03.05.1968 / Pasila alapiha
Juhani Katajisto

03.05.1968 Juhani Katajisto lähetti kuvan 773:sta Pasilassa ja se on otettu samana päivänä kuin se veti viimeisen tiedossa olevan Pr1-vetoisen paikallisjunan Helsingissä. Junapari oli H135 (Hki-Tkl) ja H136 (Tkl-Hki) lähtö Helsingistä 06:15 ja paluu 07:40. Kuva on otettu 3.5.1968 klo 16.46. Veturi on hetki aiemmin kuonattu Pasilan varikon kuonamontulla ja tässä se peruuttaa hiilitäydennykselle luikuhihnan alle. Se sijaitsi varikon sisääntulotien vierellä. Sehän lähti vielä Riksuun, jossa ajoi vikan ajonsa tammikuussa 1970. Järvenpään havaintoryhmältä (Jouni Kariluoto & Martin Hillebard) ovat seuraavat lisähavainnot: 773 työjunassa Keravalla 29.4.68 klo 18:49 ja lisätavarajunassa LT1134 Ri-Psl 2.5.1968. Samalta ryhmältä on tieto Pr1 771 viimeisestä (?) käynnistä Helsingissä. 24.3.68 LT1128 Ri-Psl 8.4.68 H135-H136 Hki-Tkl-Hki 9.4.68 H135-H136 Hki-Tkl-Hki 10.4.68 H135-H136 Hki-Tkl-Hki 2.5.68 veturina Psl-Riihimäki

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pasila alapiha
Kuvaaja: Juhani Katajisto (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Lisätty: 10.09.2019 18:28
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

10.09.2019 19:27 Aapo Niemelä: Onpas hieno kuva, tyylikäs tuo pyörätelinekatosta vasten nojaava ajokki. :)
10.09.2019 19:55 Heikki Jalonen: On hieno ja rautatiepatinaa tihkuva kuva - tällaisia miljöitä ei enää löydä mistään, ainakaan Helsingin tehorakentamisen himoitsemilta huudeilta. Voi vain yrittää muistella/kuvitella, millainen tuoksukombo tuossa kujalla leijaili: hiilisavu, kuuma teräs, kituva kuona, öljy, rasva, kreosootti.

Ja ehkäpä ajoittain kujalla tuntui myös raikas mopon pakokaasun tuoksahdus. Mopo on Helkama Hopeasiipi, aikajaksoa 1959...61. Moottorina italialainen Demm. Vuonna 1961 tuollainen mopedi maksoi Smk 76.500:-. Ja on tosiaan tyylikäs, Helkama osasi asiansa.
10.09.2019 20:02 Reijo Salminen: Juhani Katajiston kuvat täällä olivat aivan eliittiä.

Voisiko tuo ensimmäisessä kommentissa ihailtu kulkuväline olla Zündapp Combinette 423?

Ai Heikki tiesi pari minuuttia aikaisemmin vastauksen. Sössin tämän editoinnin kanssa niin en kerinnyt näkemään.
(Käyttäjä muokannut 10.09.19 20:10)
10.09.2019 20:22 Aapo Niemelä: Näkyykö tuolla kääntöpöydän takaisessa pilttuussa Kanan kulmaa, vai olisiko jokin G-suvun vaunu? Yleisestikin, onko veturitalleissa ikinä säilytetty jonkinlaisia erikoisvaunuja - vaikkapa joutilaassa pilttuussa, vai ovatko nimenomaan poikkeuksetta aina veturitalleja?
10.09.2019 21:52 Eljas Pölhö: On tallien pilttuissa useinkin ollut vaunuja. Ennen talleilla kävelytasoa pitkin kierrellessä (silloin sitä sai tehdä kun ilmoittautui) oli joissain valaistuksissa tai tai talvella huurteisten lasien läpi vaikea päätellä onko sisällä veturi vaunu.
10.09.2019 22:03 Aapo Niemelä: Jaahas, eli voisi vaikka ollakin vaunun kulma tuolla pilkottamassa. Tämä selvä, kiitoksia tiedosta.
10.09.2019 22:31 John Lindroth: Kiitokset hyvistä tiedoista ja kuvasta.Kaksi Kanaa todellakin oli kylminä eteläisimmän tallin(tässä kuvassa veturin nokasta eteenpäin) äärimmäisenä oikealla olevassa pilttuussa peräkkäin samassa pilttuussa.Tuli joskus niissä istuskeltua ja muisteltua vanhoja myäs Juhanin kanssa, eläen toivossa että näkisin ne vielä joskus ajossa ratapihalla..Ne olivat 793 ja 794.Muisteluni mukaan kevättalvella toiveeni toteutui, 793 siirtyi omin konein Karjaalle Kanat oli 793 ja 794.Seisoivat hyvin pitkään siellä pilttuussa mutta otettiin kuitenkin käyttöön kummatkin sieltä vielä.Myöhään illalla 2/69? (pvm dokumentoitu ) 793 valmistautui lähtöön( toivomuksena saada olla kyydissä)mutta se ei onnistunut koska kaasuvalot ei toimineet ja näinollen palatessani aamulla varikolle tarkistamaan tilannetta olin nukkunut pommiin ja Kana oli jo matkalla Karjaalla.Sain tästä lohdutukseksi Kuvan lähdöstä myöhemmin Katajistolta.Kiitokset siitä.
(Käyttäjä muokannut 10.09.19 22:37)
10.09.2019 22:49 John Lindroth: Pyörätelineestä oikealle menee käytävä siitä vasemmalle oli ruokala jossa monen monta kertaa koululaisena tuli syötyä.sillä puolella oli myös syvennys jossa seisoi tuntemani vek Eikka Nymanin Machless yksi sylinterinen 500ccm cs vm64,silloin kun oli työvuorossa siinä vasta peli ja ne äänet.Tästä oli helppo nähdä että oli työvuorössa ja sitten tiedustelemaan tallipäivystäjältä lisätietoja , jonka huone oli tosta veturista eteenpäin tallin kulmassa.Tallipäivystäjät oli pääasiassa hyvin mukavia ja antoivat tietöja aloittelevalle (höyry)harrastajalle.Usein siellä sai myös kahvia.
(Käyttäjä muokannut 10.09.19 22:58)
11.09.2019 01:18 Petri P. Pentikäinen: Myös itse pyöräteline on kiehtovaa tyyppiä, taltioidessaan kulkuneuvot vähintään 45 asteen kulmaan. Nuoriso näyttää viskanneen spraypullon etualalle.
11.09.2019 08:57 Heikki Jalonen: Pyöräteline on tosiaan esine toiselta aikakaudelta: ajalta, jolloin polkupyörä oli ympärivuotinen hyötyväline ja työmatkojen välttämättömyys. Kalliskin ja omistajalleen tärkeä. Siksipä monet työpaikat ja samoin kuin taloyhtiöt järjestivät niille kunnollisia telineitä joissa oli ylellisyytenä katos joka suojasi arvon kulkinetta myös säältä, ainakin paljasta taivasta vähän paremmin.

Tavallinen malli oli sellainen, joissa pyörä työnnettiin renkaidensa varassa telineessä olleisiin vinoon sijoitettuihin kourumaisiin kiskoihin. Kiskon alapää oli taivutettu pyörän renkaan säteelle sopivalle mutkalle. Se piti pyörän ryhdikkäästi paikallaan, eikä pyörän omaa seisontatukea (jos sitä olikaan) tarvittu ollenkaan. Työntäminen vinoa kiskoa pitkin kävi kevyesti eikä vaatinut sen kummempia voimanponnistuksia. Kiskot sijaitsivat vuorotellen ristikkäin kummankin puolen telinettä. Tilankäyttö oli varsin tehokas. Tällaisia katostelineitä, tuntomerkkinä kaarevan pyöräkkä aaltopeltikatto, valmistettiin Suomessa teollisesti. Tekijöinä luultavasti ainakin GVS ja Purmo, varmasti muitakin.

Tuo teline on erilainen: siinä pyörää pitää nostaa jotta etupyörän saa kiinni ripustuskoukkuun - tyyli sama kuin konduktööriosaston pyöränkuljetuspoterossa. Siksipä voikin arvata, että kyseessä on VR:n (jonkin konepajan) oma valmiste. Aika kun oli vielä silloin oman valmistuksen aikaa. Katon muoto ja huopakermin siisti näkö tuovat hakematta mieleen ajatuksen, että katontekijä oli perehtynyt tavaravaunujen kattamistyön salaisuuksiin.

Kadonneet ovat katostelineet, en muista sellaista bonganneeni enää ammoaikoihin. Nyt pyörät ovat missä sattuu ja sikin sokin sekasotkussa - tai sitten yöpyvät omistajansa sängyn vieressä jotta säilyisivät edes hetkisen...
11.09.2019 14:55 Pasi Seljas: Valmetilla Tampereella oli tuon tapaisia pyörätelineitä vielä 2000-luvun alussa. Ne olivat "ajettavaa" mallia, eli yhtenäinen kisko alhaalta ylös ja pyörä jäi takapyörän varaan u-kiskon mutkaan. Aikoinaan noita oli sadoille pyörille. 60-luvun autoistumisen myötä telinetarve väheni reippaasti, niin että telineitä oli lopulta vain muutamille kymmenille pyörille.
11.09.2019 20:44 Heikki Jalonen: Tähän ehkä sopisi seuraavan linkin hurmaava kuva:
https://www.europeana.eu/portal/fi/recor​d/2021008/M011_34631.html
Paitsi pyöräkatosta, siinä on muutakin kiinnostavaa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!