??.??.1900 / Eteläsatama

??.??.1900 1900-luvun alkuun ajoitettu kuva Helsingin Eteläsatamasta.

Vasemmalla pari halkohäkkivaunua (HL) ja B1-veturi sekä oikealla vuonna 1870 käyttöön otettu Midland Wagon Co:n rakentama jarrusillallinen katettu tavaravaunu G 4113. Vaunussa on vasemmalla merkintä, jota en tunnista: voisiko se olla esim. '6 H'? Vaunun littera on ilmeisesti G.

Löytyisikö kuvasta yksityiskohtia tarkempaa ajoitusta varten?
- Uspenskin katedraalin edessä oleva Norrménin talo valmistui vuonna 1897.

Kuva on rajattu suuremmasta kuvasta https://www.helsinkikuvia.fi/search/reco​rd/?search=G30508&page=1
Helsingin kaupunginmuseo

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Eteläsatama
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: 1900-luvun alusta
Lisätty: 05.12.2018 11:05
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.12.2018 16:58 Erkki Nuutio: Tuntuu että Norrménin taloon ei vielä olisi muutettu. Eikö tiilimuurattuja taloja pidetty kuivumassa lämmitettyinä jonkin aikaa ennenkuin puuparketit niihin laskettiin? Ja tulevat asukkaat asuivat villoissaan kesäajan ja palasivat kaupunkiin vasta syksyllä. Perheenpää pääsi Åggelbystä toimeensa junalla ja wosikalla. Näin J.Alfred Tanner lauleli iskelmässä 10-luvulla, vai oliko tuo Iivari Kainulainen?
05.12.2018 17:51 Joni Lahti: Kuvassa olevalla pienellä valkoisella höyrylaiva Ebba Munckilla oli huikea historia. Laiva valmistui vuonna 1888 Turussa ja nimi annettiin kenraali Munckin vaimon mukaan. Ensimmäinen reitti oli Pori - Rauma - Uki - M:hamina - Tukholma. Sen jälkeen se ajoi 1889-97 Pori - Turku - M:hamina - Tukholma linjalla. 1897 aloitti liikenteen Turusta pohjoiseen, joka pian laajeni matkalle Helsingistä Vaasaan, mutta 1900 oli taas Tku - Sto linjalla. Vuosina 1901 ja 1902 se ajoi karille ja kunnostettiin. Talvella 1904 Ebba Munck tuurasi Boren laivoja Tku-Sto linjalla. 1914 se siirtyi Helsinkiin FÅA-SHO:n omistukseen ja se liikennöi linjalla Hki-Tallinna.

Sodan puhjettua 1914 venäläiset ottivat laivan omaan käyttöön ja se ajautui punalaivastolle. Nimi oli tuolloin Kometa. Suomessa punaiset polttivat laivan Porista vetäytyessään 1918, jolloin laiva upposi. Laiva korjattiin FÅA-SHO:lle ja se sai nimen Ebba Munck uudelleen. Vuonna 1937 laiva myytiin Viroon ja se sai nimen Endla, joka muutettiin seuraavana vuonna nimeksi Kassari. Kun laiva oli joulukuussa 1939 matkalla Sundsvallista Tallinnaan, neuvostoliittolainen sukellusvene SHTSH-323 upotti sen Hiidenmaan edustalla. Siihen päättyi pikku laivan tarina. Kassari oli II maailmansodan ensimmäinen upotus Suomenlahdella.
(Käyttäjä muokannut 05.12.18 17:55)
05.12.2018 18:24 Kurt Ristniemi: Ebba Munckin historia:
http://www.turkusteamers.com/ulkomaanlii​kenne/ebba_munck/laiva.html
http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki​/moottori/ebbamunck.htm
https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/e​bbamunck.shtml

Tuossa kolmannessa linkissä todetaan laivan nimestä:
"Laiva oli saanut nimensä Suomensukuisesta hovineidistä Ebba Munckista, jonka kanssa Ruotsin prinssi Oscar oli suuren kansansuosion vallitessa mennyt kihloihin samoihin aikoihin, kun laiva prinsessan luvalla sai nimensä 2.1888. Tieto, että se tulisi kenraali J. R. Munckin vaimon nimestä on virheellinen. Hänellä ei ollut Ebba-nimistä puolisoa."
(Käyttäjä muokannut 05.12.18 18:29)
05.12.2018 18:49 Joni Lahti: Kiitos korjauksesta. Uskoin tuohon kenraalitar tarinaan. Nyt en enää.
05.12.2018 18:56 Joni Lahti: Tässä linkissä puhutaan kenraalitar tarinaa: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanlii​kenne/ebba_munck/laiva.html - Toisissa lähteissä kerrotaan, että sukellusvene upotti laivan tykkitulella, jolloin yksi merimies kuoli. Toisissa taas kerrotaan sukellusveneen upottaneen laivan torpedolla. Näin ne tiedot varioivat.
(Käyttäjä muokannut 05.12.18 18:57)
05.12.2018 19:46 Kurt Ristniemi: Niinhän se on: Internetistä löytää mitä ihmeellisimpiä 'totuuksia'.
Kun nyt ollaan koko lailla sivuraiteella, eli kuvassa olevan laivan väärin nimetyn kaiman aviomiehessä, eli kenraali Johan Reinhold Munckissa, niin todettakoon että hänen oikeat puolisonsa mitä ilmeisimmin olivat:
1. vapaaherratar Wendela Charlotta Wilhelmina von Willebrand (1821 – 1844)
2. Wilhelmina Margareta von Kraemer, joka syntyi vuonna 1826 Porkkalan kartanossa Lammilla ja kuoli vuonna 1889 Erkylän kartanossa,
( https://www.hamewiki.fi/wiki/Johan_Reinh​old_Munck )
ja että kenraali oli minun viides serkkuni viiden sukupolven takaa (fifth cousin five times removed). Yhteiset esivahempamme olivat Cav. Capt. Otto von Berg, till Pall ja puolisonsa Helena Henriksdotter Stubbe.
https://www.geni.com/people/Johan-Reinho​ld-Munck/6000000000099963351
05.12.2018 21:00 Erkki Nuutio: Löytyihän se Iivari Kainulaisen "Helsinkiläisten maallemuutto" vuodelta 1915. Iivari kertoilee pianon säestyksellä ja kieli poskella kolme minuuttia tauotta herrasväki-helsinkiläisten säädyn edellyttämästä muutosta kaupungista kesän ajaksi jonnekin lähimaaseudulle - huonekalut, palvelijat ja muukin mukana.
Kainulainen itse ei tosin ollut kovin herraskainen, mutta sopivaa villaa etsi hänkin sitkeästi Albergasta, Malmilta ja muualta. "Vihdoin löytyi Espoon Nuuksiolta pieni torpanpahanen". Ja syksyn tullessa "Papan täytyi tehdä vekseleitä - kesän halvat lystit maksaakseen."
Epäilykseni on siis että Norrménin talo oli rappausten kuivatuksessa tyhjillään kesällä 1897 ja että kuva voisi olla loppukesältä 1897.
05.12.2018 21:08 Kurt Ristniemi: Eiköhän tuo Norrménin talo liene tässä jo ihan kylliksi kuivunut: Näyttäisi nimittäin monessakin ikkunassa olevan verhot enemmän tai vähemmän kiinni.
Mutta löytyisikö kuvasta muita yksityiskohtia ajoituksen avuksi: uusia rakennuksia tms?
06.12.2018 11:35 Erkki Nuutio: Kiinnostava historiaselvitys Suomen rahapajasta monine valokuvineen: https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017​/09/2017_Mustonen_Helsinki_Vanha-Rahapaj​a_RHS-1.pdf .
Ylläolevassa kuvassa rahapaja on tuoreesti rapattu/maalattu, Rakennusselvityksessä ei tämä kunnostus selviä, mutta luultavasti se kytkeytyi rakennuksen eteen tehtyyn kivimuuriin, eli Norrménin talon raketamisen lopettelun aikaan (1897).

Mielestäni kuvassa näkyvät jotkut kankaat ikkunoissa eivät kerro asumisesta, vaan asumattomuudesta. Etenkin helsinkiläisrakennusten rakennustekniikan vaiheita kuvaa erinomaisesti Matti J. Lahden "Kuinka Helsinkiö on rakennettu" (Rakentajain kustannus, 1960, 336 s.). Siinä sivuilla 138-141 kerrotaan kuinka muurattuja rakennuksia kuivattiin. Aiempi menettely oli muurata talo valmiiksi kesäaikana ja jättää kuivumaan talveksi ennen viimeistelytöitä. Myöhemmin (1910-luvulla) ei talvitaukoa haluttu, vaan kuivumista tehostettiin kuivatuskaminoilla ja koksikoreilla.
07.12.2018 14:05 Erkki Nuutio: Toinen kiinnostava moonikuvainen historiaselvitys, nyt Katajanokan Kanavaterminaalin alueesta: https://www.hel.fi/static/helsinki/paato​sasiakirjat/Kvsto2010/Esityslista6/liitt​eet/Katajanokan_Kanavaterminaalin_alue_a​semakaavahistoria.pdf?Action=sd&id=%7B7A​1079D5-FF8F-4AE7-BC58-3E570113F16A%7D .

Satamaradan jatko Katajanokalle valmistui 1896. Signe Branderin panoraamakuva (Signe Brander - Panoraamoja, HKM 2016) talvelta 1907 näyttää pohdittavat rakennukset. Norrménin talon edessä on isohko vaihdekoppi. Se on rakennettu viimeistään 1906, mutta todennäköisesti aikaisemmin.

Toinen panoraamakuva http://karirydman.blogspot.com/2010/10/p​anoraamakuva-helsingista-on-vuodelta.htm​l on Kari Rydmanin pohdintojen mukaan vuodelta 1900 tai 1901. Siinä Norrménin talossa on jo tumma koristerappaus (tai ainakin kuva on sellaiseksi jälkivärjätty) , joka näkyy oivasti tästä kuvasta https://www.hs.fi/kaupunki/art-200000280​7146.html . HS ilmoittaa kuvan olevan 1897 vaiheilta. Vaihdekoppi (jos on jo) on oikealla, mutta rajautunut kuvan ulkopuolelle.

Norrménin talon piirustukset ovat vuodelta 1896. Heti siis alettiin rakentaa kesällä ja talon valmistumispäiväksi voinee ottaa palovakuutuksen allekirjoituspäivän 15.9.1897. Kiire on siis ollut kova ja töitä on kaiketi tehty myös talvella 96/97, ja myös rappauksia on jouduttu kuivaamaan kaminoilla.
Yllä olevassa kuvassa talo on nähdäkseni vielä vailla tummaa koristerappaustaan. Arvioin siksi että kuva on kesältä 1897 ja että viimeistelytyöt myös sisätiloissa ovat vielä käynnissä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!