14.10.2020 / Välillä Kuopio asema–Kurkimäki
Eemil Liukkonen

14.10.2020 T 7012 syksyisessä maisemassa, matkalla Patokankaalta Kotkan Mussaloon. Dr18 103 veti yhteensä 18 Laaiis tavaravaunuja.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Eemil Liukkonen
Lisätty: 14.10.2020 18:04
Junatyyppi
T: 7012
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

14.10.2020 20:42 Simo Virtanen: Kömyä tulee piipun täydeltä vaikka yllä roikkuu puhdasta sähkövoimaa käytettäväksi. Paljonkohan tämän hiilijalanjälki on suurempi kuin sähkövedolla? Ei tätä varmaankaan rautateiden osalta saisi ääneen sanoa, mutta dieseleillä ajaminen on ilmeisesti liian halpaa kun näitä tuntuu nyt tulevan uusille operaattoreille. Rataveroa olisi kiristettävä reippaasti.
14.10.2020 20:48 Sami Puranen: Diesel on ainut vaihtoehto kun pitää liikkua myös sähköistämättömillä radoilla ja ratapihoilla.
14.10.2020 21:26 Hannu Peltola: Suomi tuo vuodenajasta riippuen noin kolmasosan sähköstä Venäjältä tai Virosta. Millaiset mahtaa olla näiden kilowattien päästöt, kun sähkö on tuotettu vanhoilla kivihiili- tai palavan kiven voimaloilla?
14.10.2020 21:56 Olli Keski-Rahkonen: Hiilijalanjälki tonnia kohden uuden dieselveturin vetämässä tavarajunassa on murto-osa siitä mitä se olisi jos tavara kuljetettaisiin rekalla. Kuljetusmuoto on isompi tekijä kuin vetovoimalaji.
14.10.2020 23:52 Rasmus Viirre: Niin kyllä diesel on monikäyttöisempi ja luotettavampi. Monet tehtaat saattavat jopa haluta mieluummin raaka-aineensa ja tuotteidensa kulkevan polttomoottorikoneilla ainakin tehdasalueilla ja niiden läheisyydessä. Jotain tuolla oli turvallisuuden kanssa tekemistä.
15.10.2020 08:30 Lauri Rantala: "Suomi tuo vuodenajasta riippuen noin kolmasosan sähköstä Venäjältä tai Virosta. Millaiset mahtaa olla näiden kilowattien päästöt, kun sähkö on tuotettu vanhoilla kivihiili- tai palavan kiven voimaloilla?"

ei enää Venäjältä tuoda , Viroon viedään ja Norjasta ja Ruotsista tuodaan niin paljon kun siirtojärjestelmät kestävät.
15.10.2020 10:37 Juha Vuorinen: Siitä luettavaa niin Simolle kuin muillekin, jos tämä on mennyt ohi tai päässyt unohtumaan: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018​-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.​pdf
15.10.2020 11:08 Lauri Rantala: Liikenne on sähköistymässä pikkuhiljaa koko unionissa.
15.10.2020 11:58 Juha Vuorinen: Toistaiseksi: Maailma pyörii dieselillä ja ympäristöystävällisin tapa tuottaa sähköä on ydinvoima.
15.10.2020 12:28 Tero Korkeakoski: Liikenteen sähköistyminen vaatii niin paljon että "pikkuhiljaa" on juuri oikein sanottu.
15.10.2020 13:14 Teemu Saukkonen: Koko ajanhan tuo tuonti pyörii, nyt tosin on hyvin pientä Venäjältä ja juuri tätä kirjoitettaessa Viroon menee 675MW. Välillä on toisinpäin. Ruotsi antaa meille 2600MW sähköä, tuotanto kun on pari tonnia pienempi mitä kulutus. Ei ole varaa lisätä sähkönkulutusta ennen kuin ollaan omavaraisia.
15.10.2020 15:30 Lauri Rantala: Suomessa on kallis sähkön hinta, jolloin Pohjoismaisilta markkinoilta(no kohta eurooppalaisilta) virtaa Suomeen sähköä niin paljoa kuin siirtokapasiteetti antaa myöten . https://www.nordpoolgroup.com/
16.10.2020 00:23 Petri Sallinen: Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 86 terawattituntia. Nettotuonnin - tuonnin ja viennin välinen erotus - oli 23 terawattituntia. Tuonnin osuus terawattitunteina oli 23 TWh. Tästä pohjoismaisilta markkinoilta tuotiin noin 16 terawattituntia ja loput Venäjältä.

Sähkön osalta tuonnin ja viennin käsitteet eivät kuitenkaan ole enää sitä, mitä niillä ennen EU-aikaa käsitettiin. Tarkasti ottaen tuontia on ainoastaan se sähkö, joka tuodaan euroalueen ulkopuolelta. Yhteispohjoismaiset markkinat — sisältäen Baltian maat — ovat sähkökaupan kannalta kotimarkkina-alue eikä kotimarkkinakaupassa tunneta tuonnin ja viennin käsitteitä.

Tällä hetkellä suomalaisten voimalaitosten tuottamasta sähköstä noin 70 prosenttia vaihtaa omistajaa pohjoismaisessa sähköpörsissä, koska näin siitä saadaan paras hinta. Tavallaan suurin osa sähköstä siihen "viedään" Suomesta ja ostetaan takaisin pörssistä. Tuotantomaata tärkeämpiä ominaisuuksia sähkökaupassa ovat hinta ja tuotantotapa — ennen kaikkea se, aiheuttaako tuotanto hiilidioksidipäästöjä vai ei.

Tuonti Venäjältä romahti sen jälkeen, kun Venäjä otti käyttöön kapasiteettimaksut. Tällä Venäjä halusi turvata oman sähkön saantinsa. Kapasiteettimaksu tarkoittaa sitä, että päivällä venäläiselle vientisähkölle asetetaan ylimääräinen maksu, jolloin sitä ei kannata tuoda rajan yli Suomeen — tai oikeammin myytäväksi pohjoismaisille markkinoille ja sähköpörssiin. Jos tarkastelee sähkön tuntitason tuontia Venäjältä, painottuu tuonti yön tunteihin, jolloin kapasiteettimaksua ei ole käytössä. Venäläisen tuontisähkön tuontatotavat määritellään Venäjän yleisen tuotantomiksin perusteella — siis puhtaasti tilastollisesti.

Jos Virosta virtaisi Suomeen palavalla kivellä tuotettua sähköä, on sen tuottaja joutunut maksamaan aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä ylimääräisen maksun (=päästöoikeus) niin kuin kaikki EU:n alueella päästöjä aiheuttavat tuottajat joutuvat maksamaan. Noin yleisesti ottaen palavalla kivellä tuotetun sähkön kilpailukyky on vielä huonompi kuin suomalaisen kivihiilisähkön kilpailukyky (joka sekin on huono), koska palavan kiven polttaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen.

Jos verrataan sähkövetoa dieselvetoon, niin dieselvetoon investoiminen sisältää riskin. Liikenne tullaan tavalla tai toisella siirtämään päästökaupan piiriin, jolloin hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville polttoainemuodoille tulee ylimääräisiä kustannuksia. Sähköhän on jo päästökaupan piirissä, mikä on johtanut sähkökaupassa kohti päästöttömiä tuotantomuotoja — päästöttömästi tuotettu sähkö on halvempaa kuin päästöjä aiheuttava sähkö.

Euroopan unionin tiukentuvista päästövähennystavoitteista on jo luettavissa se, että liikennettä ollaan siirtämässä asteittain päästökaupan piiriin. Välivaiheena voi olla liikenteelle räätälöity oma päästökauppajärjestelmä. Jos tämä ei onnistu, niin sitten liikenteen päästöt hoidetaan hiilidioksidiperusteisella haittaverolla. Vaihtoehtona fossiilisten liikennepolttonesteiden käytölle lienevät biopohjaiset polttonesteet.
16.10.2020 07:59 Lauri Rantala: Suomessa näytetään aina Fingridin oma tilannekuva, joka näyttää vain osan tilanteesta Euroopassa. Parempi kuva Pohjoismaisista markkinoista, jotka kohta ovat eurooppalaiset, näkee Norjan kantaverkkoyhtiön sivulta, jossa näkyy myös reaaliaikaiset siirtoyhteydet Hollantiin, Saksaan ja Puolaan jotka ovat jo todellisuutta.

https://www.statnett.no/en/for-stakehold​ers-in-the-power-industry/data-from-the-​power-system/

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!