09.10.2022 / Haapamäki
09.10.2022 Hieman on jo ehtinyt ränsistymään Dm2 pitkän "museoinnin" aikana .
Kommentit
| 26.05.2024 20:27 | Oliver Laaksonen: | Aiotaanko tälle tehdä mitään ennen kuin lyyhistyy kokonaan? | |
| 26.05.2024 21:54 | Esa J. Rintamäki: | Hmm. Olisi kunnostettuna erinomaisen hyvä aikamatkalaite Mäntän radalla, ja miksei myös Porvoossakin...? |
|
| 27.05.2024 00:14 | John Lindroth: | Upea kunnostuskohde I Hope It will come true someday! (Käyttäjä muokannut 27.05.24 00:15) |
|
| 27.05.2024 06:34 | Teppo Niemi: | Ei vai taida nykyistä omistajaa kiinnostaa. Ehkä omistussuhteiden selkeytyminen lähitulevaisuudessa antaa vastauksen Oliverin kysymykseen ja samalla myös toivon siitä, että yhden, nyt jo lakkauteun yhdistyksen tämän säilyttämiseksi tehdyt investoinnit eivät ole menneet hukkaan. | |
| 28.05.2024 10:07 | Juha Kutvonen: | Suomalaisen moottorivaunusuunnittelun ja -valmistuksen harvinainen herkku! | |
| 28.05.2024 14:49 | Esa J. Rintamäki: | Herra Juha, hyvin todettu ja paikalleen sanottu: tosin vetoteli muistuttaa paljolti saksalaista tuon ajan näkemystä, laahustelikin on mallia "Görlitz". Moottori on tanskalaisen Frichsin tampellalainen kopio, vaikkakin lisenssivalmistetta. Mutta: kaikkien näiden osioiden sovittaminen yhteen, toimivaksi ja halutuksi kokonaisuudeksi vaatii omaa osaamistaan. Suomalainen moottorivaununrakennustaitohan alkoi 1920-luvun lopulla, kun rupesivat luonnostelemaan ja väsäämään Ds1:tä ja Bm1:tä. Pienen maan pienet piirit ja pienet resurssit vaativat pakostakin suuntaamaan katsetta sinne, missä osaamista oli aiemmin todettu olleen. Tosin niinkin menestyksellisen tuotteen kuin "Lentävän Hampurilaisen" eli SVT 877:n voittokulkua kyllä seurattiin tarkalla silmällä (Die Reichsbahn - ja Glasers Annalen - lehtiä oli tilattu rautatiehallitukseen). Päästiinpä sodan jälkeen sitten Dm4+kiitojunarunkoon. Aika näytti sitten senkin, että Dm8 ja Dm9 olivat matkustajan ja Vilppulan asemalla seisoksivan jauhojulpin silmissä oikein kiva vimpain... (Vaikka Breda D19SC12P välillä sairastelikin vesipyttytautia.) Sääli, että tällaista, herra Juhan mainitsemaa taitoa ei enää ylläpidetä maassamme (Sm3- ja Dm11 - ja -12-seikkailut). Muuten, Dm2:lla eli "Kukkopillijunalla" päästeltiin tarvittaessa 90 km/t vauhdilla, vuonna 1936 ei ollenkaan väheksyttävä saavutus. Ja nyt tiukka kysymys herra Eljakselle (luotan sinuun yhtä vakaasti kuin pässi suuriin sarviinsa!), nyt kun motteihin päästiin: Uutinen Kuorevesi-Mänttä-Wilppula - lehdestä (torstaina 29.9.1949): Kuljettaja kuoli / Moottorijunan ollessa täydessä vauhdissa. "Kun moottorijuna lähti viime lauantaina (= 24.9.1949) Mäntän asemalta klo 18.20 ja sen piti pysähtyä Koskelan seisakkeella, jolla oli matkustajia odottamassa, porhalsikin se täydellä vauhdilla pysäkin ohi. Junailijan mennessä ottamaan selvää asiasta, tapasi hän kuljettaja Pauli Mikael Rannan kuolleena paikallaan. Junailija sai moottorivaunun pysähtymään muutaman sadan metrin päässä pysäkiltä. Paikalle kutsuttu lääkäri (Sten von Troil? oma kysymykseni) totesi kuoleman johtuneen sydänhalvauksesta. Päivystäjäveturi (GAS:n Pikkurusko 315:kö?) tilattiin työntämään moottorivaunu Vilppulaan. Pauli Ranta, joka oli toiminut moottorivaunun kuljettajana n. viitisen vuotta, oli syntynyt Mäntässä v. 1902 ja jäi häntä lähinnä suremaan vaimo ja sisarukset." Motti: - oliko se Dm2 ja mikä numero? Viimeisenä talvena (1952 - 1953) Mäntän mottina oli Dm2 nro 14 ja sen ollessa huollossa tilalla oli nro 13, eli juuri kuvan vaunu. Edit: Haapamäella kerran tallipäivystäjä P. Kinkamo kertoi kyseisen motin "kuolleen miehen kahvan" olleen nahkahihnalla sidottuna ohjauslaitteeseen. Veturinkuljettaja P. Rannan hautajaispäivä oli 9.10.1949, Mäntän hautausmaalla (pitäjänlehdessä olleen kuolinilmoituksen mukaan). (Käyttäjä muokannut 28.05.24 15:00) |
|
| 28.05.2024 15:43 | Juha Kutvonen: | Ds1:n kohdalla ei voi puhua kotimaisuudesta muuten kuin toteutuksen osalta, tulihan vaunujen piirustukset ja tekniikka DEVA:lta Ruotsista. Sen sijaan Bm1:n rakenne oli varmastikin Suomessa suunniteltu, niin paljon se muistutti VR:n kaksiakselisia matkustajavaunuja. | |
| 28.05.2024 16:19 | Petri Sallinen: | Puumoteista on laadittu useita ehdotuspiirustuksia. http://vaunut.org/kuva/140902?s=1 http://vaunut.org/kuva/140904?s=1 http://vaunut.org/kuva/140903?s=1 (Käyttäjä muokannut 28.05.24 16:24) |
|
| 28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki: | Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | |
| 29.05.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki: | Löysin netin syövereistä: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista, vuodelta 1947. [Eljaksen sinne laittama (?), pdf-tiedostona.] Kohdassa "Mot" eli moottorivaunut, oli Tampereelle sijoitettuna (1947): nrot 2, 3 (eli Bm1), 5 (eli Ds1 50-paikkaisena), 6, 8 ja 10 (nämä Ds2, 60-paikkaisena). Tekee kuusi moottorivaunua. Erikseen Wilppulassa mainittiin olleen sijoitettuna vaunut E nro 877 ja F 3593. Seinäjoen vaunuiksi oli laitettu Mot 1 ja 4. Mot 9 oli ollut Joensuussa. Mot (eli Dm2): nro 13 Pieksämäellä, samoin 15. Nro 14 oli ollut Kouvolassa, ja myös 17, 18 ja 19. Mot 16:kin oli kouvolalainen. Puhumattakaan Motala-busseista 20, 21 ja 22 (nekin siis Kouvolassa). Dieselsähkövaunuista nrot 7, 11 ja 12:kin Kouvolassa. Kouvolan kirjoilla oli siis ollut yhteensä 10 vaunua. Edelleenkin minua kiinnostaa saada tietää syyskuun tilanne vuonna 1949... |
|
| 30.05.2024 14:51 | Juha Kutvonen: | Ei aivan syyskuulta, mutta helmikuun 1949 moottorivaunujen sijoittelu oli seuraava: Riihimäki: 16 Tampere: 1-5, 9, 10 Pieksämäki: 13, 15 Kouvola: 7, 11, 12, 14, 17-22 Joensuu: 6, 8 Lähde: SRHS Moniste III - Vetureiden ja moottorivaunujen sijoittelu 1920...1969 |
|
| 30.05.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki: | Johan nyt, herra Juha K.! Monet kiitokset tiedosta! Syvästi valittaen joudun toteamaan olevani tyystin vailla mainitsemaasi moniste III:aa. Voisikohan sen tallettaa vorgiin samalla tavoin kuin on "resiinalehti/"-nimellä talletettu vaunuluettelo? Se auttaisi vastauksen löytämisessä moneen kysymykseen, takuuvarmasti. Mitä Tampereeseen tulee, voisin ajatella kuolleen motinkuljettajan ohjaaman vaunun olleen vaikkapa juuri Ds2-tyyppiä. Paikkalukunsa puolesta myös se Mäntän motiksi sopisi...? Sellaisellahan ajettiin Mänttä - Tampere - Mänttä - vuoroa ainakin vuonna 1933. (Käväisi samana päivänä lämpimikseen parisen kertaa Orivedellä, jälkimmäisellä kerralla Oripohjassa asti kääntymässä.) Lähtö aamuseitsemältä Mäntästä ja palasi Mänttään puolenyön tienoilla. Mainitsit luettelon ajankohdan olleen helmikuulta 1949. Ellei aikatauluihin järisyttäviä muutoksia tuulut alkukesästä 1949, voisi kyllä olettaa luettelon täsmäävän vielä syyskuussakin... Tampereen konepiiriin mottilukumäärään liittyy sekin, kuinka myös Turku ajopiireineen kuului siihen. Vuoden 1949 aikataulussa viimeinen lähtö Mäntästä "provinssia" (= Mäntän yhteiskoululaisten käyttämä nimitys Vilppulasta!) kohti oli klo 18.20. Ajoaika yleisesti 17 minuuttia, pysähdykset Koskelassa ja Joenniemessä, Vuohijoentien tasoristeyksen luona. Hopunlahti tuli myöhemmin mukaan seisakkeena. Jassoo. Sitten kai pitäisi mennä Mänttään muutamaksi päiväksi lukemaan pitäjänlehteä vsk. 1947 alkaen... Jorma R., Mäntän kirjaston mikrofilminlukulaitteet on nyt kunnossa. Viime vuonna siellä oli hiukan hankaluuksia, ei löytynyt sopivaa hagoleenilamppua varaosaksi. Asia on nyt korjattu. Herra Juha K., kunnioittavasti kumarran ja kiitän sinua, maahan ja tomuun asti. (Käyttäjä muokannut 30.05.24 17:27) |
|
| 30.05.2024 20:29 | Juha Kutvonen: | Eipä kestä hra Esa, kaikin mokomin. Tuohon maailmanaikaan Turku oli vielä oma konejakso/-piiri. Se liitettiin Tampereen liikennepiiriin vasta 1969. Olisikohan SRHS Moniste III:a skannattuna hra Eljaksella, jonka käsialaa se on? |