järjestettiin palotynnyreitä. Polttoainetta tärkeämpää oli pitää varusteet kunnossa. Vielä 1974 Haapajärvellä palopäällikkö ajoi autonsa poikittain kiskoille, estäen Riston ajon eteenpäin. Tuohtuneena hän sanoi: "11 (tai 9) maastopaloa Ylivieskasta tänne." Kipinäsihti oli unohtunut, eikä ratavarsia enää oltu kulotettu. Kaupungeissa savuhaitat häiritsevät. Sahoilla yms. jouduttiin mieluummin käyttämään muuta vetovoimaa. http://vaunut.org/kuva/126717 | |
| 04.06.2018 08:09 | : | Molemmissa polttoaineissa on puolensa, hiilen kipinät ovat pienempiä, mutta elinvoimaisempia, puusta tulevat jäävät paljolti turbiinipiippuun ja sammuvat siellä. Molemmissa on mahdollisuus lentää myös maastoon. Kipinäsihtiä ei voi laittaa kovin tiheästä verkosta koska silloin veto huonontuisi liikaa.https://www.youtube.com/watch?v=8grHpQAB1jA. Sitten kun vedetään tosissaan.... (Käyttäjä muokannut 04.06.18 08:15) |
|
| 04.06.2018 10:59 | Mikko Herpman: | Onneksi ei uutisoinnoissa ole mainintaa metsä- tai ruohikkopaloista missä olisi höyryveturi syyllisenä. Pieksämäen höyryajelu peruuntui juurikin metsäpalovaaran vuoksi. Miten lie on selvitelty tässä tapauksessa paloviranomaisilta maastopalovaarasta... Aika kuivaa taitaa olla lähes joka puolella suomea tällä hetkellä... | |
| 04.06.2018 11:41 | Pasi Seljas: | 80-luvulla tällä samalla asemalla oli pikkupaloja kesäisin tämän tästä, kun vemput työntelivät turvevaunuja Naistenlahden voimalaan. Turvetta oli karissut radan varteen ja se syttyi veturin pyörien sutimisesta syntyneistä kipinöistä. Palokunta kävi usein monta kertaa päivässä sammuttamassa palonalkuja. |
|
| 04.06.2018 12:22 | : | Jarrutuksissa saattaa myös syntyä kipinöintiä. Pari tapausta muistan että ratapölkky oli syttynyt kytemään kiskojen välissä vaikka ei höyryveturia ollut kulkenut vuosiin rataosalla. Sopivaan paikkaan pudonnut kipinä ja junan aiheuttama ilmavirta ovat otollinen yhdistelmä. Ilmavirta lietsoo kipinää kasvamaan tai puhaltaa sen sammuksiin. | |
| 04.06.2018 14:56 | Pasi Seljas: | Taas palaa silta Tampereella. Onkohan näiden syttymissyy luonnollinen? Onko tällaisia tapahtunut ennenkin, kun ei tuu mieleen? | |
| 04.06.2018 15:29 | Juhani Pirttilahti: | Kyllähän noita on ollut, että jarrutuksesta lentänyt kipinä jää kuivan pölkyn koloon kytemään. | |
| 04.06.2018 16:11 | Teppo Niemi: | Ja nythän on Tampereella Tammerkosken ylittävällä sillalla ollut tulipalo https://yle.fi/uutiset/3-10237116 , syyksi epäillään ohiajaneesta junasta singonneita kipinöitä. | |
| 04.06.2018 18:32 | Tero Korkeakoski: | Paloiko näitä siltoja tälläisellä tahdilla höyryveturiaikana? Kipinöitä kuitenkin lensi sieltä vielä enemmän kuin jarrutuksessa. | |
| 05.06.2018 18:46 | Mikko Mäntymäki: | Puukantisillesilloille pitäisi asettaa jarrutuskielto ellei jarruteta sähköllä. | |
| 05.06.2018 19:43 | Niila Heikkilä: | Mitäs jos edessä on punainen opastin? | |
| 05.06.2018 20:27 | Mikko Herpman: | Heitin kommentin jo tuonne kommenttiosioonkin.. Mutta sinänsä erikoista että on sattunut useampi vastaava palo tälle alkukesälle. No onhan sitä ollut pitkä lämmin ja kuiva kausi muttei kai nyt erityisen ainutlaatuista. Ovatko nämä sillat kansineen aivan ummessa lankutuksen osalta, vai pitäisikö lankkujen välistä roskien ja kuivien lehtien putoilla läpi. Jos on näitä koloja niin lieneekö niitä koskaan putsattu/puhallettu siistiksi? Sillat lienee olleet saman tyylisiä jo höyryaikaan jolloin kipinöitä on varmasti ollut enemmänkin ja myöskin on jarruteltu.. Joten onko vanhemmalla kaartilla muistissa siltapaloja vanhemmalta ajalta, vai ovatkohan nämä nyt ihan uusi ilmiö? Kaapeleitahan paloi oliko Keravalla oliko kipinöistä, siinäkin huonoa tuuria tuhkalaatikko taisi olla tilkitsemisen tarpeessa ja kannet puuttui juuri sopivasti kourusta.. |
|
| 05.06.2018 22:20 | Tuomas Pätäri: | Itse asiassa taitaa olla ainakin lähes "ainutlaatuista" sikäli että kuivuus on nyt ollut poikkeuksellisen suurta. Nässä siltapaloissa on kuitenkin varmastikin ollut myös "sattumaelementti" eli huonoa tuuriakin mukana. |