17.09.2018 / Välillä Niirala–Tohmajärvi
17.09.2018 T4749 etenee verkkaiseen tahtiin Niiralan mäessä. https://youtu.be/8d3vXIxlDBk Kuvauspaikan valinta ei ollut paras eteen kasvaneiden pusikoiden takia. Mutta tulipa lehtikeliongelmaa taltioituneeksi videolle.
Kommentit
| 18.09.2018 23:13 | Nikolas Peippo: | Tuo oli hieman normaalia raskaamman, kokonaispainoltaan noin 2000-tonnisen, junan koeajo. Hyvin tuntui kulkevan. (Käyttäjä muokannut 18.09.18 23:16) |
|
| 19.09.2018 00:01 | Jorma Toivonen: | Mikähän lienee Dr16:n normaali junapaino tuolla välillä? | |
| 19.09.2018 17:55 | Nikolas Peippo: | Vaunusto max 1800t eli veturin kanssa 1884t. | |
| 19.09.2018 17:57 | Teemu Saukkonen: | Juurikin tutkailin tästä nopeuskäyrää, Dr16 taitaa hieman hyytyä mäen yläpäässä, Dv12 ei juurikaan. Lieneekö päätelmä oikea? | |
| 19.09.2018 22:53 | Petri Nummijoki: | Tarkoitatko Teemu, että Dv12-pari ei hyydy samanpainoisella junalla, millä yksi Dr16 hyytyy vai mitä? Yksi Dv12 ei varmaan ainakaan voi olla missään käytönnön junanvetoon liittyvässä tilanteessa suorituskykyisempi kuin Dr16. | |
| 21.09.2018 16:58 | Pasi Utriainen: | Mielestäni yksi Dr16 vetää junaa rivakammin ja kiihtyy paremmin pitävillä kiskoilla kuin Dv12-pari, jonka vauhti hyytyy helpommin. Joskus myös vaikuttaa siltä, että Dv12 vetureiden välillä on keskinäisiä eroja vedon suhteen. | |
| 22.09.2018 12:36 | Teemu Saukkonen: | Ei ole painoista tietoa, mutta juuri tässä mäessä on tullut vaikutelma että Dr16 vaikuttaa kiihtyvän kovin verkkaisesti ylämäkeen, pari mäkeenjääntiäkin olen nähnyt. Keli tosin oli tällainen kostea ja pito siten huonompi. | |
| 22.09.2018 14:30 | Petri P. Pentikäinen: | Voisiko vaikuttaa, että Drl6 on älyveturi, jossa tietokone päättää antureiden tuottaman informaation perusteella akseleille jaettavan vetovoiman olosuhteiden mukaan. Eikä useinkaan päätös ole antaa 100% jokaiselle. Liikkeellelähdössä myös kevennetään tiettyä akselia ajosuunnan mukaan. Joskus voi näiden laskelmien seurauksena kiihtyvyys olla huonompikin, mutta ei kuljetustaloudellisesti huono verrattuna ympärilyövään älyttömään tekniikkaan. Eli vähän kuten kumipyöräajoneuvoissa absittomat jarrut jarruttavat noin teoriassa ajateltuna "paremmin" kuin absilliset - saa nähdä mitä varjopuolia tulee. | |
| 22.09.2018 19:52 | Matti Kokkonen: | Rautatiekalustosta en varmaksi tiedä, mutta kyllä autoissa ABS-jarrut osaavat hyödyntää käytettävissä olevan kitkan ihmistä paremmin, jos ei ihan puhuta jostain 70-luvun W116-korin ABS-jarruista. Kitkakerroin on parhaimmillaan lepo- ja liikekitkan rajamailla, jota lukkiutumattomat jarrut hyödyntävät. Poikkeustapaus saattaisi olla hiekkatie tai pehmeä lumi, jossa jarrujen lukitseminen saa renkaat kaivautumaan syvemmälle. Vetoluistonestot on yhdessä ajonvakautuksen kanssa toki monesti säädetty niin konservatiiviseksi pienenkin luiston ja sivuttaispidon menetyksen ehkäisemiseksi, että auton kiihtyvyys voi osaavan kuskin ajaessa olla parempi ilman vetoluistonestoa. Kaksi Dv12 -veturia painaa sen verran enemmän kuin yksi Dr16, että painoero selittänee parin ylivoiman märällä. |