22.08.2020 / Rautu

22.08.2020 Tässä kuva Raudun aseman pienoismallista, tekijät Toivo Valkonen ja Jaakko Toitturi. Pienoismalli valmistui kesällä 2020. Raudun asema valmistui 1919 Hiitola Raasuli rataosalle. Asemasta piti tulla raja-asema, mutta rata purettiin 1918 noin puolen kilometrin matkalta Raasulissa pois, jolloin valmistumaisillaan ollut rata päättyikin Rautuun. Asema tuhoutui ensimmäisen kerran 1918 taisteluiden aikana, rakennus oli silloin lähes valmis. Toisen kerran se tuhoutui 1939. Ja kun jatkosota päättyi 1944 ja Karjalan Kannas jäi Neuvostoliitolle, asema purettiin venäläisten toimesta pois. Uusi asema Sosnovoon valmistui vasta 1958. Laitan tähän myös linkin kokoaamaani youtube videoon: Raudun aseman valmistuminen ja kaksi tuhoa. Kuvat Kansallisarkistosta, rautulaisten yksityiskokoelmista, Finna hakupalvelusta ja muutama venäläisestä arkistosta saatu kuva. https://youtu.be/P5HzKffkAQk

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Rautu (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Markku Vauhkonen
Lisätty: 02.04.2021 12:49
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

02.04.2021 13:46 Esa J. Rintamäki: Hyvin mielenkiintoinen juutuupivireo. Suosittelen katsomaan. Rajaseudulla on rajan kirot...

Pienoismalli lienee 1:87-mittakaavassa.
02.04.2021 13:46 Erkki Nuutio: Taidokas pienoismalli ja video kauniista, kovan kohtalon kärsineestä asemasta, seudusta ja sen ihmisistä ansaitsee suuren kiitoksen meiltä kaikilta!
02.04.2021 17:47 John Lindroth: Hieno pienoisaseman toteutus!
02.04.2021 23:18 Jorma Toivonen: Samaa mieltä Esan ja Erkin kanssa hienosti toteutetusta videosta.
03.04.2021 10:24 Erkki Nuutio: Toivottavasti Suomen tai Venäjän arkistoista löytyy Käkisalmen Sanomien 26.9.1917 uutisoima (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1231451?page=2 ) Raudun asemaratapihan suunnitelmakartta.
Siinä ratapiha-alueen laajuus oli 2000 m x 700 m ja raiteita ensi alkuun 28 kpl ja vaihteita toistasataa.
Raiteita oli tarkoitus vielä lisätä siten, että ratapihasta olisi tullut toiseksi suurin Suomessa.
Toimisto- ja asuinrakennuksia olisi tehty suuret määrät.

Isoa ratapihaa olisi saatettu tarvita, jos sotatoimet olisivat katkaisseet Viipurin kautta kulkevan pääradan.
Koska jatkoyhteydet Raudusta kohti Vaasaa ja Torniota olivat yksiraiteisina ja mäkisinä välityskyvyltään heikot, olisivat lukuisat junat joutuneet odottamaan vuoroansa Raudun ratapihalla

Venäjän sotakonkurssi ja bolsuvallankumous suunnitelman kaatoi. Sinetti tuli Suomen itsenäistymisestä.
Luultavasti suunnitelma oli kaatunut jo Venäjän maaliskuun vallankumouksen myötä, mutta sensuurin loputtua se vuosi Käkisalmen Sanomiin (ei ehkä muihin lehtiin) varmaankin siksi, että Raudussa oli 21-22.9.1917 suuri maatalousnäyttely. Asema-aluetta siistittiin näyttelyä varten ja asian paljastanutta päällikköväkeä kävi Raudussa.
03.04.2021 11:41 Markku Vauhkonen: Rautuun rakennettiin aseman luo useita asuntoja, kaksikerroksisia ”kasarmeja” rautatieläisille. Ne olivat jo valmiina, kun rata ja asemakin valmistuivat. Inkerin pakolaisia majoitettiin 1918-1922 niissä tiloissa, kouluja ja sairaalakin siellä silloin oli. Sittemmin, kun tilanne rauhoittui ja osa uusista rakennuksista jäi tarpeettomiksi, niin ainakin yksi niistä siirrettiin Pieksämäelle 1925 tietämillä. Se rakennus on edelleen nähtävillä ja asuntokäytössä Pieksämäellä Tahintie 12. Talon ulkoseinässä parikin kylttiä kertomassa sen alkuperästä. Ulkonäkö on säilytetty alkuperäisenä.
Myös Raudun suuren asemarakennuksen tilat olivat osin käyttämättöminä, koska esimerkiksi tullin tiloja ei koskaan tarvittu. Samoin toisen kerroksen tilat olivat tarpeettomat. Ravintola kyllä toimi, sitä piti monet vuodet Selma Liimatta. Asemalla oli useampi odotushuone eri luokkien matkustajille.
03.04.2021 22:22 Hannu Peltola: Upea pienoismalli ja myös video oli todella mielenkiinoinen!
12.06.2021 13:45 Eljas Pölhö: Rautu ja rautulaiset III teoksessa s. 203 kerrotaan Raudun asemasta mm. "... Raudun asema oli pitäjän tarpeita ajatellen liiankin suuri ja mahtava. Sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Emil Bertel Maurittz Mohell, sama henkilö kuin Raudun viimeisen kirkon suunnittelija. Hän asui sitä varten Raudussa vv. 1918-19.
...
Jos asemarakennuksen ulkokuori oli komea, löytyy sisältäkin ympäristöstä poikkeavaa prameutta. Odotussali oli oli kaarevakattoinen, tilava ja valoisa. Sen ulko-oven vastakkaiselle seinälle oli kiinnitetty tulevia sukupolvia velvoittava laatta Raudun valtauksen muistoksi Vapaussodan ajalta. Siihen oli Aleksanteri Aava sanaillut:
Tääl on rajalla Rautu
tanner taistelun tulisen,
otti urin, antoi voiton,
tietäen tämän vanno vala:
Ilman miekan iskemättä
mene ei tää voitto meiltä.

Asemahallin yhteydessä oli Selma Liimataisen pitämä ravintola. Liikkeenhoidon lisäksi hän osallistui innokkaasti myös. Lottien toimintaan.

Ravintolan vastakkaisella puolella oli asemahallissa lipunmyynti, toimisto ja posti. Raudun viimeisenä asemapäällikkönä toimi Simo Paukkunen ja postinhoitajana asemalla Helga Nojonen ..... "

Tässä samassa teoksessa (ISBN 952-90-3221-8, 1991) on 342 A4 sivua tekstiä ja kuvia Raudun pitäjän alueelta, perusteelliset tiedot teollisuuslaitoksista, ratalinjasta (3 km matkalta kiskot poistettu) ym. mielenkiintoista.
12.06.2021 16:21 Erkki Nuutio: Uljaan rakennuksen suunnittelijoista on vaihtelevaa tietoa. Thure Hellström on mainittu pääsuunnittelijaksi mm. virallisen asemansa (SVR:n arkkitehti) ja muotokielen eräiden yhtäläisyyksien (verrattuna mm. Hämeenlinnan toiseen asemataloon) johdosta. Jarl Ungern on mainittu toisena arkkitehtina (VR:n arkkitehdiksi tämä tuli kuitenkin vasta 1925)
Mohell mainitaan, ja hänen osuutensa tekee todennäköiseksi erityisesti työskentely Raudussa.

Asemarakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1916, joten arkkitehtipiirustusten on täytynyt olla valmiina jo silloin.
Vuonna 1918 keskeneräinen rakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja Raudun taistelun tulituksessa.
Ehkä puolen vuoden mietinnän jälkeen rakennus päätettiin rakentaa valmiiksi alkuperäistä suunnitelmaa vastaavaksi syynä (ehkä tekosyynäkin, tai ainakin rohkeana toiveena) läpikulkuliikenne Raudusta ja Tornioon (jonne oli valmistumassa ruotsalaisten pelkojen määräämä järjetön siltayhteys Haaparantaan Pohjanlahden kautta kiertäen) ja maailmalle.
Läpikulkua ei tullut, vaan rata katkaistiin rajan molemmin puolin Raasulissa viitisen kilometriä Raudusta itään.
Ei myöskään tullut sitä valtavaa ratapihaa, joka suunniteltiin keisarivallan aikana (mistähän sen suunnitelmat löytyisivät?).

Valistunut arvaus asematalon suunnittelijoista: Hellström hahmotteli päälinjat ja tarkasti ja hyväksyi suunnitelmat.
Ungern ehkä suunnitteli 1916-1917. Mohell ehkä suunnitteli alkuperäisten päälinjojen puitteissa lopullisen toteutuksen 1918-1919.
Varmistuksen ehkä saa arkkitehti- ja työpiirustuksista, joista ainakin osa on säilynyt arkistoissa. Itse en oli niitä nähnyt.
09.07.2021 09:37 Markku Vauhkonen: Tuosta Rautu ja Rautulaiset 3 kirjan Emil Bertil Mohellista sen verran, että Raudun kirkon suunnittelija hän kyllä on. Mutta hän suunnitteli sen kirkon Rautuun, joka rakennettiin vuosina 1924-1926. Mikäli hän on ollut Raudussa 1918 niin silloin 1918 paloi Raudun silloinen puukirkko samaisessa Raudun sisällissotataisteluissa kuin raudun asemakin tuhoutui.
Mohellin suunnittelema kirkko valmistui siis 8 vuotta edellisen kirkon tuhoutumisen jälkeen.

Minulla on valokuvia Raudun aseman piirustuksista, joissa Thure Hellström on suunnittelijaksi merkitty, vuosiluku 1914. Raudun veturitallin vesitornin piirustuksissa on Jarl Ungern vuosiluku 1919. Vesitorni valmistui Raudun valokuvista päätellen vasta aseman jälkeen. Veturitallit kyllä olivat pystyssa jo Raudun taistelun aikaan 1918.
Raudun asema-alueelle valmistui myös asuinrakennuksia ja esimerkiksi 1916 suunnitellun kahden perheen asuinrakennuksen suunnittelija on piirustukseen merkitty Jarl Ungern.
09.07.2021 11:16 Petri Sallinen: Kansallisarkiston arkistokorttien perusteella Raudun asema-alueella sijainneista rakennuksista piirustuksia olisi olemassa mm. seuraavasti: Asemarakennus (tiili+rapattu, rak. vuosi 1917), viisipilttuinen veturitalli ja vesitorni (rakennusvuosi 1919), useampi asuinrakennuksen piirustus (rakennusvuodet 1916), asemapäällikön asuinrakennus (ei rakennusvuotta), sauna+pesu+leivintupa (tiilinen, rakennusvuosi 1916). Lisäksi piirustuksia joistakin toisarvoisista rakennuksista, kuten resiinavaja. Tarkemmin tutkimatta ei voi kuitenkaan tietää, miten tarkkoja piirustussarjat ovat. Joskus piirustus osoittautuu pelkäksi perustuksen piirustukseksi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!