??.??.1900 / Eteläsatama
??.??.1900 Katettuja tavaravaunuja Helsingin Eteläsatamassa 1800-luvun vaihtuessa 1900-luvuksi. Vasemmalla Ga, jossa mies- ja hevosmerkintä pitempänä versiona. Oikealla vanhasta jarrusillallisesta ulkopuolisella rungolla varustetusta katetusta vaunusta muunnettu kalkkivaunu valkeine kolmioineen. Vuonna 1898 siirrettiin 100 vanhaa katetua tavaravaunua avuksi kalkinkuljetukseen. Vaunujen sivuseiniin maalattiin valkeat kolmiot. Kalkkivaunut saivat oman litteran Gt vasta vuonna 1901. Tämän vaunun kyljessä Gt-litteraa ei vielä ole. Kuva on rajattu Helsingin kaupunginmuseon kuvasta https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pk9i
Kommentit
| 17.11.2020 21:04 | Jimi Lappalainen: | Erikoista, että myöhemmin kolmiomerkintöjen paikka muuttui vaunun yläkulmiin. | |
| 18.11.2020 08:38 | Kurt Ristniemi: | Nuo kalkkivaunujen pienet valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 määräyksessä Ktt 339, 'Katettujen tavaravaunujen merkintätavan muuttaminen', 22.3.1949. Tosin enää vain yhtenä kolmiona per sivu. Mutta milloin ne korvattiin likaavan tavaran suurilla ylänurkkakolmioilla? Resiinan litteraluettelosta näkyykin puuttuvan t-litteran alkuperäinen ja vuosikymmeniä käytössä ollut merkitys 'kalkkivaunu'. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/65 Nämä samat vaunut näkyvät myös toisessa Maconin ottamassa kuvassa: http://vaunut.org/kuva/129932 (Käyttäjä muokannut 18.11.20 12:44) |
|
| 18.11.2020 14:03 | Kurt Ristniemi: | 'Likaava tavara' käsitteenä näkyy esim. v. 1957 painetussa kirjasessa 'Rautatieaapinen', tosin muodossa 'Likainen tavara (kalkki ym.)', Gdt-vaunun kuljetustarkoituksena. Vuoden 1957 vaunuluettelossa Gdt-vaunun laatu on 'Kalkki- ym. likaisen tavaran vaunuja'. Gt-vaunujen laatu samassa luettelossa on 'kalkkivaunuja'. Kirjasen 'Valtion rautateiden kuljetuskalusto, 1. Tavaravaunut' toisessa painoksessa vuodelta 1963 Gdt:n vaunulaji on 'kalkki- ym. likaavan tavaran vaunuja'. Käsite 'likaava tavara' lie siis syntynyt 1950-luvulla - ensin muodossa 'likainen tavara', sitten muodossa 'likaava tavara'. Olisiko termi syntynyt, kun Gd-vaunuja siirrettiin likaavan tavaran kuljetukseen ja niille annettiin littera Gdt? Mutta sehän ei vielä kerro milloin likaavan tavaran ylänurkkakolmiot tulivat käyttöön. (Käyttäjä muokannut 18.11.20 14:40) |
|
| 18.11.2020 23:01 | Jorma Toivonen: | Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota oikealla olevan vaunun varsin muhkeisiin jarrulosseihin (puiset?). | |
| 19.11.2020 14:51 | Kurt Ristniemi: | Kl n:o 5/55. 3 kertoo valkeista yläkulmista aikomuksena: "...muutetaan vanhat Gd-vaunut, jotka kuuluvat sarjaan 44 241--47 565, kalkinkuljetusvaunuiksi. Näiden vaunujen sarjamerkiksi tulee Gdt ja vaunujen yläkulmat maalataan valkoisiksi.". Varsinaista käskyä ja piirustuksia en ole vielä(kään) löytänyt. Ilmeisesti myös Gt-kalkkivaunuissa oli loppuaikoina valkeita yläkulmakolmiota (ks. http://vaunut.org/kuva/22480 ). Tulivatko ne vasta Gdt-vaunujen kolmioiden myötä? Vuoden 1949 merkintätavassa Gt-kalkkivaunujen merki oli vielä tässäkin kuvassa näkyvät seinien pienet valkeat kolmiot. (Käyttäjä muokannut 19.11.20 15:10) |
|
| 19.11.2020 18:46 | Esa J. Rintamäki: | Olen nähnyt Turun konepajalla piirustuksen uudemmista kalkkivaunukolmioista, että kyllä piirustus oli olemassa (lieneekö enää?). Sen mukaan kolmion kateettien pituus oli 700 mm. Olen tämän maininnut jo jossain aiemmassa kommentissani. |
|
| 19.11.2020 19:52 | Erkki Nuutio: | Puiset jarrutönkät olivat yleisiä vaunuissa ja jopa vetureissa ainakin 1870 -luvulla ja, kuten kuva osoittaa, kelpasivat helppoon käyttöön vielä 1900-luvun alkuvuosina. Monissa vanhoissa valokuvissa näkyy juuri oheisen kuvan tyylisiä massivisia puutönkkiä. Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan sivun 85 tehdaskuvassa vuodelta 1868 näkyy B1:ssä sellainen. SVR 1862/1912 II s. 486 toteaa tönkkien olleen alkuvuosina puuta, mutta ei valitettavasti mainitse puulajia. Tönkkänä puu on hellä pyöränrenkaalle - ei kuluta sitä abrasiivisesti eikä synnytä kipinöitä, mitä valurauta tekee. Renkaan ulkokehän pitää olla sorvattu varsin sileäksi ja muodoltaan oikeaksi. Muuten renkaan kehä hioo tönkkää voimakkaasti. Voimakasta jarrutusta suurehkosta nopeudesta ei puutönkkä kestä, ja saattaa jopa tällöin syttyä palamaan. Jos hankaus ei ole rajua (hankausnopeus ja -paine), hiilettyy tönkän hankauspinta. Hiilettyneenä se ei kulu liian nopeasti ja on kitkakertoimeltaankin varsin sopiva (0.3...0.4:n luokkaa). Ajoneuvoissa ja levyjarrullisessa rautatiekalustossa pääasiallisesti käytettävät, fenolihartsista, lujitekuiduista ja erilaisista apuaineista puristuksen alaisena paistetut kitkapalat ovat yhtälailla melko helliä vastassa olevaa, useimmiten harmaavalurautaista jarrulevyä kohtaan. Ne yhtälailla hiilettyvät pinnaltaan, mutta kestävät jopa 4000 asteen lämpöpiikkejä (mikrosekuntien ajan vaihtelevissa kohdissa) ja lyhytaikaisesti kauttaaltaan jopa 800 asteen lämpötiloja. Ne eivät syty eivätkä sula, mutta ylikuumentunut jarrulevy voi hyvinkin sytyttää tai muuten tuhota ympäristönsä, kun jäähdyttävä viima poistuu pysähtymisen seurauksena. (Käyttäjä muokannut 19.11.20 19:54) |
|
| 20.11.2020 06:43 | Kurt Ristniemi: | Tottahan valkeasta yläkulmakolmiosta piirustus on (ollut) olemassa. VR:llähän oli tarkka piirustus jokaikisestä merkinnästä. Ja parhaista sabluuna. Haasteena onkin ajoitus: Milloin valkean yläkulmakolmion piirustus on päivätty ja milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin käyttöön? Ja nyt uusimpana haasteena on milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin myös Gt-vaunuihin. Jos valkeiden yläkulmakolmioiden kateettien pituus oli 700 mm, niin kolmiot erosivat Gga-vaunujen sinisistä yläkulmakolmioista, joiden kylkien pituus oli 750 mm: Rh kiertokirje N:o 2/543, 15.2.1934 Tänään tapahtuneessa esittelyssä on rautatiehallitus päättänyt, että erinäisistä Gg-sarjan vaunuista on poistettava jäähdytyslaitteet, maalattava vaunukoppain yläkulmiin siniset suorakulmaiset kolmiot, joiden kyljet ovat 0,75 m pitkät sekä merkittävä vaunut kirjaimilla Gga. |
|
| 21.11.2020 11:07 | Petri Sallinen: | Käskylehti nro 5/1955 käsitteli kalkin kuljettamista. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,12690.0.html Kalkkia kuljettiin myös kalkkivaunuiksi nimetyissä Gl-sarjan vaunuissa, jotka olivat muunnosvaunuja korkealaitaisista Ha-sarjan avovaunuista. Vaunuun rakennettiin sivulle kääntyvä kate. (Käyttäjä muokannut 21.11.20 11:28) |
|
| 21.11.2020 12:51 | Kurt Ristniemi: | Tuon Kl 5/55. 3:n tietoineen mainitsin jo tuolla edellä 19.11.2020 klo 14.51. Metsastän siis tietoa, milloin ja millä käskykirjeellä tms. valkeat yläkulmakolmiot määrättiin noihin Gdt-vaunuihin ja milloin ja millä käskykirjeellä tms. Gt-vaunuihin. |