30.07.1968 / Linnunlaulu, välillä Helsinki asema–Pasila asema
30.07.1968 Linnunlaulun toisen sillan viimeiset ajat ratakuilun levennystyömaalla. Kuva on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.7.1968: "Myytävänä rautatiesilta. Linnunlaulun kallioleikkaus on melkein loppuun louhittu, silta viedään syyskuun alussa pois ja myydään. Junien kulku ei kuitenkaan keskeydy." Kuva liittyy juttuun 'Pasilan suo muuttumassa jättiläisratapihaksi', joka käsittelee siis jotakin ihan muuta kuin Linnunlaulun siltaa. https://www.hs.fi/paivanlehti/30072018/art-2000005771632.html?share=13bbb37ea61a59e2f4d39a5591276b6f Siltaa alittavassa puuvaunujunassa on etualalla postivaunu ja sillan alle menossa lie konduktöörivaunu? Junan vierellä sekä siipi- että valo-opastin. Minä pidin tuosta vanhasta sillasta ja kapeammasta ratakuilusta. Maisema oli silloin jotenkin viihtyisämpi.
Kommentit
| 30.07.2018 10:04 | Kurt Ristniemi: | Oikeassa reunassa punatiilinen vanhainkoti Brummerska hemmet, joka purettiin ymmärtääkseni pian kuvan oton jälkeen (huvila 13). Vaalea tornihuvila nro 8, Lutherin huvila, jäi ratakuilun levennyksen jälkeen tuonne kuilun partaalle. Välissä huvila 7, sokeiden ammattikoulu. |
|
| 30.07.2018 12:27 | Esa J. Rintamäki: | Po 9804:stä EI tehty virkatarvevaunua. | |
| 30.07.2018 20:10 | Heikki Jalonen: | Hieno vanha eläköitynyt linjavaunukin on päässyt kuvaan mukaan, voisipa arvata että ex. HKL. Kuvassa ehkäpä louhintayrittäjän taukotupa-tavaravarastona. Mutta mikä se oikein on? Leyland Tiger + Helko-kori vai mikä? Jostain kaukaa vuoden 1948 tienoilta? Ylempänä mäellä näyttäisi olevan kuorma-auto. Luultavasti Komonokka-Sisu (os. Vanaja)? Kuvan oton aikaan siis melkein uusi ajopeli! Edelleen kauempana, mekaaninen kaivinkone työssään. Vaikuttaa jotenkin Ruston-Bycurus-koneelta, pistokauhavarustuksessa. Lutherin huvilanhan useimmat taitavat nykyisin tuntea Juneksen huvilana, pystyssä sitkeästi edelleenkin |
|
| 30.07.2018 20:23 | Kurt Ristniemi: | Juneksen huvila, huvila nro 9, on ratakuilun vastakkaisella puolella eli länsipuolella. Kuva on otettu etelästä kohti pohjoista ja siinä näkyvät huvilat ovat radan itäpuolella. |
|
| 30.07.2018 21:58 | Heikki Jalonen: | Hups, niinpä tietenkin. Sehän on Alppilan lämpövoimalan piippu eikä suinkaan Stadionin torni, tuo torni tuolla takamaastossa. | |
| 31.07.2018 08:45 | Reino Kalliomäki: | Vuokraemäntä kertoi kävelleensä sillan kaaren päältä tsaarin aikana. Ilmeisesti kuvassa http://vaunut.org/kuva/78497?kv=1898&kv2=1948&t=linnunlaulu tehdään edellistä levennystä. Oliko silloin tehty silta sama kuin kuvassa? | |
| 31.07.2018 10:07 | Kurt Ristniemi: | Se ensimmäinen, vaakasuorakaiteinen, vain kahden raiteen yli vienyt silta purettiin joskus vuoden 1907 jälkeen. Levennetyn kuilun yli rakennettiin sitten tämä kaareva-ansaksinen riippuansassilta. Työmies 22.2.1907 kertoo: — Rautatien raiteiden laajennustyöt Eläintarhassa. Nyttemmin on ryhdytty rakentamaan Linnunlaulussa wanhojen kodin kohdalla wäliaikaista puista siltaa kallioleikkauksen poikki. Entinen raudasta rakennettu silta pitää purkaa ja tulee paikalle, sitten kun louhinta on toimitettu, rakennettawaksi uusi pitempi silta. Rautatiesola tulee louhinnan kautta kaksi kertaa entistä leweämmäksi. |
|
| 31.07.2018 12:20 | Tuukka Ryyppö: | Jotenkin kummallinen ajatus, että Linnunlaulun silta on joskus ollut noinkin matala. | |
| 04.08.2018 14:15 | Kurt Ristniemi: | Sähköjunaliikenne välillä Helsinki-Kirkkonummi alkoi tiettävästi tammikuussa 1969. Onko siis ratapohjat, raiteet, portaalit ja ajojohdot syöttölaitteineen kaikki rakennettu välillä elokuu/68-tammikuu/69? Kiirettä on pitänyt! |
|
| 04.08.2018 18:35 | Teppo Niemi: | Sopii myös muistaa, että ensimmäisessä vaiheessa sähköistettyjä linjaraiteita oli vain 2 kpl, ja lisäksi Helsingin asemalla sähköistettyjä raiteita olivat vain Kaisaniemen puiston puoleiset raiteet 1u - 3u. Raiteet 2 - 9 olivat sähköistämättömiä. Käskylehdet vuodelta 1968 ja 1969 kertovat osaltaan milloin ajojohtimiin kytkettiin jännite. Myös koekäytössä olleet Viikkovaroitukset olisivat erittäin hyviä tietolähteitä. Samoin eri henkilöiden ottamat kuvat Liinnunlaulun muutosesta unohtamatta tietenkään painetuja lähteitä, kuten esim. Rautatieuutiset -lehtiä. (Käyttäjä muokannut 05.08.18 09:51) |
|
| 06.08.2018 14:46 | Pasi Seljas: | Kuorma-autosta tulee mieleen Ford Thames Trader, se pyöreänokkainen malli. | |
| 06.08.2018 16:31 | Erkki Nuutio: | Sisu K-142:een (noin 1966) viittaa voimakkaasti ohuet ikkunapylväät ohjaamossa, tunnuspiirre Karjaalla tehdyissä teräsohjaamoissa. Samoin puolibulldog-auton lyhyt konepeitto muistuttaa hyvin karjaalaista lujitemuovipeittoa. K-sarjan tilalle tuli Vanajan nielaisun jälkeen R-sarja (noin 1968), joka ei ollut puolibulldog, ja konepeitto oli siksi pidempi. Vasta R-sarjan sisällä oli paljolti Vanajan loppuaikojen T6-69, tosin nyt Karjaan ohjaamolla. Sarjamuutokselle ainakin osasyy oli brittimoottorien silloiset ongelmat, joita oli työläs korjailla puolibulldog-autoissa. Mikäli kuvan auto on Sisu K-142, on se samalla juuri se automalli, josta Volvo N-sarjan pääratkaisut kylmästi kopioitiin Volvon protopajalle tuodun K-142:n mukaan. Kelvollisen Volvo-moottorin kanssa puolibulldog on ihan hyvä. Sydsvenska Dagbladetissa oli 1973 tästä kaksipalstainen kirjoitus valokuvan ja selostuksen kanssa. Valitettavasti kirjoitusta ei minulla ole tallella, ja Ruotsissa ei vanhoja sanomalehtiä ole netissä Suomen malliin, vain mikrofilmejä. Sydsvenskan 1973-1974 löytyy Karlstads Universitetistä. Thames Trader oli jo 1968 vaiheissa katoavaa perinnettä, eikä sen omin alue ollut maansiirto ja kolmiakseliset Traderit olivat luullakseni alunperinkin harvinaisia. (Käyttäjä muokannut 06.08.18 16:35) |
|
| 07.08.2018 07:48 | Teppo Niemi: | Ja kaiketi juna on menossa Pasilan alaratapihan kautta. | |
| 07.08.2018 11:27 | Pasi Seljas: | Olen edelleen sitä mieltä että k-auto voisi olla Trader. Se pienempi malli. Niitä oli kyllä tuohon aikaan vielä liikkeellä, muistan niitä 70-luvultakin. Eikä se ole maansiirtohommissa, lavalla on ikäänkuin lasinkuljetuskehikko. Eikä se ole myöskään kolmiakselinen. Sisu on paljon isompi. |