15.07.1971 / Lahti

15.07.1971 1403 ottaa vettä ennen töihin lähtöä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Lahti (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Ilkka Hovi
Kuvasarja: Lahti
Lisätty: 29.07.2020 14:50
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

29.07.2020 17:10 John Lindroth: Tämä Vr5 oli Pasilan kirjoilla vuoteen 1962. Sen jälkeen se siirtyi Oulun varikolle .Oulusta se siirtyi Pieksämäelle,josta se palasi niinkin myöhään kuin 1970 HKi-Ri piiriin. Veturi poistui liikenteestä 1971 Lahdessa ja hylättiin seuraavana vuonna. Se romutettiin Hyvinkäällä 1972.
29.07.2020 19:52 Ilkka Hovi: Pyöränrenkaat olivat kuluneet koveriksi useammassakin veturissa, eli ajettiin loppuun ja tarvekin loppui kun tuli noita muunlaisia vaihtovetureita käyttöön.
29.07.2020 20:56 Erkki Nuutio: Vielä ehti saada suorastaan tunnelmakuvan Kalkkunasta ennen tämän perikatoa !
30.07.2020 18:39 Petri Nummijoki: Näkikö näitä 60-luvun puolella Helsingissä ajossa vielä useinkin vai olivatko lähinnä varavetureina? Vuoden 1961 alkaessa Pasilan järjestelyveturikantaan kuului 16 kpl Vr11-, 2 kpl Vv13-, 6 kpl Vr1- sekä 3 kpl Vr5-vetureita ja voitanee joukkoon laskea myös 6 kpl Tk3. Muutaman vuoden päästä 20 kpl Vv15-vetureita oli korvannut käytännössä kaikki nämä. Ilmeisesti joko Helsingin ratapihoilla onnistuttiin vähentämään päivystysvuorojen määrää merkittävästi 60-luvun alkuvuosina tai sitten Helsingissä haluttiin jostain syystä pitää huomattavan suurta määrää vaihtovetureita varalla.
30.07.2020 21:33 Ilkka Hovi: Jos arvioidaan 20 kpl Vv15 niitä tarvittiin; matkustaja-asemalle 2 kpl, Töölön tavara-asemalle, Katajanokalle, Länsisatamaan, veto satamat Pasila, Pasilan mäki ja alapiha 2 kpl, Sörnäinen, Tikkurilan järjestäjä saattoi piipahtaa myös Keravalle, Kirkkonummi, Pitäjänmäki järkkärit Pasilan veturilla, Porvoo, pari huollossa tai korjauksessa ja koulutuksessa. Kyllä 20 oli käyttöä vaikka en kaikkea tiedäkään.
30.07.2020 21:51 Eljas Pölhö: Lokakuu 1965:
1976 = 4513 km
1977 = 4468 km
1978 = 4287 km
1979 = 5401 km
1980 = 5257 km
1981 = 5128 km
1982 = 3715 km
1983 = 1642 km (18.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1984 = 4521 km
1985 = 634 km (7.10 Hy knp:lle B1 korjaus)
1986 = 5157 km
1987 = 5065 km
1988 = 5218 km
1989 = 5246 km
1990 = 3004 km
1991 = 5238 km
1992 = 5624 km
1993 = 5208 km
1994 = 6778 km
1995 = 1857 km (saapui 22.10 knp:lta)

1h vaihtotöitä = 10 km = 240 km/vrk = 31 pv maksimi = 7440 km

Pr1 km:t vaihtelivat 587 km - 3546 km
Vr1 ja Tk3 kaikki 0 km
30.07.2020 23:00 John Lindroth: Mieleen ovat lähtemättömästi painuneet ne muutamat järjestelyjunien lähdöt illansuussa Katajanokalta jossa asuin.Tämä tapahtui noin vuonna 62-64 TK3 hakemassa roikkaa Pasilaan ,kipinät sinkoilivat ja hiilipiipun ääni oli suunnattoman mahtava.
Tuolloin varsinainen satamapäivystys Katajanokalla oli jo aikaisin dieselöity. Kanan näkeminen siellä vesiviskurilla ajoittuu itseni kohdalla jonnekin 50 luvun loppuvuosiin. Vr5 veturia en onnistunut näkemään Helsingin maisemissa koskaan.Näitä pitkien roikkien hakuja höyryllä ainakin Jätkäsaaresta on dokumentoitu pitkälle 60-luvun loppuun.
(Käyttäjä muokannut 30.07.20 23:09)
30.07.2020 23:56 Petri Nummijoki: Vv15-aikana Helsingin vakituiset vaihtoveturit olivat käsittääkseni: Katajanokka, Länsisatama, vetopäivystäjä, matkustaja-asema 2 kpl, Töölö 2 kpl, Pasila 2 kpl, Pasilan konepaja, Sörnäinen 2 kpl, Herttoniemeen ja Tikkurilan järjestelyjunaan yhteinen, Kirkkonummen jakelujuna. Lisäksi niitä käytettiin Porvoon liikenteessä sekä Helsingin ja Riihimäen välisissä tavarajunissa. Tässä riittää kyllä töitä 20 veturille huollossa olevat huomioiden. Mutta ihmettely koskee sitä, että 1960-1961 paikkeilla Helsingissä oli yhteensä 33 kpl sarjoihin Vr11, Vv13, Vr1, Vr5 ja Tk3 kuuluvaa veturia ja näillä ilmeisesti samat työt. Lieneekö siis Helsingissä aikaisemmin enemmänkin päivystysvuoroja vai oliko joukosta kymmenkunta veturia varalla? Tiedän, että pari Vr11-veturia oli kerrallaan käymässä Turussa ja yksi Vr1 Karjaalla mutta tämä ei vielä muuta asetelmaa olennaisesti.
31.07.2020 09:55 Erkki Nuutio: Arvelen että Helsinginkin liikennepiirissä oli vielä vuonna 1960 (jolloin kaukoliikenne maanteitse oli vasta alkamassa) lukemattomia sellaisia lastaus- ja purkauspaikkoja ja niillä vilkasta liikennettä, joka vuosikymmenen mittaan loppui.
Näille raiteille sahaamiseen kului aikaa järjestelyvetureilta.

Todettakoon vertailuksi T.E.Alavan Tavaraliikenne II Vaunukuormaliikenne -kirjasta (1959), Helsingin (Pasilan) pääjärjestelyratapihalla käsiteltiin keskimäärin vuorokaudessa 400 vaunua. Vastaavasti saapuvia tavarajunia oli 15 kpl, tuloraiteita oli 5 kpl ja lajitteluraiteita 13 kpl.
Tampereen pääjärjestelyratapihalla vastaavat luvut olivat 1078 vaunua, 30 kpl, 10 kpl ja 26 kpl.
Riihimäen pääjärjestelypihalla vastaavat luvut olivat 1051 vaunua, 35 kpl, 5 kpl ja 9 kpl.
Eli Pasila oli pieni ja hiljainen ratapiha.

Osaselitys Pasilan pienuudelle oli varmaan vienti- ja tuontikuljetusten keskittyminen satamaraiteille, eivätkä nämä raiteet varmaankaan olleet Pasilan raiteiden luvussa.
Selitys on myös Pasilan jakelu- ja keräilyalueen suppeus (sivu 16: T.E.Alava Tavaraliikenne I Kappaletavaraliikenne, 1957). Lännessä jo Kirkkonummi ei kuulunut sille (kuului Karjaalle) ja pohjoisessa jo Pukinmäki ei kuulunut sille (kuului Riihimäelle).

Vertailuksi Tampereen jakelu- ja keräilyalue ulottui etelässä tosin vain Hakkariin (jatko Toijalalle), lännessä vasta Peipohja ei enää kuulunut (kuului Raumalle ja Porille) ja pohjoisessa Lylyyn (siis Jämsänkoskikin kuului, jatko kuului Haapamäelle).

Suosittelen E.E.Alavan mainittuja kirjoja. Suosittelen myös Ari Kurkisen ansiokasta kirjaa Kaukokiito - Suomalainen 50 vuotta (vaan ei tietenkään enää) (Suomen Kaukokiito Oy, 2003, 621 s.). Se kertoo VR:n tavaraliikenteen merkittävän kilpailijan rajun kasvun, jonka tieverkon uudistuminen ja yksityisten osakasliikennöitsijöiden ahkeruus ja investoinnit tekivät mahdolliseksi.
(Käyttäjä muokannut 31.07.20 10:29)
31.07.2020 10:54 Petri Nummijoki: Nuo Alavan kirjat kuten Kurkisen kirjoittama Kaukokiidon historiakin ovat tuttuja. Löytyvät kaikki hyllystäkin.
31.07.2020 12:49 Eljas Pölhö: 1960 lokakuu vaihtoveturit Pasila

Vr1 792 = 1598 km
Vr1 793 = 3456 km
Vr1 794 = 2606 km
Vr1 795 = 3992 km
Vr1 796 = 3452 km
Vr1 797 = 6095 km

Tk3 893 = 1013 km (saapui knp:lta 23.10 L2 korjauksesta)
Tk3 894 = 2952 km
Tk3 895 (lähetetty KSR:lle 4.4; siirretty Kouvolan kirjanpitoon 1.4. lukien)
Tk3 896 = 2334 km (sijoittuspaikka Porvoo; knp:lle 31.10 L2 korjaukseen)
Tk3 897 = 1956 km
Tk3 898 = 7072 km (palannut knp:lta syyskuussa)
Tk3 899 = 3678 km

Vr5 1402 = 1523 km (18.10 Hy knp:lle L1 korjaukseen)
Vr5 1403 = 2020 km
Vr5 1404 = 1549 km
Vr5 1405 = 4630 km (Kouvolassa lainassa)
Vr5 1406 = 5630 km (Kouvolassa lainassa/siirretty; km:t kirjattu Pasilan kirjaan)

Vv13 1774 (saapui Tampereelta 10.11.1960)
Vv13 1775 = 3389 km

Vr11 1804 = 1410 km (Hy knp:lle 11.10)
Vr11 1805 = 5987 km
Vr11 1806 = 1313 km (knp:lta 16.10)
Vr11 1807 = 1250 km (korjaus 10.10 alkaen, knp:lle 25.10 L5 korjaus)
Vr11 1808 = 6063 km
Vr11 1809 = 4903 km (knp:lta 9.10)
Vr11 1810 = (korjauksessa)
Vr11 1811 = 2537 km (Hy knp:lla 5.10-25.10)
Vr11 1812 = 6067 km
Vr11 1813 = 5564 km
Vr11 1814 = 3848 km
Vr11 1815 = 5828 km
Vr11 1816 = 2550 km (korjaus varikolla 1-17.10)
Vr11 1817 = 5908 km
Vr11 1818 = 5247 km
Vr11 1819 = 6362 km


Pr1 vaihteluväli 1205 km - 4301 km (763 koko lokakuun Hy knp:lla)
31.07.2020 19:09 Petri Nummijoki: Kiitos kilometrilistauksista. Näköjään kaikki ovat olleet ainakin jonkinlaisessa käytössä. Taitaa tuossa myös näkyä ainakin osaselitys vaihtovetureiden suurelle tarpeelle Helsingissä, jos Vr11-vetureista noin kolmannes on ollut samanaikaisesti korjauksessa tai konepajalla.
02.08.2020 10:00 Erkki Nuutio: Korjaan ylempänä olevan väärän oletukseni Kaukokiidon omistuksen muuttumisesta. Kiitolinja on yhä kotimaisessa omistuksessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukokiito . Sen perustajaosakkaista suurimmalla, Auramaa-yhtiöillä on yli 600 työntekijää : https://www.auramaa.fi/yritys/historia .
Yllämainitut Vr11 -veturien korjaukset liittynevät osaksi SRM (Svenska Rotor Maskiner) -vaihteistoon, josta on tarinaa muualla. Ei ollut helppo VR:n veturidieselien ja -vaihteistojen alku : kestojuoppo Jenkkilästä, puolivalmis Saksasta ja susiloota Ruotsista. Mutta vähitellen taivas kirkastui. Toki Breda ei kuulunut parhaimpiin, vaikka olikin sukujuuriltaan hienostunut (Isotta-Fraschini)
02.05.2021 01:05 John Lindroth: Ilkka,hieno kuva!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!