20.02.2020 / Laajakankaan testipaikka, Kontiomäki

20.02.2020 Tällaista jälkeä tuli, vaihteet oli puhdistanut aikaisemmin jokin muu.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kontiomäki Kuvauspaikka: Laajakankaan testipaikka
Kuvaaja: Seppo Rahja
Kuvasarja: Venäläinen lumensyöjä SM-7 testissä Kontiomäellä
Lisätty: 20.02.2020 21:21
Muu tunniste
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

22.02.2020 09:17 Juha Marttila: Jos tuo on tuon härvelin lumenpoistojälki, kuten kuvassa ihan koneen edessä?, niin viekää heti takaisin Venäjälle. Hidaskin kuin mikä ja palataan vanhaan laatikkoaura- aikaan, eli pitää olla vielä työntövoimaakin, kuten kuvissa Dv12. Tka7:t ja kasit takaisin auroineen, ovat parhaimpia niin ratapiha kuin linja-aurauksissa, mahtuvat hyvin auraamaan yhtäkin raidetta. Tosin tehoja niihin soisi enemmän pumppuja ruuvaamalla.
22.02.2020 09:21 [Tunnus poistettu]: Sanoin joskus että Dv15/-6 on perseestä mutta aurahommiin niistä kai olis ollut myös ja sepelijuniin kesällä.
22.02.2020 19:54 Petri Nummijoki: Dv15- ja Dv16-vetureiden kahlaamiskykyä hangessa ei kehuttu ainakaan kuvan http://vaunut.org/kuva/73685 yhteydessä, vaikka ei se aivan sama asia ole, kuin soveltuminen auraustehtäviin.

Mutta muuten Dv15- ja Dv16-vetureiden voimakas kritisoiminen antaa vaikutelman, että asiaa tarkastellaan pelkästään nykyajan silmälasien läpi. Jos ajatellaan 60-luvun tilannetta, jolloin ko. veturit olivat uusia niin kyllähän ne mitä ilmeisimmin olivat huippuvetureita verrattuna vanhempiin saman kaltaiseen käyttöön tarkoitettuihin sarjoihin. Vv12, Sv11 ja Vr11 kärsivät teknisistä ongelmista. Vv13-14 saattoi olla taloudellisempi mutta 350 hv:n teho ja 30-35 km/h huippunopeus eivät pitkälle riittäneet. Vr1-, Vr2- ja Vr5-vetureita on kehuttu nopeiksi keveässä vaihtotyössä mutta raskaiden junarunkojen kanssa, linja-ajossa tai satamien kaltaisilla korkean tulipaloriskin alueilla ne tuskin olivat Dv15- ja Dv16-vetureiden veroisia. Pr1 oli nopea ja pystyi lämmittämään junaa höyryllä mutta oli toimintasäteeltään voimakkaan rajoittunut eikä sillä saanut liikennöidä keveillä kiskoilla. Tk3:n keskeinen etu eli alhainen akselipaino oli käymässä merkityksettömäksi, koska väliraskaan sarjan vetureilta kiellettyä aluetta oli 60-luvun alussa enää Kemin pohjoispuolella sekä Porvoon rata. Vuosikymmenen loppupuolella eivät olleet enää nämäkään. Halko- tai turvepolttoinen Tv1 tuskin pärjäsi Dv15-16-vetureille miltään osin. Hiilipolttoinen Tv1 oli niitä tehokkaampi mutta vetovoimaltaan heikompi eikä ollenkaan yhtä kätevä esim. takaperin ajossa tai kaksinvetoa tarvittaessa.
23.02.2020 21:59 Pietu Tuovinen: Aura vain siirtää lumen syrjään. Linjalla se on ok, mutta ratapihoilla lumi vain siirtyy seuraavalle raiteelle ja jos lunta ei lopulta saada työnnettyä ratapihan reunalle, se pitää erikseen viedä pois.
Lumensyöjä puolestaan voi kerätä ja kuljettaa lumen pois samalla kertaa.
Mitä tulee kaluston kahlauskykyyn, venäläisten vetureilla on lumiolosuhteisiin kiinnitetty huomiota ja vetureiden ''maavara'' on järjestään suurempi kuin esimerkiksi suomalaisilla tai yleensä eurooppalaisilla.
24.02.2020 12:16 Petri Nummijoki: Tosin ranskalaisten suunnittelemalla Dr13-veturilla oli kuvan http://vaunut.org/kuva/73685 tapauksessa ilmeisesti parempi kahlauskyky, kuin venäläisellä Sr1:llä.
24.02.2020 14:21 Pietu Tuovinen: Tuosta linkatun kuvan alla olevasta kommentista ei kyllä oikein saa selvää, puhutaanko siinä Hurusta vai Ahlstomista. :) Joka tapauksessa kumpikin painaa reippaasti enemmän kuin Sr1 ja toisaalta Sr1:n telit on tietääkseni valmistanut tšekkoslovakialainen Škoda.
24.02.2020 14:31 Petri Nummijoki: Sähköistys valmistui Iisalmeen kesäaikataulun 1984 myötä eli siinä vaiheessa, kun Dr12-veturit poistettiin säännöllisestä pikajunaliikenteestä, joten kyllä kysymys täytyy olla kuvan mukaisesta veturista (Dr13), vaikka sitä ei sanota suoraan.
24.02.2020 15:42 Pietu Tuovinen: No siinä tapauksessa Dr13 :)
(Käyttäjä muokannut 24.02.20 15:42)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!