??.??.1900 / Djurgården

??.??.1900 Eläintarhan laituri ylikäytävän suunnasta eteläänpäin nähtynä. Taustalla häämöttää Linnunlaulun silta.
En ole ennen nähnyt tätä kuvaa näin suurikokoisena. Tämän kuvan avulla voisi piirtää tämän kuvasarjan otsikkokuvan uudestaan tarkemmin yksityiskohdin.

Helsinkiin menijät joutuvat vielä odottelemaan junaa, mutta Fredriksbergin suunnan juna on juuri tulossa laituriin. Mutta onko sen veturi G7, H1/H2 vai sittenkin I1?

Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/reco​rd/?search=G30535&page=1
Helsingin kaupunginmuseo

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Djurgården
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: Djurgården
Lisätty: 05.12.2018 15:26
Muu tunniste
Rautatieinfra: Vahtitupa
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.12.2018 17:27 Erkki Nuutio: Baldwin: tunnistus 100%. G7 (Sk4): tunnistus 90% . Ei I1 : tunnistus 100%. Veturi 2?4 , 244: tunnistus 70%
05.12.2018 19:39 Pave Saarinen: Hyvä löytö. Joskus löytyy, jos hakee ihan jotain muuta.
05.12.2018 20:23 Pave Saarinen: Hyvä löytö. Joskus löytyy, jos hakee ihan jotain muuta.
05.12.2018 21:06 Erkki Nuutio: Juna tuskin pysähtyy, vaan porhaltaa eteenpäin. Tunnistuksista vielä: Baldwin johtuu Baldwinin numerokilveltä veturin nokassa.
Erottuva tenderi kertoo ettei ole I1. Ruutua kääntelemällä mieletäni näkyy ensimmäinen numero 2 ja kolmas numero 4, jolloin ainoa mahdollisuus on G7 244 (1898).
05.12.2018 21:31 Kurt Ristniemi: Valitettavan kehnosti näkyvät nuo veturin yksityiskohdat.
Nokan pyöreä kilpi voi olla joko Baldwinin (G7, H1, I1) tai ehkä myös Richmondin (H2).
Jos ensimmäinen numero on 2, niin veturi voi olla G7, H1 tai H2.
Jos viimeinen numero lisäksi on 4, niin veturi voi olla G7 244, H1 234 tai H2 294.
05.12.2018 22:24 Eljas Pölhö: H2 294 putoaa pois, koska se oli koko ensimmäisen vuosikymmenensä Viipurin veturi. Jos kuvan vuosi on oikein muutaman vuoden tarkkuudella, niin 234 oli hiilipolttoinen ja 244 halkopolttoinen.
06.12.2018 10:36 Petri Nummijoki: Ensimmäinen numero näyttäisi kuvaa suurentamalla oleva minusta ennemmin 3. Silloin kai vaihtoehdot olisivat G7 ja H2. I1 sopisi numeron puolesta mutta hylkäisin, koska tenderiveturina minäkin tätä pitäisin. Jos G7- ja H2-vetureiden väliltä pitäisi valita niin G7 oli kai Helsingissä yleisempi mutta olisiko sittenkin H2, koska savupesän kyljessä voisi olla ennemmin suunnikkaan muotoinen kuin pyöreä laatta?
06.12.2018 10:51 Erkki Nuutio: Poissulkisin Richmondin ja H2:n. Nokikaapin kylki näkyy hyvin, eikä siinä ole Richmondin salmiakinmuotoista valmistajankilpeä.
H2:n pyöreitä nokkakilpiä ei liene säilynyt, mutta aika vinosti otettujen valokuvien perusteella kyseinen kilpi oli paksureunainen.
Siinä ei liene ollut tekstiä, päinvastoin kuin Baldwinin kilvessä. Baldwinin kilven tekstiasettelu vastaa ylläolevaa kuvaa.
Veturimuseossa olevan Baldwinin kilven kuva on täällä, mutta en sitä löytänyt
07.12.2018 00:26 Reino Kalliomäki: Tässä kuvassa on melko lailla yhtä monta posliinieristintä kuin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/78499?kv=1862&kv2​=1917&ros=20 Paha nähdä, että ne ajan kuluessa toistaiseksi vähenisivät. Alkuperäistä suurennettaessa junan takaa näkyvät samat pylväät.
Kuvan laatu jää kauas Signe Branderin isolla negatiivillä otetuille. Suljinaika voi olla nopeampi, silti arvioisin junan jo miltei pysähtyneen.
Vielä se perimätiedon murunen, vaikka se onkin höyhensarjaa: Puhelias alivuokralaisemäntä Saimi T. kertoi noin vuonna 1972, kuinka viilari T. lähestyi häntä. "Lähdetkös Juurkyöpeliin spatsieraamaan?" Kertoi, että Ensi - Linjan jatkeena oli kävelypolku pysäkille. Kertoi usein, voinee verrata runonlaulantaan. Hän oli myöhemmin Hennalan vankileirillä.
07.12.2018 12:39 Reijo Salminen: Ai kyöpeli voidaan ymmärtää myös 'gårdeniksi' ts puistoksi? Eikös kyöpeli ole slangisanana lähinnä manala tai tuonela tms?
07.12.2018 23:48 Reino Kalliomäki: Kyöpeli? Kaipa se silloin oli stadin slangia. Kysyä en älynnyt.
"Trafikreglemente 1897" (21011897) sanoo Djurgårdenin plattformin olevan auki matkustajille kesäkuukausina.
08.12.2018 12:57 Petri Sallinen: Kyöpeli on murresana, joka on yhtä kuin "kummitus, aave tai mörkö". Kyöpeli on myös paikka, jonne noidat kokoontuvat esimerkiksi pääsiäisyönä tai jonne naimattomat naiset joutuvat kuoltuaan. "Pidä huoli, että et joudu Kyöpeliin" tarkoittaa samaa kuin "pidä huoli, että et jää vanhaksipiiaksi".
16.03.2019 18:30 Petri Nummijoki: Pystyisikö siitä päättelemään veturin tyyppiä, että hiekkaputki näyttäisi tulevan kuvusta suoraan alas eikä olisi taivutettu, kuten vaikka kuvassa http://vaunut.org/kuva/78499? Suora putki sopii ainakin H1-2-vetureihin, joissa ensimmäinen vetopyörä osuu sopivasti hiekkakuvun kohdalle mutta sopiiko G7-veturiin? Niissäkin on näkynyt taivutettuja hiekkaputkia kuvissa. Joskus on myös kaksi vierekkäistä suoraa putkea mutta olisiko kuvan veturissa vain yksi?
17.03.2019 13:21 Petri Nummijoki: Tai suora hiekkaputki sopisi erityisesti H2-veturiin. H1-vetureissakin se näkyy olleen usein taivutettu.
(Käyttäjä muokannut 17.03.19 13:27)
17.03.2019 18:03 Petri P. Pentikäinen: Onkos tuo pienempi, oveton koppi jotain viestiteknologiaa varten?
18.03.2019 07:53 Kurt Ristniemi: Veturin tunnistuksessa alan kallistua H2:n suuntaan:
- Kattilaa kiertävä edestä vaakasuora käsijohde on tyypillinen G7:lle, H1:lle ja H2:lle sekä I1:lle.
- Nokikaapin kyljessä ei ole Richmondin salmiakkilaattaa, mutta ei siinä ole Baldwinin pyöreääkään. Vanhoista valokuvista näkee, ettei vetureissa aina sitä laattaa ollutkaan. Liekö jossain remontissa poistettu?
- Nokan numerokilpi on pyöreä, niinkuin Baldwinilla (G7, H1) tai Richmondilla (H2). Se näyttää kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin Richmondin H2:n laatta kuvassa http://vaunut.org/kuva/53693
- Pystysuora hiekkaputki taitaa olla tyypillinen H2:lle. H1:ssä ja G7:ssä se näkyy oleen etuviistoon viettävä.

Tuo viilari T:n 'Juurkyöpeli' ei tietenkään ole oikea suomennos Djurgårdenista eikä gård tietenkään Kyöpeliä tarkoita. Onpahan vain riiustavan nuoren miehen 'humoristinen' yritys olla nokkela; ääntämyksen mukainen suomenkielinen mukaelma Djurgårdenista. Tietäähän sen, miten itseään tykö tekevät miehet koittavat olla sukkelia. - Tai ehkäpä ummikkosuomalainen Juurkoorti/Juurkoorteni tai jopa Juurkoortti/Juurkoortteni olisi kuulostanut riiarista tilanteessa turhan junttimaiselta?

Noista rakennuksista Helsingin kaupunginmuseo sanoo "Ratavartijan tuvan rakennuksia Eläintarhassa Linjojen puolella". Ymmärtääkseni Eläintarhassa ei kuitenkaan ollut ratavartijan tupaa, vaan lähin ratavartijan mökki oli Linnunlaulussa Diakonissalaitoksen kohdalla. Olisko isompi rakennus pysäkin- ja veräjänhoitajan koppi? Pienemmän tarkoitusta en osaa edes arvata.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!