01.05.2005 / Parola, Panssarimuseo
01.05.2005 JR 45 valtasi 1941 Kärppäselässä puna-armeijalta yhden panssarijunan. Tämä on kyseisen junan tykkivaunu. Muut vaunut on valmistettu punakaartille 1918 Pasilan konepajalla.
Kommentit
| 05.05.2005 13:52 | Ilkka Tuominen: | Kolmiakselinen tykkivaunu on vuoden 1918 sotasaalista alkuperämaa venäjä kuvia resiinassa joskus 1994 | |
| 05.05.2005 14:56 | Jorma Rauhala: | Tämä "punakenraali" Kaljusen vaunu Vapaussodan tuoksinnoista oli jo 60-luvulla näytteillä Panssarimuseossa. Nuo pyöreälinjaisemmat vaunut olivat vielä silloin SA-Int -valmiudessa Parolan sivuradalla, ehkä. | |
| 05.05.2005 16:10 | Ilkka Tuominen: | Kaljusen vaununa mainostettiin 60-luvulla tätä 1941 vallattua vaunua. Venäläinen 1918 vallattu on tuo tuolla takana.(Toinen samanlainen jäi 1944 Aunukseen ratakatkoksen taa). Ne kaksi muuta on pasilassa v.1918 Ok vaunuista tehtyjä. Toisessa on pasilan laatatkin kyljessä tallella | |
| 30.12.2010 19:08 | [Tunnus poistettu]: | Paikka on Käppäselkä - ei Kärppäselkä. Tämä raskain kaksitykkinen vaunu on valmistunut venäläisellä Brjanskin konepajalla vuonna 1937 eli se on uusin vaunu koko junassa. Kaljusen panssarijuna katosi Venäjälle mihin katosi, se oli Sillamäen mukaan varsin romuttunut perille päästessään. Pyöreälinjaisempi vaunu, maailman ainoa säilynyt "Kenraali Annekov" -mallinen, oli asevarikko 5:ssä aina vuoteen -83 asti kunnes se tuotiin Parolaan kun voitiin poistaa jonkun byrokraatin kirjanpidosta tarpeettomana. Veturi, soravaunut ja ne kaksi tavaravaunuista muutetua kk-vaunua olivat Lievestuoreen asevarikolla siihen asti kunnes kriisivarastoja alettiin purkaa; siihen asti vaunuja säilytettiin osana kriisivarastoja. | |
| 18.04.2012 18:48 | [Tunnus poistettu]: | Tuosta vuonna -18 kannaksella ryssiltä vallatusta Annekov-vaunusta muuten leviteltiin eri lähteiden mukaan tarinaa että se olisi jossain välissä ollut se vaunu jossa Kerenski pakeni Venäjältä; tiedä häntä: tieto on melko varmasti huhu jonka kommarit laskivat liikkeelle statustaan nostaakseen. Muutama heikäläinenhän vaati kaikkia Suomeen jääneitä panssarijunanvaunuja takaisin kotimaahan jotta niistä saataisiin muistomerkkejä - kun olivat kuulemma olleet oman kylän poikien komentovaunuja... puhuttiinpa jossain välissä että Rumilus olisi ollut jonkun Neuvostoliiton Sankarin arvon saaneen politrukin komentovaunu... no, sitä mitalia jaettiin yhdessä vaiheessa säkkikaupalla joten sen arvo pääsi putoamaan rajusti kunnes isoukko hermostui ja palautti hiukan kuria... niin kävi että vaunujen vonkaajat saivat tyytyä niihin kappaleisiin mitä omilta varikoilta löytyi - meikäläisten raidekapasiteetti kun tarvittiin 1000 %:sti sotakorvausliikenteeseen, jopa niin tiukasti että ainakin kymmenkunta jo palautettavaksi määrättyä sotasaalisvaunua, osa saksalaisilta ostettuja romuvaunuja, jäi tänne ja käytettiin täällä loppuun; kaksi on Haapamäellä jonkinlaisessa kunnossa. | |
| 18.04.2012 22:26 | Janne Peltola: | Missäs muuten olisi tietoa tuon tykkivaunun aseistuksesta ja esim. panssaroinnin paksuudesta (erityisesti verrattuna sikäläiset panssarivaunut) ? | |
| 02.05.2012 12:29 | [Tunnus poistettu]: | Kyselepä Panssarimuseosta; sieltä ongit langan päähän museomestarin joka kunnostaa näitä - ja johan tulee asiatietoa niin paljon kuin ehdit kirjoittaa! | |
| 02.05.2012 13:22 | Eljas Pölhö: | Venäläisistä panssarijunista on ainakin kaksi englanninkielistä kirjaa: 1) Armored Trains of the Soviet Union 1917-1945 (kirj. Wilfred Kopenhagen), painettu 1996, A4, 48s+kannet. Paljon kuvia ja mittapiirroksia, jonkin verran tekstiä. ISBN 0887409172 (maksoi Stenvallilla SEK 144 eli n. 15€) ja 2) Armored Units of the Russian Civil War. Red Army. (kirj. David Bullock +kuvitus Andrei Aksenov & Peter Sarson). Osprey-kustantamon New Vanguard sarjassa n:o 95, painettu 2006, 18x24cm, 48s+kannet, paljon tekstiä, vähemmän kuvia kuin edellisessä, mutta sisältää hienoja värillisiä piirroskuvia. Mukana muutama sivu panssarivaunuista ja -autoista. ISBN 1841765457 (maksoi Stenvallilla SEK 150 eli reilut 15€, mutta tätä sarjaa luulisi löytyvän myös Suomesta). |