16.05.1969 / Pasila alapiha
16.05.1969 Lienee tunnettua, että N1/Pr1 oli tärkein tavaraliikenneveturi Pasilan ja Riihimäen välillä ennen sarjan Tr2 tuloa. Itse junista on vähemmän painettua tietoa aikatauluja lukuunottamatta. Laitoin arkistooni kuusi kulkuaikamittausta Pasilan ja Riihimäen väliltä vuosilta 1940-41. Ajat on kirjannut vek A. Östman ja Jukka Nurminen taltioi ne Östmanin papereista. Junien painot olivat 500-900 tonnia. Kuvan veturi 771 ei liity mittauksiin, mutta näyttää millainen N1/Pr1 oli. Samalla laitoin ainoat kulkuaikamittaukset, joita minulla on rataosalta Suonenjoki-Iisvesi. Ne ovat tavarajunissa Pieksämäki-Iisvesi-Pieksämäki. Vanhempi on vuodelta 1949 veturina Tv1 921. Mittaaja oli E.O. Kauppinen, joka suoritti laajempaa Suonenjoen tavaraliikenteen seurantaa liikennepiirin toimeksiannosta. Uudempi on vuodelta 1975 (veturi Tr1 1033), jolloin matkassa oli myös englantilaisten harrastajien tilaama matkustajavaunu. Minä suoritin mittauksen, joskin siihen keskittyminen oli vaikeaa kun samalla piti pitää seuraa englantilaisille tuttavilleni. Paluumatkalla junapaino oli 805 tonnia. Fotoajolla ottamani kuva on Suomen veturit, osa 1(julk. 1975) etulehdellä. Vuonna 1979 Tapani Kilpinen mittasi Keravan ja Porvoon välillä yhtä junaparia korvanneen linja-autovuoron matkan ja teki samalla täyden matkustajalaskennan. Huomaa, että Porvoossa linja-auton kuljettaja teki matkustajille palveluksen, jota kukaan kiskoauton kuljettaja ei ole varmaan voinut tehdä :) https://rautatiearkisto.info/epolho/ (siellä kulkuaikamittaukset-kansio)
Kommentit
| 07.09.2019 21:14 | Jukka Viitala: | Onhan sentään Helsingistä muutamia tapauksia, joissa junia on yritetty viedä päätepuskinta lähemmäs raitsikkapysäkkejä :-) Wanhaan hywään aikaan Kotkan junilla oli sen verran väljä aikataulu, että etenkin sadesäällä iltajuna oli "hieman" myöhässä ja Haminan onnivilkas samaan aikaan Kyminlinnassa, vaikka virallisesti eroa oli 10 min. Silloin oli jo asema purettu ja tilalla mitääntekemätön katos. Eipä junakaan enää ollut kiskoauto, vaan joku sähkäri, mutta palvelu pelasi. Viralliselle onnikkapysäkille oli 100 m, mutta kuski toi bussin vähän pois reitiltä, silloin uskalsi vielä loikkia radan yli, koska laituri oli "väärällä" eli idän puolella eikä just lähteneen junan takaa voinut tulla ketään. En tiedä, millä viidakkorummulla VR kertoi Vilkkaalle kyytiläisiä tulevan ennen kännykkäaikaa, mutta aina oli bussi vastassa jos juna pysähtyi, olin duunissa lähistöllä ja näin myös ei-kohtaamisia, jos matkustajia ei jäänyt. Kotkaan asti matkustaminen olisi tarkoittanut yli tunnin odottelua ja kalliimpaa lippua. |
|
| 07.09.2019 21:26 | Erkki Nuutio: | On aihetta korostaa näiden historiallisesti arvokkaiden tietojen tapahtuma-aikaa, kuten alkukevättä 1940. Talvisota oli juuri päättynyt kaikkia järkyttäneeseen rauhaan. Vetureistamme oli suuri osa tuhoutunut pommituksissa. Vielä suurempi osa jäänyt Karjalaan, lopuista suuri osa oli aivan puolikuntoisia ja korjauksessa. Näistäkin suuri osa odottamassa pakkoluovutusta hyökkääjävaltiolle "sotakorvauksena". Samanaikaisesti sadattuhannet Talvisodan evakot olivat liikkeellä etsimässä uutta sijaansa silvotussa maassa. N1:t olivat säilyneet ilmeisesti pommitusten tuhoilta. Niitä oli käytettävä valtakunnan välttämättömimpiin kuljetuksiin. Niitä sopi käyttää vain raskailla kiskoilla ja lyhyehköillä matkoilla, lähellä varikoita joissa väistämättömät vikakorjaukset sujuisivat pikaisesti. Muistakaamme tämä ja muistakaamme siksi isovanhempiamme. Muistakaamme olosuhteita, joissa he silloin elivät, monet läheisiänsä menettäneinä, monet kotinsa menettäneinä, sotainvalideina ja muun järkytyksen keskellä - keskellä maailmansotaa ja uuden sodan uhan alla, ja elintarvike- ja muun puutteen keskellä.. |
|
| 08.09.2019 22:09 | Ilkka Hovi: | Mikäs oli tankkiveturilla ajaessa ja viedessä vaikka isoakin tavarajunaa kun vettä sai, Helsingissä ja Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. | |
| 08.09.2019 22:42 | John Lindroth: | Itse kuvan tilanteeseen liityen näemme taustala Hr1(1001) vetoisen SJK (Svenska järnvägsklubben)tilausjunan.Juna jossa itsekin olin matkustajana,tämä reissu jatkuu tästä Riihimäelle ja sielltä veturinvaihto Pr1 een 772 ja eteenpäin Kouvolaan .Matkalla oli myös foto-ajoja, Junan kuljettajana toimi tällöin hyvin tuntemani Eino Edmund Nyman joka kertoi 1001en olleen aikanaan nimikko.Piti juuri tätä Pekkaa kaikilta ominaisuuksiltaan (höyrytyskyky ym.)parhaana. Kyllä niin on, että Nyman hyvin usein keskusteluissamme mainitsi Pasilasta käsin operoidut Pr1 vetoiset tavarajunat sekä niiden tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvan suuren vetovoiman. (Käyttäjä muokannut 08.09.19 23:11) |
|
| 09.09.2019 09:17 | Petri Sallinen: | Talvisodan historia, osa 4 (Sotatieteen laitos) kertoo, että talvisodassa tuhoutui tai vaurioitu noin kolmannes (=243 kpl) VR:n vetureista ja noin kymmenesosa (n. 2000 kpl) vaunukalustosta. | |
| 09.09.2019 12:23 | Petri Nummijoki: | Tarkoitettanee, että 1001 oli paras Pasilan perinteisistä Hr1-vetureista 1000-1011? Hiukan vaikea uskoa, että myös uudemmat 1012-1021 olisivat hävinneet "kaikilta ominaisuuksiltaan", kun niissä oli teknisiä parannuksia. Toisaalta tietyn yksilön nimeäminen parhaaksi on aina vähän mystinen asia, kun vetureissa varusteet vaihtuivat konepajakorjauksien yhteydessä ja niillä luulisi olevan asiaan vaikutusta. Pr1-vetureiden käytöstä Helsingin ja Riihimäen välillä on ollut mainintoja mutta ainakin minulle on uusi tieto, että Tr2:kin ehti olla tällä välillä noinkin yleinen. Koskee varmaankin ajanjaksoa ennen vuotta 1954, jolloin Pasila sai Tr1-veturit 1050-1060? |
|
| 09.09.2019 13:43 | Eljas Pölhö: | Tr2 1317-1319 olivat Pasilan ainoat varsinaiset tavaraveturit 1947 loppupuolelta vuoteen 1953, jolloin Pasila alkoi saada Tr1-vetureita (aluksi 1046-1049, 1055, 1056). Silloin Tr2:t siirrettiin Riihimäelle muiden joukkoon (esim. joulukuussa 1953 kaikki olivat siellä). Vuoden 1944 aikataulussa yksi päivittäinen tavarajuna Ri-Kw-Ri on aikataulukirjassa merkitty sarjoille Pr1, Pr2 ja sen junapainoksi on annettu max 1200 t. Valitettavasti en toistaiseksi tiedä miten tämä oikeasti ajettiin. Tampereen suuntaan ei ole merkitty Pr1-junia, vaan ne kaikki on merkitty sotasaalis-Tr2:lle. Sen sijaan Pr1 on merkitty myös tavarajuniin Pasila-Karjaa, lukuunottamatta päivittäistä Psl-Tku-Psl-junaa, joka on annettu Tv1:lle. |
|
| 09.09.2019 15:36 | John Lindroth: | Edellä mainitsemani vek.E.N. oli hyvin tietoinen eri vetureiden ominaisuuksista ollessaan lämmittäjänä Pasilassa 50-luvun alusta alkaen .Koki juuri vetureiden lämmittäjän ominaisuudessa(Schiffelkonstnär oma nimitys lämmittäjästä)) toimiessaan olleen parasta aikaa.Ottamatta kantaa omasta puolestani muistan törmänneeni nimitykseen Rautapekka,joka lienee ollut yleisempikin Pasilan miesten tuohon aikaan käyttämä tietyn aikakuden(pula-aika ja huonommat materiaalit) sen ajan Pasilan Pekoista. Ps.Onko kuvassa näkyvä henkilö MAH? (Käyttäjä muokannut 09.09.19 15:38) |
|
| 09.09.2019 15:57 | Eljas Pölhö: | Henkilö ei ole MAH. Alkuperäisestä kuvasta näkyy selvästi. On ruotsalainen harrastaja, jonka nimeä en muista. | |
| 09.09.2019 16:14 | John Lindroth: | Kiitos Eljas vastauksesta. | |
| 09.09.2019 16:22 | John Lindroth: | Maaliskuu 1968,juna Hki-Tkl-Hki,veturina Paikku.Kuljettajana E.N. minä myös kyydissä.Lähtö hyvin aikaisin aamulla.Akseliluku 18 akselia tämän muistan. Pitkä vihellys Tapanilan kohteilla(friidu radan varressa). Oliskohan ollut viimeinen Pr1 vetoinen henkilöjuna-vuoro Helsingistä höyrykaudella? |
|
| 09.09.2019 16:55 | Eljas Pölhö: | En tiedä mikä oli viimeinen Pr1 henkilöjuna Pasilassa, mutta seuraavat ovat kolme viimeisintä tietämääni. Maaliskuussa 1968 Pasilassa olivat 770 ja 773. Kaikki henkilöjunat, jotka tiedän, olivat 770 vetämiä eli 9.3.68 ja 14.3.68 H136 (tulo Helsinkiin 7:40). Lisäksi Juhani Katajiston kirjassa "Höyryä suomalaisilla kiskoilla" sanotaan 21.3 aamujuna Keravalta. | |
| 09.09.2019 17:04 | John Lindroth: | Hyvä että maaliskuun 1968 pvm tarkentuu tämä Paikku meni vain Tikkurilaan ja takaisin , veturina siis 770. 773 seisoi ajan Pasilan ratapihan jonossa tallia vastapäätä.,otettiin sieltä kuitenkin myöhemmin käyttöön.Samassa jonossa myös 742ja 895. (Käyttäjä muokannut 09.09.19 17:12) |
|
| 09.09.2019 17:39 | Eljas Pölhö: | Löytyi vielä muistilappu (koskahan nämä saisi järjestykseen), jossa 21.3.68 juna Keravalta oli H 108 (se aamujunista, jossa oli vaihtelevin vetovoima, eli Pr1, Hr1, Tr1 ja Sr12 ja tulo Helsinkiin 7:15). Junan H136 tiedotkin tarkentuivat: 770 veti sitä 8.3/9.3/10.3 ja 14.3.68. Mutta sitten yksi vielä myöhempi: 773 oli otettu ajoon ja veti junaa 3.5.68. | |
| 09.09.2019 17:53 | John Lindroth: | Hyvää lisädataa,toi, 770 taisi Pasilassa kulkea lempinimellä "Likka" | |
| 21.09.2019 14:09 | Pave Saarinen: | Oli Likka, koska siinä oli nolla viimeinen numero. | |
| 10.11.2019 22:28 | Petri Nummijoki: | Olisiko painovirheestä kysymys tuossa vuoden 1944 aikataulussa Ri-Kw-Ri ja veturisarjojen on ollut tarkoitus olla Tr1, Tr2? 1200 t tuntuu jo aika kovalta junapainolta Pr1:lle saati Pr2:lle. (Käyttäjä muokannut 10.11.19 22:29) |