??.??.1880 / Tampere Viinikka
??.??.1880 Viinikan rautatiesilta sillon joskus. [1880-luku?]
Kommentit
| 23.01.2019 22:58 | Erkki Nuutio: | Kuva lienee noin vuodelta 1880 (penkereet jo vihertyneet). Sillan rakentamisen vaiheita ja ongelmia on kuvattu tässä : http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11106.0.htmlhttp://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11106.0.html HUOM: Vastaukset 11 ja 8-10 ! Sillasta tuli kuvan mukainen vasta kun siihen lisättiin kumpikin reunimmainen pilari ja jänne - luultavasti vuonna 1877 - eli vasta kun kaksipilarinen ja kolmijänteinen silta oli jo ollut käytössä parisen vuotta. Korjattiin siis kuitenkin ennen alkuperäisen sortumista. Alkuperäiset penkereet olivat pakosti olleet liian jyrkät. Viinikanoja kaartui alkuaan kuvan mukaisesti etelään ennen yhtymistään Pyhäjärveen. Taustalla näkyy tiilitehdas likimain nykyisen Hatanpään valtatien ja Jokikadun risteyksessä. Se aloitti noin vuonna 1875 Hatanpään tiilitehtaana (Pihlman) ja jatkoi 1884 Viinikan tiilitehtaana (Numminen). Itse tehdas on oikealla ja tehtaan asuinrakennus on ojan vasemmalla puolella. Vanhaan piirrokseen viitaten peittää vasen korkea pilari taustalla olleen puisen kaarisillan ojan poikki. Tehdas sai savensa ojan eteläpuolelta (Hatanpään vainioilta) ja hiekkansa ojan pohjoispuolelta (Ratinanharjusta). Mielenkiintoinen seikka on, että ennen sillan valmistumista tuotiin näille tienoille proomulla Hämeenlinnasta vuonna 1874 Lempoisten kanavan kautta kaksi veturia (katso Vastaukset 8-10). Tampereen aseman ratapihan rakentamista varten tuodun veturin (oletettavasti B1) on täytynyt rantautua tiilitehtaan laituriin, josta se on jotenkin saatu loivaa ylämäkeä pitkin vedettyä asemalle. Viinikanojan ja Vihiojan sillan välisen radan rakentamista varten tuodun veturin (A5 N:o 57) on täytynyt rantautua ojan toiselle puolelle ja siitä on täytynyt rakentaa työraide jonnekin myöhemmän Lokomon tehdasalueen pohjoisnurkan ohitse varsinaiselle ratalinjalle. Muita sopivia rantautumispaikkoja Pyhäjärveltä päin ei vetureille ole käsittääkseni voinut olla ja lehtikirjoitukset todistavat kahden veturin tulon (proomuilla) ennen ratayhteyden rakentumista. (Käyttäjä muokannut 23.01.19 23:00) |
|
| 24.01.2019 19:15 | Marko Anttila: | Olisiko toinen vetureista kuljetettu osina Tampereelle kasattavaksi kuten ao. uutinen antaa ymmärtää, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/434491?page=1&term=rautatielle&term=rautatiet (31.10.1874 Satakunta no 44 s. 1) ja saman kertausta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/428982?page=2&term=ty%C3%B6weturi (06.11.1874 Uusi Suometar no 130 s. 2), "etta Helsingin rautatieltä pitkin kanawatietä proomilla kuljetettava ja Tampereella kokoon pantawa työweturi jo marraskuun alussa alkaa työssä liikkumaan. Tarkoitus on tällä höyryhewosella kuljettaa santaa rautatien täyttämiseksi ja tasoittamiseksi.". Veturin tilanteesta löytyi vielä maininta joulukuulta 1874, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442493?page=2&term=Rautatien&term=rautatien (24.12.1874 Satakunta no 52 s. 2). "Höyrymeturi, joka Helsinki — Hämeenlinnan rautatien mckaanitehtaasta syksyllä saatiin valmiiksi ja sitten kanawan kantta aluksessa tuotiin tänne soran kulettamista warten, on wielä tähäll asti pidetty suojassa Sorin ahteen alla, missa saa odotella siksi että silta, joka tehdään poikki Wiinikan jokea ja joka myöskin wielä kaipaa rauta-aineitaan, saataisiin malmiiksi, jotta tasottamistyöt Sorin ahteen törmällä pantaisiin alkuun." |
|
| 24.01.2019 20:50 | Erkki Nuutio: | Hyvä kun olet löytänyt täydentäviä uutisia. Ensimmäinen tullut veturi oli siis 57 lokakuun loppupäivinä 1874. Hämäläisen 5.11.74 mukaan se kuljetettiin kokonaisena anturoita myöten (=pitkin) - tarkoittanee siis kiskoja pitkin lotjaan. Maininta että se on suojassa Sorin ahteen alla täytynee tarkoittaa, että se tuotiin ojan eteläpuolelle. Kokonaisena kuljetettu 57 ei voine olla Satakunta 31.10.74 -uutisen kertoma, vasta Tampereella koottu työveturi. Tampereen Sanomat 24.8.75 -uutisen höyryveturi kuljeskeli [noin 20.8.75] Sorinahteen ja Viinikanojan välillä [siis ojan pohjoispuolella], eikä rohjennut sillan yli juosta. Sen täytynee siis olla mainittu työveturi [eikä 57]. Ei olisi ollutkaan helppo vetää 57:aa rannasta aseman työmaalle vaatimatonta kärrytietä pitkin suuren elukkajoukon voimalla. Mikä paikalla [aseman työmaalla] koottu työveturi sitten oli? Nimenomaan työveturiksi ostetut E1:t valmistuivat vuonna 1875. Ne eivät siis voine tulla kyseeseen, koska kokoonpantava työveturi tuotiin jo lokakuun lopulla 1874. Vain B1 lienee mahdollinen ja rannasta aseman työmaalle kuljetuksen helpottamiseksi se olisi siis purettu pääosiinsa? Olisi hyvä löytää vielä lisätietoja. Proomuilla muuten kuljetettiin myös paljon kiskoja ja vaihteita sekä Viinikan- ja Vihiojan sillan teräsosat ja pilarikivet, kaiketi sillan eteläpuolelle kuten 57. Hyvä laituri on pakosti rakennettu proomuja varten. (Käyttäjä muokannut 24.01.19 20:52) |
|
| 24.01.2019 23:08 | Eljas Pölhö: | Minä puolestani voisin ehdottaa, että kumpikin työveturi on sarjaa E1. A5 57 ajoi SVR:llä 1874 2980 virstaa matkustajajunia ja 415 virstaa yksin. Miksi SVR:n uusin veturi lainattaisiin Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatierakennukselle ja etenkin kun se on mahdollisimman epäsopiva työveturiksi. Lisäksi se oli hankittu Riihimäen-Pietarin rautatierakennuksen toimesta. B1 9, 10 ja 53 olivat vuoden 1874 tilaston tekstiosan mukaan "uteslutande" ainoastaan Pietarissa, Viipurissa ja Helsingissä päivystystyössä. Niiden tuntimäärät ovat kullakin niin suuret, ettei mikään niistä ole joutanut olemaan paria kuukautta rautatietyömaalla, jonka tunnit ja kilometrit eivät tule SVR:n tilastoon. B1 54-56 toimitettiin Englannista vasta vuonna 1875. Beyer Peacockin toimituskirjat ovat olemassa ja niistä on koostettu useita kirjoja, laajin on 4-osainen, jokainen monisatasivuinen. Valmistusnumerot sopivat hyvin vuodelle 1875, eikä edes vuoden alkuun. Kai nyt joku olisi kirjoittanut toimitusvuodeksi 1874, jos se niin olisi. Sen sijaan E1 valmistajalta Carelsilta ei ole säilynyt toimitusluetteloa, vaan se on koostettu jälkikäteen tunnetuista tiedoista. Vetureiden valmistusvuosi 1875 on sopimattoman myöhäinen, mutta perustuu SVR:n vastaanottoaikaan. "Höyryveturit Valtionrautateillä" -kirjassa pohditaan olisivatko ne voineet olla tarkoitetut muualle, mutta jääneet toimittamatta. Parempi ratkaisu on, että ne tulivat rautatierakennukselle jo 1874 ja sieltä aikanaan kirjattiin SVR:lle. Helsingin konepajassa koostettu voi yhtä hyvin tarkoittaa siellä Carelsin osista koottua veturia (ihan kuin A1 sanottiin koostetun Helsingin konepajassa). Toinen on ehkä sitten koottu lopulliseen kuntoon vasta Tampereella. |
|
| 25.01.2019 09:37 | Erkki Nuutio: | Yön yli mietittyäni olen myös päätynyt siihen, että "työveturi" ei ollut B1, vaan E1. Helsinki ja Pietari eivät olisi antaneet kummallekin välttämätöntä B1 -järjestelyveturia toisen "yrityksen" epämääräiselle pitkälle Tampereen komennukselle, kun lisäksi tarve oli seuraus kyseisen "yrityksen" viivyttelystä uusien veturien tilaamisessa. Sen sijaan pysyn täysin sillä kannalla, että marraskuun 1874 alussa tuli veturi 57. Se nyt vain sattui olemaan ainoa veturi, jota ei jo ollut luovutettu ja otettu liikenteeseen Hki-Pietari -radalla. Ajankohdan lehtiuutiset selkeästi kertovat, että se oli tehty Hki-Hml -rautatien mekanitehtaassa (valmistuskilvestä paikan päällä luettuna Mekaniska Verkstaden i Hfors). Kaikki ajoitukset täsmäävät. Ei tämän veturin tuonti kokonaisena hullua ollut. Lotjien kantavuus sen ilmeisesti salli ja Viinikanojan eteläpuolelle muutenkin jouduttiin tekemään kunnon laituri (olisipa kuvia), koska sitä kautta kuljetettiin Viinikan- ja Vihiojan siltojen osat ja paljon kiskoja ja luultavasti soravaunut. Työraide laiturilta tulevan radan varteen oli lähes tasaista maata. "Työveturi" E1 oli työveturin näköinenkin (http://www.vaunut.org/kuva/111978?tag0=0%7CE1%7C) ja se oli epäilemättä tuotu osakokonaisuuksina, jotka on helppo yhdistää käyttökohteessa. Tarkka saapumispäivä meritse Helsinkin (Sörnäisiin) lienee epäselvä, mutta jäät estivät meriliikenteen pakkasista riippuen 12.74-1.75 vaiheilla. Kuljetus Hämeenlinnasta Tampereelle lotjalla saattoi olla mahdollista vielä vuodenvaihteessa 74/75. Koko ajanhan kuljetettiin sillanosia ja kiskoja Belgiasta Helsinkiin ja Hämeenlinnasta Tampereelle. Työvetureiden saapumista varmasti kovasti kiirehdittiin sähkeitse. Tampereen työveturi oli lehtiuutisen mukaan tarkoitus kuljettaa lotjalla lokakuun lopulla 1874 (eli sähkeitse lienee jo vahvistettu veturien olleen valmistumassa), mutta todellisuudessa kuljetus lienee vähän viivästynyt. Luultavasti veturia päästiin kokoamaan Tampereella vasta 5.75 . Ensimmäinen uutinen sen käytössä olemisesta taitaa olla vasta 8.75 . Soraa kuljetettiin puhkaistavasta harjusta jo kesällä 1874 asemalle päin hevoskuormina. Tämä oli ihan tarkoituksenmukaista, koska kuljetusmatka oli aluksi hyvin lyhyt ja vieläpä alamäkeä. Kun lähistö oli sorastettu oikealle tasolle, oltiin jo kevään 1875 vaiheilla ja oli saatu rannasta ylös kiskoja ja vaihteita ja pian työveturi ja soravaunuja. Työ tehostui niillä kuten lehtikin kertoi. Soraa kuljetettiin niinikään hevoskuormina työsiltaa pitkin ja rakennettiin vähitellen loivasti laskeva sillan eteläpenger. Sen valmistuttua päästiin siltapalkit tuomaan etelästä päin ja työntämään työsillan päälle. (Käyttäjä muokannut 25.01.19 10:58) |
|
| 25.01.2019 13:44 | Erkki Nuutio: | Ilmoitetut ajovirstat 1874 eivät ole este veturi 57:n lähetykselle lautalla Hämeenlinnasta lokakuun 1874 lopussa. Veturin valmistumisjuhla oli 4.-5.10.74 Tikkurilassa. Ennen sitä lienee ollut vain koeajoja. Epäilemättä veturin kelvollisuus haluttiin ja myös voitiin sen jälkeen todistaa matkustajunia vetämällä. Noin 3500 km ajomatka parinkymmenen päivän aikana on aivan uskottava tulos, jos on selviydytty ilman mainittavia vikaantumisia. Tampereen Sanomien toimittaja kävi varmasti katsomassa veturia sijoituspaikassaan Viinikanojan eteläpuolella ja luki 57:n valmistajakilvestä "mekanitehtaan". Veturi lähetettiin Hämeenlinnasta kokonaisena lokakuun 1974 lopussa (Hämäläinen). Näin aikainen ajankohta on mahdoton E1-vetureille. Ne saapuivat osaksi koottuina aikaisintaan muutama kuukausi myöhemmin. Ne tilattiin työvetureiksi ja työveturina lehdentoimittajakin sellaisen totesi ja sellaisena siitä kirjoitti. |
|
| 25.01.2019 14:26 | Eljas Pölhö: | Ajattelinkin ehdottaa, että joku kaivaisi esiin veturin valmistumisjuhlan ajankohdan, jotta nähtäisiin millä ajalla SVR:n kilometrit on ajettu. Muut vastaavat ajoivat noin 30-40'000 virstaa vuodessa. Vähän intensiivisempi käyttö heti alussa, niin kilometrien puolesta veturi on tosiaan voitu lainata ratatyömaalle. 1875 sen kilometrit (virstat) ovat alle A3-sarjan, mitä olen arvellut alkuvaikeuksiksi. Työmaalla työskentely osan vuodesta selittää kyllä yhtä hyvin. 1876 kilometrit olivat A3-sarjan keskitasoa eli "normaalit". | |
| 25.01.2019 14:33 | Eljas Pölhö: | Juolahti mieleeni, että ehkä SVR halusi vähän takaisin 57:n kalliista valmistumiskustannuksista saamalla siitä vuokraa rautatierakennukselta. Mitään liikenteellistä pakottavaa tarvetta SVR:llä ei ollut 1874 uudelle veturille, etenkään talvea vasten. | |
| 25.01.2019 16:41 | Tuukka Ryyppö: | Onko kuva siis suunnilleen tästä: https://www.google.com/maps/@61.491047,23.7747063,3a,75y,254.83h,83.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1snXXP5kCqA6OLnAk6zxplAw!2e0!7i13312!8i6656 ? | |
| 25.01.2019 18:04 | Erkki Nuutio: | Kyllä on, varsin tarkasti. |