09.12.2019 / Lipunmyyntihalli, Helsinki asema
09.12.2019 1001:n pienoismalli lipunmyyntihallin seinustalla. Infotaulusta: Ukko-Pekan pienoismallia alettiin rakentaa vuonna 1937 Valtionrautateiden Viipurin konepajan oppilaskoulussa ja saatiin päätökseen 1958 Hyvinkään konepajalla." (joten samanikäisiä ollaan vitriinin molemmin puolin) http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11995.0.html
Kommentit
| 09.12.2019 21:37 | Raimo Harju: | Minäkin muistan nähneeni Ukko-Pekan pienoismallin Tampereen asemalla joskus 1950 luvun lopulla, onko jollakin tarkempaa tietoa asiasta. | |
| 09.12.2019 21:50 | Tauno Hermola: | Olikos tuo jotenkin toimiva, niin että se sai kolikolla liikkumaan tai ainakin liikuttamaan osiaan? Vai muistelenko nyt jotain toista mallia? | |
| 09.12.2019 21:54 | Mikko Herpman: | Kyllähän tämä oli kolikolla "ajettava" mutta ei ollut töpseli seinässä kun viimeksi tätä kävin ihmettelemässä.. | |
| 09.12.2019 22:04 | Seppo Kiuru: | Viimeksi kun tätä käytin, se toimi 50 pennin kolikolla. Upeasti toimi. Mukava kun 70-luvulla tuli yövuorosta asemalle sunnuntaina, ja seuraava juna Rekolaan lähti 50 minuutin kuluttua, tuohon upeaan junaan porukalla käytettiin monta 50 pennistä. (Käyttäjä muokannut 09.12.19 22:05) |
|
| 09.12.2019 22:07 | Jukka Ahtiainen: | Olen kuullut että tämä on ollut aikoinaan Turun asemalla ja Helsingissä on ollut jonkun muun sarjan malli (Hv1?). 60-luvulla laitoin kolikolla jonkin veturin pyörät pyörimään Helsingin asemahallissa. | |
| 09.12.2019 22:25 | [Tunnus poistettu]: | Pitää paikkansa, veturit vaihdettiin päittäinsä. Muistaakseni TS juttu joskus oli aiheesta. | |
| 09.12.2019 23:17 | Esa J. Rintamäki: | Muistan tämän päittäin vaihtamisen tapahtuneen 1980. Silloin Hv3 781:n malli oli Turun konepajallla ehostettavana, ja se oli tarkoitus sijoittaa Turun asemalle. Turusta lähti silloin Pekka Helsinkiin. Alun perinhan Hv3:n numero oli ollut 640 ja se muutettiin 781:ksi jonkin kotimaisuusjutun takia. |
|
| 10.12.2019 01:04 | Petri P. Pentikäinen: | Helsingin asemahallin aattoyön rähinöissä 31.12.1985 vaurioitui myös Ukko-Pekan pienoismalli, joka jouduttiin viemään korjattavaksi ilmeisesti Rautatiemuseoon. Tuolloisen Hesarin mukaan asemalla pistettiin mm. 73 ikkunaa paskaksi. Tuon rettelön seurauksena aseman myöhään avoinna olevia tiloja pienennettiin. | |
| 13.12.2019 18:55 | Esa J. Rintamäki: | Muistin väärin veturin numeron. Kaskimiehen kirjassa se on numerolla 638 tai 639. Anteeksi, vorgilaiset! Sama kuva löytyy VR 1937 historiikista, osasta II sivulta 658. |
|
| 13.12.2019 22:55 | Petri Nummijoki: | Veturin numero ei tosiaan näy VR:n historiikin kuvassa kokonaan mutta eiköhän se ensimmäinen 4-akselisella tenderillä varustettu H9/Hv3 olisi eli 638, kun tämä P1/Hr1-malli tai myöhempi Hr12-mallikin on teetetty sarjansa ensimmäisestä veturista. Onko tuo muuten tieto, että historiikin kuvassa oleva ja myöhempien aikojen Hv3 ovat yksi ja sama pienoismalli? Meinaan ikäeroa oikean 638:n ja 781:n välillä on vähän yli 10 vuotta, joten eikö olisi täysin mahdollista, että konepajalla on harjoittelutyönä teetetty malli veturista 638 joskus 1920-luvulla ja kymmenkunta vuotta myöhemmin malli veturista 781? | |
| 13.12.2019 23:13 | Esa J. Rintamäki: | Minun mielestäni näyttää vahvasti siltä että kyseessä on yksi ja sama Hv3:n pienoismalli. Muutenhan Hv3-malleja olisi kaksi? Muuten, siinähän on Knorr-esilämmitin pumppuineen, tämä erottuu selvästi VR-historiikin kuvassa. Tietääkseni oikeassa 781:ssä on Friedmann-poistohöyryinjektori. Onko tämä pienoismalli Schwartzkopffin valmistama? Vai onko sen värkänneet veturimiesoppilaat jollakin kotoisella konepajalla? Kuka tietää? Mitä sanoo Eljas? |
|
| 14.12.2019 01:11 | Eljas Pölhö: | Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla. | |
| 17.04.2020 09:04 | Niko Padatsu: | Leo Aittovaaran kirjassa "Isänmaan raide" mainitaan H9 638:n pienoismallin valmistetun 1922 Helsingin konepajalla oppilaskoulun yhteistyönä. Samoin mainitaan urakan kestäneen kokonaista kahdeksan kuukautta. |