??.06.1981 / Välillä Helsinki asema–Seinäjoki asema

??.06.1981 Rautatiehallitus tutki 1981 olisiko taloudellista hankkia tulevaisuudessa sähkövetureita, joiden sillan kytkentä mahdollistaisi hyötyjarrutuksen. Tehtäväni oli mittaukseen liittyvä sähkösuunnittelu, asennus, mittaukset normaaliliikenteessä sekä mittaustuloksiin liittyvä raportointi. Toinen henkilö suoritti asiaan liittyvät teoreettiset laskelmat. Tein mittaukset 63:lla junalla koko rataverkolla kaikilla erityyppisillä junilla, joissa käytettiin Sr1:ä, eli lähiliikennejuna (=puupaikku), pikajuna, erikoispikajuna, tavarajuna, kiitotavarajuna. Helsingistä katsoen: Seinäjoki, Pieksämäki, Imatra, Vainikkala, Kotka, Kuusankoski. Suunnittelin myös veturikierron 3040:lle. Yhden kerran hiekat pääsi vähän vähiin. Moitteettomasti tapahtunutta koeajoa seuraavalla matkalla normaaliliikenteessä P67 Helsinki - Seinäjoki pääkatkaisija aukesi hieman ennen Parkanoa, jonne päästiin liike-energian voimin rullaamalla. Seinäjoelta tuli kaksi Hurua auttamaan. Hurujen siirrettyä Seinäjoella 3040 sivuun irroitin jarrutusenergiaa mittaavan mittarin ja maasulku poistui. Paluu Helsinkiin tapahtui suunnitelman mukaan, mutta loput mittaukset suoritin piirturilla. Kytkin piirturin päälle kun kuljettaja aloitti sähköjarrutuksen. Piirturipaperia kertyi erinäisiä metrejä. "Purin" niistä tulokset Texas Instruments -taskulaskimella (kolme vuotta aiemmin yo-kirjoituksissa käytettiin vielä laskutikkua). Teoreettiset laskelmat ja mittaustulokset vastasivat toisiaan. Kuvassa ensimmäisiä mittauksia. Mittarit takapään ohjaamossa "takaseinän kaapissa". Piirturi on ajopöydällä koneapulaisen puolella. Tilannetta seurataan silmä tarkkana milloin piirturi on kytkettävä päälle. Huomioliivit eivät olleet tuolloin käytössä. Kuvan otti eräs saksalainen kolleega, joka oli yhdellä mittausajolla mukana. Those Were The Days - Mary Hopkin - 1968

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Kolleega (Lisännyt: Jukka Ahtiainen)
Lisätty: 10.05.2020 10:28
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta, Ohjaamo
Sijainti: Linjalla

Kommentit

11.05.2020 11:43 Tapio Juomukkaharju: Monikohan täällä tietää mikä oli laskutikku? Se sellainen valkoinen, muovinen, kolmiosainen. Muistan muovisen kolmiosaisen laitteen ammattikouluajoilta. Halvemmat mallit oli 2 osaisia.
11.05.2020 11:59 Teppo Niemi: Jep. Hyvä väline, kun tekun sähköopin kokeessa laskimen ajju tyhjeni.,,, Siitä on hyvin pitkä aika, kun sellaista on viimeksi tarvinnut.
11.05.2020 14:19 Reijo Salminen: Ja sitten oli myös pyöreä malli, sitä taidettiin kutsua laskukiekoksi, ennen wanhaan löytyi inssin taskusta. https://docplayer.fi/1058716-Timo-leipal​a-laskutikuista-laskutikuista-timo-leipa​la-sovellettu-matematiikka-turun-yliopis​to-leipala-utu-fi.html
11.05.2020 15:34 Erkki Nuutio: 1967/68 insinöörioppien alussa kuului tikku vielä ohjelmaan ja sellaisen hankin. Onneksi 1969/70 alettiin opettaa myös Fortran-ohjelmointia ja harjoitettiin sitä reikäkorttinippujen voimalla. Osaksi sillä avautui kesätyö Volvolla 1970 ja vakityö Sisulla 1972. Sisulla käytettiin jo HP:n laskimia, joten tikulta loppui käyttö. Tuli myös Texasin laskimet. Niiden käyttäjien piti ryhtyä kävelemään takaperin (reverse polish logic) tai vähintään olla vasenkätisiä.
(Käyttäjä muokannut 11.05.20 15:35)
11.05.2020 16:12 Esa J. Rintamäki: Minulla on joitakin laskutikkuja tuolla lipaston alalaatikossa. Laskutikuilla on puolensa: esimerkiksi saman lähtökohdan kertoimilla laskeminen on hyvin simppeliä puuhaa verrattuna taskulaskimeen, jolla joutuu alusta asti näpyttelemään arvoja uudelleen ja uudelleen.

GAS ammattikoulussa 1975 saatin tikut mutta lyhyen ajan perästä tulikin jo nelilaskimet.
11.05.2020 17:51 Petri Soronen: Kyllä niistä laskutikuista puhutaan legendoina korkeakouluissa tänään.
11.05.2020 18:55 Tuukka Ryyppö: On muuten ihan fiksuja laitteita! Kiitos linkistä!
11.05.2020 23:03 Jaakko Tuominen: Muistaakseni TV ohjelmassa: Insinöörikin on ihminen. Sanottiin että laskutikun käyttäjällä suhteellisuudentaju pysyi paremmin hallinnassa.
12.05.2020 23:21 Heikki Jalonen: À propos: sattuisiko jollakulla olemaan myytäväksi ylimääräistä ns. Nestler-mallin laskutikun HAHLOA?

Sopiva olisi esim Rietz Nr 0232 = 25 cm puutikun hahlo, 3 tai 4 viivainen. "Raideleveys" 31,75; korkeus 34,7; pituus 41,7 mm. Lasia, kehys messinkiä tai terästä.

Valtion Lentokonetehdas-laskutikustani nimittäin on hahlo kadonnut, jonnekin jälleenrakennuskauden työmaille varmaan jo. Em. Nestler koetellusti sopii, sellainenkin kaapista löytyy. Mutta, mukavampi olisi omansa kullekin. Valmet-laskenta antaa jotenkin "kotimaisempia" tuloksia. Toisinaan jopa jotenkin salaperäisen potkurimaisesti pyöriviä arvoja...
23.05.2020 20:09 Tapio Nikula: TKK:lla Otaniemessä laskutikku oli käytössä vielä 70-luvun alkuun saakka. Minulla oli Ariston hienoin malli, jossa muistaakseni 10 eksponenttiasteikkoa. Näppärä peli ja kolmen-neljän numeron laskentatarkkuus riitti käytännössä kaikkiin insinöörilaskuihin. Sitten tuli Texas Instrument. Taisi olla malli 48 ja maksoi monta sataa markkaa ja se oli paljon 70-luvulla.
Yksi maailman kuuluisimmista laskutikkuvirtuooseista oli Enrico Fermi.
23.05.2020 20:20 Esa J. Rintamäki: Luin juuri Messerschmitt Me-262-suihkuhävittäjän historiasta. Siinä saivat Messerschmittin suunnittelu- ja projektitoimistoissa sysiä laskutikun hahloa ja kieltä molempiin suuntiin aivan riittävästi.... Aina Herr Professor und Diplom-Ingenieur Willi Messerschmittiä myöten!
23.05.2020 20:41 Timo Salo: Kuinkahan moni "tekniikan ihminen" tänäpäivänä tietää/osaa käyttää laskutikkua??? Itse olin lähes viimeinen sukupolvi jolle ko. koulutus annettiin, sitten tuli laskukoneet... (Casio yms)
(Käyttäjä muokannut 23.05.20 20:45)
23.05.2020 22:56 Ossi Rosten: Kuinkahan moni tekniikan ihminen hanskaa ees laskintyölskentelyn tänä päivänä....?
(Käyttäjä muokannut 23.05.20 22:57)
28.05.2020 09:38 Rainer Silfverberg: Mulla on vielä tallessa 1970-luvun puolivälissä keskikoulussa käyttämäni tikku. En valitettavasti osaisi käyttää sitä enää muuhun kuin kertolaskuihin.
28.05.2020 10:37 Timo Salo: Älä Rainer välitä, itsekkin käytin sitä suht sujuvasti 45 vuotta sitten, nyt osaaminen on samaa luokkaa kun Sulla. :-)
28.05.2020 12:07 Mikko Herpman: Mielenkiintoinen kuva ja kuvateksti, veturin hyötyjarrutus. Tarkoittaako tämä siis virran ajolankaan takaisinsyöttöä, vaiko muuten sähköjarrua?

Eli miten oli tällä tutkinnalla, tulos. Ja tehtiinkö Sr1 vetureihin muutoksia tähän liittyen?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!