15.08.2020 / Hämeenlinna Kortteli2-taidekeskus
15.08.2020 Sm2 taideteoksena Hämeenlinnan Kortteli2-taidekeskusessa.
Kommentit
| 30.12.2020 18:28 | Jimi Lappalainen: | Hölmöä, että junien graffitimaalausta normalisoidaan tällä tavoin. | |
| 30.12.2020 18:37 | Erkki Nuutio: | Ilkivaltaan yllyttämistä kutsutaan näemmä taiteeksi! Jos varsin taidokkaan puolinäköismallin töhriminen on sallittu Hämeenlinnan kaupungin toimesta, tulisi kaikkien junien tästä lähtien sivuuttaa pysähtymättä moinen häiriintyneiden loukko. (Käyttäjä muokannut 30.12.20 18:38) |
|
| 30.12.2020 21:32 | Kari Kuusela: | Todella ajattelematonta toimintaa. | |
| 30.12.2020 21:41 | Aapo Niemelä: | Asetelmaan kuuluva raideopastin on varsin täydellisesti esikuvansa mukainen... vai liekö tuo ihan ehta kappale. Missä mahtaa tällainen O242 olla ollut menneinä aikoina suorittamassa tehtäväänsä? Kenties ihan Hämeenlinnan kulmilla? | |
| 30.12.2020 22:32 | Jukka Ahtiainen: | Mikähän on teoksen viesti? Rahoittaja? |
|
| 30.12.2020 22:55 | Kari Kuusela: | Tämän “Äiti kielsi, mut ei me kuunneltu” -näyttelyn tarkoitus lienee herättää ajatuksia. Ja sitä se myös tekee. | |
| 30.12.2020 23:18 | Kari Kuusela: | Graffiti- taide on tullut Suomeen jo vuosikymmeniä sitten. Muodit tulevat ja menevät, muttä tämä riesa ei tunnu menevän ikinä ohi. Onko graffititaiteella mitään muuta sanomaa kuin tuoda taiteilijaansa väkisin esiin? En pidä Venäjää onnistuneena yhteiskuntana, mutta jotain hyvää siellä on - graffitöhryjä on siellä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. | |
| 30.12.2020 23:42 | Tuukka Ryyppö: | Ei kai millään taiteella ole sen enempää muuta sanomaa kuin tuoda taiteilijaansa väkisin esiin? | |
| 30.12.2020 23:47 | Juhani Pirttilahti: | On taiteella useita tarkoituksia, kuten herätellä tunteita. Voin itsekin siihen sanoa, että mikään ei ravistele sielua sillä tavoin kuin graffitin ilmestyminen pintaan, jonka on juuri vaivalla saanut maalattua. Tässä graffitimaalaamisessa ilmiönä toteutuu aika usein sanonta yhden ilo on toisen riesa. (Käyttäjä muokannut 30.12.20 23:48) |
|
| 31.12.2020 13:46 | Esa J. Rintamäki: | Ja koko graffiteeraaminenhan sai alkunsa New Yorkin metrosta. Luullakseni sikäläiset nuoret niin sanotusti kapinoivat systeemiä vastaan. Täällä koto-Suomessa kannattaa kuitenkin ehdottomasti jättää se koo pois! |
|
| 31.12.2020 16:05 | Tuukka Ryyppö: | Kyllä kai nyt aika monella graffitilla on ajatuksena herättää tunteita? Tässä vaan oli implisiittisenä määritelmänä, että niitä tavoitteita, joita graffiteilla on, ei tarvitse laskea. Silloin päästään tulokseen, ettei millään kuvataiteella ole tavoitteita. Koska ei kuvataiteella ole sellaisia tavoitteita, joita ei olisi myös vähintään yhdeessä graffitissa jossain päin maailmaa. Esim. Michelangelon töissä ei selvästi ole ollut mitään muita tavoitteita kuin taiteilijan tuominen väkisin esiin. Paitsi nyt tietysti jotain esteettistä ja ehkä poliittistakin, mutta ne eivät ole tämän keskustelun kontektissa merkityksellisiä. Tämähän ei muuta miksikään sitä, että hyvin usein graffiti on tehty materiaalille, jonka käyttäminen taideteoksen alustaksi ei ole hyväksyttävää. Jos jotkut Hugo Simbergin upeat teokset olisi maalattu leikkaamalla jostain isommasta tärkeästä Van Goghin työstä pala ja maalaamalla sen päälle, tekisikö tuo Simbergin töistä vähemmän upeita? Se tarkoittaisi, että ne on tehty todella typerällä ja karmivalla tavalla, mutta ei se olisi mikään syy väittää teosten taiteellista arvoa merkityksettömäksi. Haavoittunut enkeli olisi todella kauniilta näyttävä hienon näköinen teos, vaikka se olisi maalattu luvatta käytössä olevalle arvokkaalle kankaalle. (Onneksi ei ole.) |
|
| 01.01.2021 13:12 | Kari Kuusela: | En väitä, etteikö graffiteilla ei olisi taiteellista arvoa. Monet niistä ovat hyvinkin näyttäviä ja taidokkaasti tehtyjä. Ja jotkut työt ovat myös kantaaottavia - kuten kuvataide joskus on. Graffitien ärsyttävyys on siinä, että teokset on tehty paikkoihin joissa niitä ei voi olla näkemättä. Ne siis pilaavat ihmisten yhteistä tilaa ja heikentävät sen viihtyisyyttä. Michelangelo myös varmaankin halusi tuoda itseään esiin taiteilijana. Tätä hän ei kuitenkaan tehnyt väkisin - Sikstuksen kappelin freskoja tuskin on maalattu ilman lupaa? Sääntöjen ja lakien rikkominen on vapaassa yhteiskunnassa jossain määrin hyväksyttävää ja arvo sinänsä. Hyväksyttävä lain rikkominen edellyttää kuitenkin sanomaa, jonka esiin tuomiseksi lakia on pitänyt rikkoa. Tälläistä sanomaa en graffititöistä vielä ole löytänyt. |