??.??.1895 / Pyhäselkä, Hammaslahti
Jimi Lappalainen

??.??.1895 Hammaslahden alkuperäinen asemarakennus ja junakohtaus. Tyyppi on Bruno Granholmin Oulun radan pysäkki, eli suosikkityyppini kaikista asemarakennuksista! Tämä vanha asema oli olemassa ainoastaan vuosina 1894–1921. Se tuhoutui tulipalossa. | Kuvan lähde: Finna.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hammaslahti Kuvauspaikka: Pyhäselkä Koordinaatit: 62.43008 29.96836 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Jimi Lappalainen
Kuvasarja: Finna-kuvia
Lisätty: 06.09.2020 12:58
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

06.09.2020 17:43 Erkki Nuutio: Tyylikäs on kuvakin! Ulkolaudoitus tehtiin parisen vuotta sen jälkeen kuin verhoamaton hirsirakennus valmistui 1894. Kuvassa ulkolaudoituksen maalipinta kiiltää vielä. Bobrikoffin määräämät venäjänkieliset asemakilvet lisättiin 1900-1901. Haarukaksi kuvausvuodelle asettaisin 1897...1900.
07.09.2020 06:34 Jimi Lappalainen: Mahtavaa, kiitos.
07.09.2020 20:47 Lasse Reunanen: Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä.
08.09.2020 09:14 Erkki Nuutio: Vaihtoehdot olisivat silloin joko joka puolelta höylätty hirsi tai laudoitus leveillä lankuilla.
Taustaksi asiaan Museoviraston nettiinkin julkaisemassa Rautatierakennustem korjausohjeessa 1 todetaan, että ulkovuoraus tehtiin kolmen-neljän vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.
Vuorattuna ilmeinen ajankohta olisi siis 1897-1900.

Ajankohdan vuoraukset tehtiin vaakasuuntaisesti leveillä, yleensä ponttilaudoilla. Kuvassa ei ole ponttilaudoitusta. Sama ohje (s. 12) esittää kuitenkin ulkolautatyyppinä myös pontittoman laudan, jonka vaakasivut ovat 30 astetta kallistetut sadesuojan vuoksi. Nämä epäilemättä viistopinnoiltaankin maalatut laudat tulivat tiiviisti päällekkäin ilman rakoja.

Olen tämänkaltaisen laudoituksen kannalla, etenkin kun koko rakennus on tasavärinen. Se on siis maalattu. Nähdäkseni asemienkaan hirsirakennuksien hirret eivät olleet tasaisiksi suorakaiteiksi höylättyja.
Siksi ne eivät olleet edustavan näköisiä.
Siksi niihin myös tuli painumaa, jota tasaiseksi häylättyyn hirsirunkoon luultavasti tulisi vain murto-osa edellisestä.

Hirsirakentamisen asiantuntijat voinevat kertoa asiasta.
08.09.2020 10:53 Petri Kiviniemi: Omiin silmiini näyttäisi enemmän hirsipinnalta. Tiedä sitten miten on. Ikkunat näyttäisivät olevan melko ulkona seinäpinnasta. Ajattelin olisiko varauduttu ulkovuorausta silmällä pitäen. Veistettiinkö hirret kirveellä?
08.09.2020 12:39 Erkki Nuutio: Pinnanmuotonsa näyttäviä vuoraamattomia asemia en ensihätään löytänyt kuin kaksi. Dibuni on toki Pohjois-Inkerissä, mutta on sopivan hirtehisen näköinen :
http://www.vaunut.org/kuva/105871?kv=189​1&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAse​marakennus
Pohjankurun vasen siipi on vuoraamaton :
http://www.vaunut.org/kuva/105528?kv=189​1&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAse​marakennus
08.09.2020 16:15 Jussi Tepponen: Jos kuvaa suurentaa (esim selaimessa "Näytä kuva" ja sitten CTRL +, jolla kuvaa saa suurennettua), näkyy selvästi, että seinä on paljasta vaaleaa hirttä. Tuolloin kuva lienee otettu noin 1895-96, koska ulkoseiniä ei ole vielä laudoitettu, mutta ruho on jo kasvanut aseman ympärillä siten, ettei rakennustöistä näy enää mitään.

Myös Jokioisten asemasta on olemassa kuva, jossa laajennusosan seinät ovat paljasta vaaleaa hirttä.
08.09.2020 17:40 Erkki Nuutio: Jussin perustelut ja 1895-96 taisivat voittaa. Hirsirakentamisen laatu on Hammaslahdessa ylihyvää, etenkin verrattuna Dibuni/Tipunaan.
08.09.2020 21:54 Lasse Reunanen: Kyllä tuo ihan perinteinen käsin piiluttu pelkkahirsipinta on. Omassakin talossa löytyy ihan samannäköisen hyvin tehty hirsipinta ulkovuoren alta. Tämäkin 1908 valmistunut talo on ollut alkujaan muutaman vuoden ilman vuorausta. Oletettavasti nuo ulkovuoraukset tehtiin myöhemmin siksi, että uusi hirsirakennus painuu voimakkaasti, jopa 5 %, ensimmäisten vuosien aikana. Painumista ei saa estää millään pystykoolauksilla tms. Jos pystylautoja laitetaan, esim. nurkkalaudat tai kevyet väliseinät, pitää ne kiinnittää kelluvasti siten, että hirsikehikko voi painua rauhassa. Muuten hirsikehikkoon tulee rakoja ja se vääntyy muodottomaksi.
09.09.2020 13:10 Erkki Nuutio: Tunnisteisiin voi lisätä vielä asemalle saapuvan Pikkurusko -veturin.
SLM Winterthurin suurena sarjana valmistama G1 (Sk1) on ilmeinen. Sama koskee myös pienikokoista lähtevää veturia. Ajallisesti mahdolliset G2 (Sk1) ja G4 (Sk1) olivat pieniä sarjoja ja toimivat toisaalla. G3 (Sk3) on kookkaampi kuin kuvan veturit. Tunniste siis G1 (Sk1).

Molemmat junat ovat sekajunia. Matkustajavaunut ovat ainakin pääosin III luokkaisia, eli tunnus E.
Kuvasta niitä ei pysty yhdistämään vuoden 1911 mustan kuvaston sivukuviin.
Selvemmin näkyvät tavaravaunut ovat katettuja, eli tunnus G.
09.09.2020 18:35 Simo Toikkanen: Tarkempaa keskustelua asemalla seisovasta kalustosta on käyty kuvassa http://vaunut.org/kuva/132695. Erityisesti lähin DE-vaunu on kiintoisa!
09.09.2020 20:17 Erkki Nuutio: Hyödyllinen muistutus siitä, että kannattaa katsoa mitä on kirjoitettu jo aikaisemmin.
Juniin osasuurennetun kuvaosan keskustelussa todettiin, että lähimmän vaunun kori on vaikuttaa kahdesta erilaisesta korista yhteen kasatulta. Jos yhteenliittäminen on tehty kuvan vihjaamasta kohdasta, eli kahden kolmoisikkunaryhmän jälkeen, vastaisi se 1911 kuvastossa piirroksen 132 vasenta, eli II lk:n päätä.
Sitä seurannutta käymälää ei siis olisi otettu mukaan valokuvan vaunuun, mutta valokuvan vaunussa on syöksyputken mukaan kuitenkin käymälä sillä kohdalla.

Piirroksen 132 mukainen alkuperäinen vaunu oli kolmiakselinen. Kun keskimmäinen akseli myöhemmin poistettiin (milloin?), täytyi vaunun runkoa tällöin lyhentää lujuussyistä ja tehdä muitakin muutoksia. Luultavasti tällöin yhdistettiin tämä II lk:n koripuolikas jonkin III lk:n koripuolikkaan kanssa.
Piirroksen 132 vaunun oikean pään I lk:n osastolle ei liene ollut enää kysyntää. I lk:n herrat kulkivat uusissa vaunuissa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!