07.07.2018 / Keuruu, Pihlajavesi
Jukka Voudinmäki

07.07.2018 Raakapuuta Alavudelta Jyväskylään (ja edelleen Äänekoskelle jollain toisella junalla ja junanumerolla) roudaa T3384. Tarkkasilmäinen katselija voi nähdä kuvassa myös poliisiauton, joka on allekirjoittaneelle hyvinkin harvinainen, ellei peräti ainutlaatuinen havainto näillä kulmilla.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pihlajavesi Kuvauspaikka: Keuruu
Kuvaaja: Jukka Voudinmäki
Lisätty: 08.07.2018 02:49
Junatyyppi
T: 3384
Muu tunniste
Rautatieinfra: Makasiini
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

08.07.2018 18:03 Jouni Ijäs: Vieläkö tuolla toisella raiteella on ollut käyttöä, kun aikatauluista katsottuna taajamajunien kohtauksiaan ei Pihlajavedellä enää ole?
08.07.2018 18:39 Teemu Sirkiä: Reilut viisi junaa on tainnut raidetta käyttää vuoden aikana. Matkustajajuna on pysähtynyt poikkeuksellisesti kakkosella edellisen kerran 24.10.2017.
08.07.2018 18:54 Jukka Voudinmäki: Tasan kaksi vuotta sen jälkeen, kun kakkosraidetta ajettiin ja sillä pysähdyttiin päivittäin.
09.07.2018 21:25 Jorma Rauhala: Ennenhän VR:n kaikkien matkustajajunien aikatauluntasauspaikka oli puolenpäivän aikaan Pihlajaveden asemalla. Siitä sitten matkaketjut yhteysjunineen syntyivät Pohjanmaalle, Hämeeseen ja Savoon ja edelleen Helsinkiinkin. Jos puolenpäivän junakohtaus Ph ei toteutunut säntillisesti, niin kaikki liikenne oli sekaisin Länsi-, Pohjois-, Etelä- kuin myös Itä-Suomessa.
09.07.2018 21:36 Juhani Pirttilahti: Aika tärkeä paikka sitten ottaen huomioon, ettei täällä ole ollut edes sähkökäännettäviä vaihteita kovin kauaa.
10.07.2018 22:29 Jorma Rauhala: Oli tosiaan tärkeä paikka. Ennenhän junat odottivat risteysasemilla yhteysjuniaan vaikka kuinka kauan.

Jos Pihlajavedellä junakohtaus myöhästyi, niin Seinäjoella olivat yhteysjunat Helsinkiin, Vaasaan ja Ouluun/Kontiomäelle/Rovaniemelle sitten myös myöhässä.

Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle oltiin myös myöhässä ja se säteili Kontiomäen, Joensuun ja Kouvolan suuntiin myös.

Haapamäellä Tampereen yhteyden myöhästyminen taasen kierrätti myöhästymiset Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Seinäjoelle sekä eteenpäin vaikkapa niin, että seuraava Pihlajaveden juna oli myöhässä...

Joskus asiaa oli tutkittu lähtökohtana, että miksi jokin iltajuna oli ollut ihan toisella puolen Suomea myöhässä, kun ei ollut tietoa että jossain olisi edes tapahtunut mitään erikoista. Myöhässäkulku oli kiertänyt päivän mittaan ympäri rataverkkoa ja syy oli ollut Ph:n junakohtauksen reipas myöhästyminen.
10.07.2018 23:07 Teemu Sirkiä: Pihlajavedellähän oli käytössä ennen sähkövaihteita ne aukiajettavat vaihteet, jotka ohjasivat toisesta suunnasta tulevan junan aina sivulle. Näin kohtaukset saatiin sujumaan ilman sähköä ja vaihdemiehiä.
11.07.2018 10:05 Jorma Rauhala: Pihlajavedellä oli aukiajettavat vaihteet oikeastaan aika lyhyen ajan. Niitä ennen siellä oli junasuoritus ja normaalit toimenpiteet ja paikanpäällä käännettävät vaihteet + mopo/polkupyörä/resiina toiminnan nopeuttamiseksi. Joka ikinen päivä kahden tunnin minimityöpäivä (2 h) tuota legendaarista junakohtausta varten.
11.07.2018 10:13 Teppo Niemi: Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa http://vaunut.org/kuva/20728.
11.07.2018 18:12 Jouni Hytönen: Pihlajaveden siivet olivat varmasti käytössä vielä elokuun lopussa 1994. Sen myöhäisempiä havaintoja täytyy jo vähän etsiskellä. Muistaakseni kävin aikoinaan kuvaamassa aukiajettavat vaihteet tuoreeltaan.
11.07.2018 23:08 Teemu Sirkiä: Kuvan http://vaunut.org/kuva/83985 kommenteissa mainitaan 1998 - 2007 todennäköiseksi aukiajettavien vaihteiden ajanjaksoksi. Siivet olisivat poistuneet loppuvuodesta 1994. Wikipedia taas mainitsee vaihteiden käyttönottovuodeksi 1996.
11.07.2018 23:30 Mikko Nyman: Olen melko varma, että Pihlajaveden aukiajattevat vaihteet otettiin käyttöön vuonna 1998, sillä Teemun linkittämässä keskustelussa eräs keskisuomalainen ins. (AMK) kertoo asian näin olevan. Myös oma muistini tukee ins. (AMK):n kertomaa, joten Pihlajaveden aukiajettavien vaihteiden käyttöönottovuosiluvuksi leimattakoon näin ysikasi.

Koska muita asioita ei ollut, puheenjohtaja™ ei päättänyt kokousta, sillä puheenjohtajaa™ ei ollut.
12.07.2018 14:57 Hannu Lehikoinen: Jos ollaan ihan tarkkoja, niin linkitetyn kuvan kommenteissa ei oteta kantaa aukiajettavien vaihteiden käyttöönottoon vaan asetinlaitteisiin. Seinäjoen puoleisen pään vaihde tuli koekäyttöön aukiajettavana ennen Haapamäen puoleisen pään vaihdetta. Silloin asetinlaitteena oli vielä kampiasetinlaite. Vaihdetta ei tietenkään voinut enää kääntää asetinlaitteella tässä vaiheessa. Koekäyttö alkoi jossain vaiheessa vuosien 1994 ja 1998 välillä. Muistaako joku milloin Haapamäen pään vaihde muutettiin aukiajettavaksi? Oliko se vuonna 1998 Mipron protoasetinlaitteen tultua käyttöön?

Pihlajavesi oli miehitetty kohtausten aikana vuoteen 1998 saakka. Vuorot oli yhdistetty Haapamäen asemamiesvuoroihin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!