11.02.1951 / Lahti

11.02.1951 1951-02-10, klo n. 12.00. Lahden asemalla HV2 587, Schwarzkopf. Veturi on keula Helsingin suuntaan. Vaihdettiinko joskus veturia Lahdessa?

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Lahti (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: harry sandberg (Lisännyt: Seppo Sandberg)
Lisätty: 10.03.2020 18:22

Höyryveturi
Hv2: 587

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Opastin
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

10.03.2020 20:42	John Lindroth:	Asiaa,ja kiitos kuvasta ,Schwarzkopffin HV2 Lahden asemalla,veturi lienee tuolloin ollut Riihimäen kirjoilla. (Käyttäjä muokannut 10.03.20 21:10)
10.03.2020 21:30	Erkki Nuutio:	On ensimmäinen 587 -kuva näillä sivuilla, valmistajansa numero 6965/1919. Hienoa! Veturisarjaksi tuli Hv2 (H9) merkiksi siitä, että Suomessa suunniteltu (ja Tampellan tekemä) Hv1 (H8) veturisarja tuli muutetuksi Berliini/Wildaussa (mm. kattila), jotta se tuli kavennusvalmiiksi 1435 mm leveälle raiteelle. Kun tilaus tehtiin 1918, olivat Svinhufvud ja Paasikivi olivat juonineet Eduskunnan valitsemaan kunkuksemme Hessenin prinssin (Väinö I). Aiottiin kumartaa vielä syvempään, kuten kunkkuloissa oli tapana. Siksi suunniteltiin Suomen raideleveys muutettavaksi 1435 milliksi. Kaikki Schwartzkoppfin Hv2:t joutuivat valitettavasti pataan 1965-1969, mutta Toijalan veturimuseossa on esillä kaksi kuvan mukaista komeata Schwartzkopffin messinkikilpeä. Toinen on Hv2-sarjasta 579-593 (en muista numeroa) siis vuodelta 1919, ja toinen Hv3-sarjasta 638-647 vuodelta 1921. Lokomonkin Hv-veturit olivat jostain syystä Hv2-sarjaa, eivätkä Hv1-sarjaa. Hv2 -Schwartzkoppfit ovat itselleni mieluisia katselu- ja kuvailuesineitä Tampereella 1960-luvun alkuvuosina. Eljas osanne kertoa 587:n kulkemisista. Onko Harry Sandberg liikkunut itse 587:llä? (Käyttäjä muokannut 10.03.20 21:31)
10.03.2020 23:25	John Lindroth:	Peukku ylös kaikille niille jotka näitä ovat kuvailleet.
11.03.2020 00:38	Eljas Pölhö:	587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka.
11.03.2020 20:32	Pave Saarinen:	Mielenkiintoinen tieto tuo 1435 milliä. Olisiko lähdettä tiedolle?
11.03.2020 22:43	Eljas Pölhö:	Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit).

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!