??.??.1892 / Viipuri Revonhäntä, Viipuri

??.??.1892 Veturi 73 ja tavaravaunu Revonhännän sillalla Viipurissa. Kuvausaika arvio, alkuperäiskuvan mukaan 1890-luvulla. Veturit 72 ja 73 olivat entisiä Hanko-Hyvinkää- rautatien 2-4-0 vetureita, valmistaja Berliner Maschinenbau-Actien-Gesellschaft vormals L. Schwartzkopff. Nämä siirtyivät VR:lle 1875 ja saivat tunnuksen D1. Veturit poistettiin vuoteen 1923 mennessä, ja VR antoi D1- tunnuksen uudestaan 1930-luvulla vaihtovetureille, jotka myöhemmin saivat tunnuksen Vr2. Finnan kuva Wiipuri- museon kokoelmista. https://www.finna.fi/Record/musketti_lpr​museot.M40:WMWE1241:231 Kuvaa on suurennettu alkuperäisestä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Viipuri Kuvauspaikka: Viipuri Revonhäntä
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Markku Liira)
Lisätty: 27.04.2019 17:12
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sijainti: Linjalla

Kommentit

27.04.2019 18:15 Erkki Nuutio: Jan-Erik Wiik tarkasteli Hangon rataa koskevassa kirjassaan Kampen om spåret näitä meidän silmissämme muotopuolisia vetureita. Yksi ainoa johtoakseli vieläpä sylinterin takapuolella edisti alttiutta luikerrella ja levittää raidetta.
En tiedä oliko johtoakseli kytketty teliksi ensimmäisen vetoakselin kanssa.

D1:n pyörästöjärjestys oli kuitenkin silloin Venäjällä melkeinpä yleisin ja tekijänä yleisin juuri BMAG - vielä silloin itse Berliinissä.
Wiikin kirjassa (s.98) on kuva lähes samanlaisesta jonkun venäläisen rautatieyhtiön veturista.
Pörssimeklari (keinottelija) Gisiko ja professori Arnold, molemmat Pietarista taisivat molemmat menettää omaisuutensa Hangon hankkeessa, mutta kulisseja pidettiin pystyssä vihkiäisjuhlan ylitse.
(Käyttäjä muokannut 27.04.19 18:16)
27.04.2019 18:46 John Lindroth: Ensimmäinen Krauss-Helmholzin kytketty laahusteli lienee ollut Bayerilaisessa D VIII veturisarjassa vuodelta 1888.
27.04.2019 22:43 Erkki Nuutio: Perusteellisin Viipuri-tietäjä oli parisen vuotta sitten kuollut intendentti Juha Lankinen, Viipurin kaupunginarkkitehdin poika.
Hänen kirjassaan Kaupan ja teollisuuden Viipuri on tämäkin kuva (s. 141) kattavin tiedoin:
"...tavarajuna ylittää Kirkkosaaren sillan vuonna 1892. Silta oli asemalta länteen noin 600 metrin päässä ja siinä oli erillinen kääntöosa, joka kesäaikana avattiin kerran tunnissa 15 minuutiksi Saimaan kanavaliikenteen takia. Tämä oli eräs syy, minkä tähden uutta rataosuutta [?] ryhdyttiin rakentamaan Viipurista länteen, jotta Saimaan kanavaliikenne olisi voitu siirtää uuteen uomaan Kivisalmen siltojen pohjoispuolelle."

Iltasen Viipurin historiallisesta kartastosta (Karttakeskus, 2017) löytyy (s. 59) se Kirkkosaari. Siitä tuli osa täytetystä penkereestä, joka johti kuvan kääntösillalle. Silta näyttäisi olevan heti penkereen päässä, mutta kiinteä silta jatkui eteenpäin Hiekan rannalle asti. Vanha Saimaan kanava tuli toisen kartan (s.60) mukaan Suomenveden pohjan suunnalta, kääntyi etelään ja kulki tämän kääntösillan aukon kautta, ohitti Viipurin linnan ja kulki Linnansillan aukon kautta ennen pääsyään Viipurinlahdelle.
Kivisilta puolestaan on noin 4 km lännenpänä. En ehtinyt hakea tätä uudempaa kanavan reittiä.

Ja kun sopivasti sattui, laitan vielä uutisen Työ-sanomalehdestä 10.12.1912, eli venäläissortoa järjettömyyteen asti:
"Sotamiehet wähällä aiheuttaa kauhean junaonnettomuuden. Eilen aamulla näkivät Kirkkosaaren rautatiesillan luona wahdissa olewat sotilaat laiwan siltaa lähestywän. He ryhtyiwät awaamaan siltaa ottamatta huomioon juuri saapuwaa junaa. Onneksi sillan wahti kuitenkin huomasi sotilasten puuhat ja pysäytti junan, joka olisi ehtinyt sillalle sen ollessa jo siksi paljon auki, että onnettomuus olisi ollut warma."
Olisikohan wahti jättänyt junan pysäyttämättä, jos kyydissä olisi ollut puupää Seyn? Toisaalta puupää itse ja puukorinen kenraalikuvernöörin vaunu olisi saattanut jäädä huoletta veteen kellumaan.
28.04.2019 16:15 Markku Liira: Kiitos tiedoista. Korjasin kuvausvuoden. Kuva on myös Unto Martikaisen kirjassa Kiskot vievät Karjalaan (2007) s. 76, tosin kuvateksti esittää veturin olevan sarjaa A6.

Tuo neliovinen tavaravaunu on ilmeisesti sarjaa Gf.
(Käyttäjä muokannut 28.04.19 16:37)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!