25.09.2020 / Välillä Hyrkäs (vanha)–Muhos
25.09.2020 Päivän ensimmäinen pelletti lasketteli Hyrkkään mäkeä Muhosjokilaaksoon ja aloittaa nousun Muhoksen asemalle, mutta raskasta junaa ei tarvitse pysäyttää ennen Nokelaa.
Kommentit
| 28.09.2020 00:29 | Seppo Rahja: | Eikö kukaan huomaa kuvassa pientä poikkeavuutta/erikoisuutta? | |
| 28.09.2020 06:46 | Timo Salo: | Katselin kuvaa pitkään, mutta muuta erikoista en huomaa, kun nuo kilometrimerkit (?) on harvoin noin samalla kohtaa. Mitä lie tarkoittavat, kun on kaksi erilaista merkintää/mittaustapaa? Olisi kiva tuokin tietää, että mistä nuo kilometrit on mitattu, Helsingin aseman geometrisesta keskipisteestä? (Käyttäjä muokannut 28.09.20 06:49) |
|
| 28.09.2020 07:27 | Ossi Rosten: | Juna on liki kilometrin mittainen? | |
| 28.09.2020 11:27 | Topi Lajunen: | Timo, valkoiset merkit osoittavat ratakilometrien alkupisteet lukemien noususuuntaan. Ne perustuvat vahvasti alkuperäiseen nollakohtaan, joka sijaitsi alkuperäisen Helsingin rautatieaseman päätepuskimessa(?). Rataoikaisut ja uudet rataosat ovat aiheuttaneet sen, että todellinen etäisyys Helsinkiin on nykyään monissa paikoissa lyhyempi. Esimerkiksi Seinäjoen pohjoispuolella ratakilometrit edelleen perustuvat etäisyyteen Haapamäen kautta. Ratakilometrejä käytetään nykyään ratalaitteiden ja muiden kiinteiden sijaintien määrittelemiseen, mutta ei liikennöintiin liittyvään toimintaan, enää. Vihreäpohjaiset sen sijaan ovat paikantamismerkkejä, ja vaikka ne hyvin vahvasti perustuvat ratakilometreihin, ne ovat oikeastaan eri järjestelmä. Niiden avulla paikannetaan liikkuva kalusto sekä sijainteihin pohjautuvat ilmoitukset junille ja vaihtotyöyksiköille. Merkkien asennus- ja näkyvyyssyistä ne on tapana asentaa sähköistetyillä rataosilla ratakilometrimerkistä lähimpään sähköratapylvääseen. Risteysasemilla ja merkittävästi 1000 metristä poikkeavan mittaisilla väleillä saattaa paikantamismerkkien ja ratakilometripylväiden välillä olla muutakin eroa. Eroa on myös niiden käyttölogiikassa: kun ratakilometrien mukaan määritelty sijainti lasketaan aina metreinä kasvavan lukeman suuntaan (esimerkiksi sijainti 123+400 on merkiltä 123 laskien 400 metriä merkin 124 suuntaan), paikantamismerkkeihin perustuva sijainninmäärittely on metrejä edelliseltä paikantamismerkiltä kulkusuuntaan. (Esimerkiksi kasvavien lukemien suuntaan menevälle junalle 123+0400 voi olla sama kuin laskevien lukujen suuntaan menevälle 124+0612. Ja kyllä, tässä esimerkissä paikantamismerkkien väli on 1012 metriä, se harvemmin on tasan 1000 johtuen yleensä juurikin asentamisesta sähköratapylväisiin.) |
|
| 28.09.2020 13:27 | Timo Salo: | Topi se jaksaa selittää näitä asioita, suurkiitos taas! En ole mitenkään utelias, vaan tiedonhaluinen... :-) | |
| 28.09.2020 15:55 | Seppo Rahja: | Kiitos Topille joka on legenda jo eläessään näissä asioissa! Ja kilometreistähän tässä on kyse. Ottakaapa vaikkapa Juliasta rataverkko näkyville, helpottaa hahmottamaan tilanne mitä ajan takaa. Aina kun Helsingistä lähdetään, kilometrit kasvavat, niin Pohjanmaan radalla kuin Kontiomäelle tultaessa Kuopiosta sekä Joensuusta. Kontiomäeltä Vartiukseen (ja Taivalkosken suuntaan) kasvattaa Kuopiosta tulevia kilometrejä, mutta Joensuun suunnan kilometrit päättyvät Kontiomäelle. Summa summarum, pointti on tämä: Oulusta lähdettäessä itärataa Helsinkiin, kilometrit kuitenkin kasvavat Kontiomäen kolmioon saakka! Miksi? |
|
| 28.09.2020 16:07 | Jouni Hytönen: | Radan rakentaminen aloitettiin Oulun päästä? Ja sen valmistuttua läpiajettavaan kuntoon mittaus on muutettu koko matkalta noudattamaan tätä Oulun kautta kulkevaa mittausta. Sitä vieläpä jatkettiin Kontiomäeltä alun perin kohti Nurmesta ennen kuin Nurmes-Kontiomäki valmistui läpiajettavaksi ja siellä siirryttiin koko matkalla Viipurin, Sortavalan ja Joensuun kautta kulkevaan mittaukseen. Kontiomäellä on tulosuunnasta riippuen kolme eri ratakilometrisijaintia (km 658+786 Iisalmen suunnasta, km 893+088 Joensuun suunnasta ja km 918+911 Oulun suunnasta). Näistä km 658+786 on Kontiomäen ensisijainen sijainti. | |
| 28.09.2020 16:24 | Jouni Hytönen: | Ensiksi on avattu liikenteelle Kajaani-Kontiomäki 1.1.1923 eli etelästä rautatie on Kontiomäelle tullut. Tämän jälkeen rataa on lähdetty rakentamaan kohti Oulua ja Joensuuta, ensimmäiseksi on avattu liikenteelle Kontiomäki-Kiehimä (Paltamo) ja Kontiomäki-Vuokatti 16.10.1926. Sitten Oulu-Muhos 1.11.1927. Edelleen Vuokatti-Saviaho 23.1.1928 ja Muhos-Utajärvi 1.12.1928. Saviaho-Rumo on avattu liikenteelle 1.2.1929 ja Utajärvi-Vaala 16.10.1929. Viimeiset puuttuvat pätkät Rumo-Nurmes 1.11.1929 ja Vaala-Kiehimä (Paltamo) 1.12.1930. Tuossa vaiheessa on ollut pienempi työ muuttaa Kiehimä-Kontiomäki-rataosuuden kilometripylväät kuin koko muun rataosan. Valmistumisjärjestyksestä ei löydy selitystä sille, miksi kilometrimittaus kasvoi aluksi myös Kontiomäeltä Nurmekseen päin siten, että etäisyys oli mitattu Oulun kautta, vaikka tämä ratayhteys ei edes ollut vielä valmistunut. Kilometrimittaus kiipesi tuolla yli 1000:n ennen kuin suunta käännettiin. | |
| 01.10.2020 05:15 | Seppo Rahja: | Kiitos Jounille ansiokkaasta ratahistoriasta. Koko ikäni, äh, siis kymmeniä vuosia olen luullut, että kilometrit oikeasti ilmoittavat etäisyyden HKI:iin. Ja miksi olisikaan, eihän se tieto tuo mitään lisäarvoa rautatieliikennöinnille. |