07.02.1969 / Helsinki asema
07.02.1969 Sähköistys ei ollut ulottunut Helsingin läntisille matkustajaraiteille alkuvuodesta 1969. Esslingenissä vuonna 1961 valmistettu 1. matkustusluokan pitkähelmainen teräsvaunu Cit 2351 seisoi hetken kuvattavana, ennen kuin vaihtoveturi tuli noutamaan saapuneen pikajunan vaunuston ratapihan asetteluraiteelle. Vuonna 1980 vaunu alennettiin 2. luokan vaunuksi Eit 23000.
Kommentit
| 19.12.2019 18:19 | Juhana Nordlund: | Tässäpä ainutkertaisen mainio kuva tuosta vaunusta 2351! Kiitos Tapio. | |
| 19.12.2019 22:33 | Rainer Silfverberg: | Mitkä telit tässä "proto-Cit:ssä" oli? | |
| 20.12.2019 01:44 | Juhani Pirttilahti: | Tällä sivustolla on aiemmin kommentoitu, että Cit-vaunu toimitettiin SIG:n teleillä. Tässä on muuten sivuston toistaiseksi ainoa "tyyppikuva" Cit-vaunusta. Kiitokset! :) | |
| 20.12.2019 10:34 | Jaakko Keränen: | Näitä "pitkähelmaisia" vaunuja joissa helma ylettyy telin päälle ja muodostaa sillä kohtaa kohouman ei taida olla montaakaan? En ole aikaisemmin nähnyt kuvaa jossa toisen pään telin kohdalla tässä helmakohoumassa on jokin avaus (tarkistus/huoltoreikä?). Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta! |
|
| 20.12.2019 12:27 | Petri Nummijoki: | Sääli, ettei Cit-vaunuja tullut enempää. Ainakin omasta mielestäni avo-osastollinen 1. luokka CEit-vaunuissa oli parempi, kuin 1. luokan hyttiosastot. Siten Cit-vaunukin olisi voinut olla kilpailukykyinen Cht-vaunuja vastaan. Muitakin mielipiteitä voi olla mutta Eht-vaunujen kohtalosta päätellen hyttiosastolliset vaunut eivät laajemminkaan olleet ns. suuren yleisön mieleen. | |
| 20.12.2019 14:55 | Juhani Pirttilahti: | Tuo toisen pään telin kohdalla olevan helman avaus on mielestäni tehty telissä olevan akselinpäägeneraattorin vaatiman liikevaran takia. (Käyttäjä muokannut 20.12.19 14:56) |
|
| 20.12.2019 16:42 | Juhani Pirttilahti: | Wikipedian tietojen perusteella näitä SIG:n vääntövarsilla jousitettuja telejä (SIG-54) käytettiin vuosina 1954-1964 rakennetuissa sveitsiläisissä teräsvaunuissa. Suomalaisen telin ero on paitsi raideleveydessä niin myös jarrulaitteissa. Sveitsissä käytettiin yhä tönkkäjarruja, mutta Suomen versiossa oli levyjarrut. | |
| 20.12.2019 21:25 | Rainer Silfverberg: | Sen tiedän että Esslingenin tehdas ei toimittanut DB:lle pikajunavaunuja ainakaan 2. maailmansodan jälkeen, mutta kysyn silti uteliaisuudesta, miten lähellä DB:n 1950-60 luvun pikajunavaunuja nämä VR:n Esslingeniltä tilaamat vaunut olivat rakenteeltaan? Siinä ne kumminkin eroavat että VR:n vaunuissa ei ollut hyttejä, mutta DB:n joissakin vaunuissa oli avo-osastot, esim osassa TEE- ja Rheingold-junien ykkösluokan vaunuissa. Jossain VR:n historiikissa olen lukenut että Esslingeniläiset oli alunperin suunniteltu kulkemaan "suuren maaillman tyyliin" peräti 160 km/h, mutta jostain syystä niiden ei sallittu missään vaiheessa kulkea Suomen rataverkolla enempää kuin 120. | |
| 20.12.2019 22:26 | Juhani Pirttilahti: | Suomessa näiden Esslingenin valmistamien teräsvaunujen suurin sallittu nopeus oli tosiaan aina 120 km/h. Ehkä Suomessa on ollut tiukempi turvallisuuskulttuuri ja toisaalta ratojen kunto ei ole sellaista nopeustasoa siihen aikaan sallinut. Samaan aikaan Keski-Euroopassa rakenteellisesti vastaavilla teleillä ja koreilla sai ajaa kovaa. Esimerkiksi tuo SIG-54 teli hyväksyttiin 160 km/h nopeudelle vuonna 1968. | |
| 13.03.2024 09:18 | Eljas Pölhö: | Cit 2351 vastaanottotarkastus Esslingenissä 15.9.1961. Koeajo Suomessa 16.10.1961 yhdessä Eit 23010 kanssa. Kumpikin luovutettu liikenteeseen jo 12.10.1961. Mahtaako takuuajan alkamisilmoituksessa olla joku virhe? (Ktt 17.4/4200, 29.11.1962) |