24.08.2005 / Salo

24.08.2005 2*Dv12 ja yöjuna (X1904) Turusta Helsingin kautta Rovaniemelle.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Salo (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Juhani Pirttilahti
Lisätty: 24.08.2005 00:00
Junatyyppi
P: 1904
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

24.08.2005 13:43 Valtteri Keski-Säntti: Siis... Menikö tämä Dv12-vetoisena Helsinkiin..?
24.08.2005 13:47 Juhani Pirttilahti: No.. ainakin sinne suuntaan.
24.08.2005 14:05 Johannes Erra: Dieselit viittaisivat tietysti Karjaan-Hyvinkään rataan.
24.08.2005 14:46 Tero Virta: Ajettiin Helsingin kautta...
Vetovoiman vaihtumisesta Helsingin päässä ei ole tietoa, vielä! ;)
24.08.2005 14:47 Tero Korkeakoski: Mitähän järkeä on ollut tehdä tunnin ylimääräinen lenkki Helsingin kautta? Ei mee nää veeärrän touhut kyllä meikäläisen järkeen...
24.08.2005 15:09 Arto Papunen: Minkäsmoinen rata tuo Karjaa-Hyvinkää on? Onko kauko-ohjastusta tai tms. Ettei olisi ollut liikenteellistä estettä???
24.08.2005 15:44 Jonne Reitti: Niin siis täähän johtu siitä tulipalosta tää kiertäminen, dieselin käyttöä mäki vähän ihmettelen, mutta ilmeisesti sähkövetureita ei ollu vapaana.
24.08.2005 15:50 Tero Korkeakoski: Eiköhän se nyt ole ihan tiedossa miksi juna ei mennyt suoraan Turusta Tampereelle, mutta se että miksi juna ei voinut mennä Karjaalta Hyvinkäälle ei oikein mene kaaliin. Onhan se rata ihan hyvässä kunnossa ja luulisin että kahdeksaakymppiä olisi saanut päästellä. Olisi varmasti kestänyt matka tunnin vähemmän kuin Helsingin kautta kiertäen.
24.08.2005 16:06 Jonne Reitti: No eiköhän siihenki löydy ihan järkevät perustelut, olis vaan kiva kuulla mitkä ne on :)
24.08.2005 16:33 Arto Papunen: Eihän Turussa ollu sähköjä kytketty ollenkaan, niin kai tämä oli pakko vetää diisselillä.
24.08.2005 16:46 Lari Nylund: Pieni korjaus kuvatekstiin, juna oli M1904 (ei T1904 kuten kuvatekstissä lukee tällä hetkellä). Tuohon Kr-Hy radan käyttämättömyyteen veikkauksia 1) eikös ko. rataosalla käytetä radioloppuopastimia? Ainakin saksalaisten lätällä meinasi olla ongelmia radalle menon kanssa, kun ei sellaisia ollut. 2) miehistövaihto? Juna meni rantaradalta suoraan Ilmalan varikolle eli ei kiertänyt Helsingin kautta ja saapui Rovaniemelle kello 12.54.
24.08.2005 18:25 Juhani Pirttilahti: Sori vaan, se oli nimenomaan T1904.
24.08.2005 19:27 Kimmo Pyrhönen: Todella hieno kuva ja kuten arvelinkin, on radan varressa oltu passissa ;D
24.08.2005 20:02 [Tunnus poistettu]: taatisen hyvä
25.08.2005 13:11 Lari Nylund: Mistäs sait tuollaisen tiedon, että T1904? Itse näin Rovaniemellä ollessani junan virallisen aikataulun ja junan tunnus oli siinä M1904/1903. Muutenkin ihmetyttäisi antaa matkustajajunalle tunnukseksi T eli tavarajuna?
25.08.2005 14:25 Teppo Niemi: Olen törmännyt matkustajajunien (M ja MV) aikatauluissa jarrulajiin G, jopa tänä uuden JT:n voimassaoloaikana. JT:n sivulla 38 kerrotaan matkustajajunan jarrulajin olevan R tai P. Junien numerot olivat miehitetyjen matkustajajunien sarjasta. En tosiaankaan ihmettele, miksi junalaji olisi T, etenkin jos alkuun suunniteltiin vain autovaunujen vientiä.
25.08.2005 21:10 Lari Nylund: ..mutta kun kokoajan on ollut tieto, että makuu- ja autovaunut kuljetetaan.
25.08.2005 21:32 Ari Palin: Turusta P 831:ssä tulevat makuu- ja autovaunut siirretään normaalisti Tampereella Helsingistä tulevaan P 61:een. Tietääkö kukaan, miten vaunut nyt menivät Rovaniemelle, P 69:ssä vai erillisenä junana?
25.08.2005 21:43 Jorma Rauhala: No nythän ei junanumeron yhteydessä enää käytetä mitään kirjaimia, koska jo numerosta näkee mikä on kyseessä. Tuommoinen tonninen on ihan selkeä "matkustajajuna". Yleisöaikatauluissa on kaupallisia kirjaintunnuksia rahastuksen selventämiseksi numeroiden edessä. Numero 1904 on aivan selvä matkustajajuna. Siis ei sellainen, jonka "Turistista" löytää, mutta ehkä tällain sattumalta kulkeva jonkin häslingin johdosta. T-juna se ei kuvan, eikä numeronsa mukaan missään tapauksessa. VR Cargo käyttää kirjaimia myös numeroiden edessä selkeyttäessään junan funktiota sisäisessä toiminnassaan. Useimmiten junat eivät ole "T" vaan aivan jotain muita kirjaimia. Älkää siis enää käyttäkö tavarajunan nähdessänne siitä T+nro, vaan pelkkä nro, jos ette tiedä mikä se on lajiltaan. Sehän voi olla TR, TA, T, jne...
25.08.2005 21:45 Lari Nylund: Ei ainakaan olleet P69:ssä, jossa olin töissä. Eikä tuossa erillisessä M1904/1903-junassa, joka toi P835:n Tku-Roi makuu- ja autovaunut. Matkustajat taidettiin kuljettaa linja-autoilla ja he saivat makuupaikat P61 normaalirungosta. En sitten tiedä, että oliko siihen lisätty ko. makuuvaunut jo Ilmalassa.
25.08.2005 21:50 Lari Nylund: JR, osaatko vastata tuohon reittikysymykseen eli miksi ei käytetty Karjaa-Hyvinkää rataa?
25.08.2005 22:49 Jorma Rauhala: En tiedä tuon yön suunnitteluperiaatteista, mutta Hgistä jatkanut juna oli merkattu ajettavaksi Sr1:llä. Varmaankin tulee kysymykseen se, että mistä saadaan sähköveturi, jolla voi sitten ajaa kiertoja sotkematta Lappiin saakka ja etenkin siihen heittomiehitys. Tuskinpa Riihimäellä on mitään heittosakkia odottelemassa satunnaista ylimääräistä reissua minne vaan. Ennemmin Hgissä/Ilmalassa voi olla varalla tai saatavissa joku, joka lähtee tekemään täyttä työpäivää kohti pohjoista. Jos tämä juna suunniteltaisiin aina näin Karjaan kautta ajettavaksi, reikää löytyisi varmasti Lohjan radaltakin. Mutta nyt oli näin ja tehtiin näin.
27.08.2005 10:31 Ari Palin: Taisin erehtyä tuossa, kun kysyin P 831:n makuuvaunujen reitistä. Ilmeisesti Helsingin kautta kiertänyt juna olikin klo 21.05 lähtenyt P 835. Eli tarkoitin, missä junassa P 835:ssä olleet makuuvaunut menivät Tampereelta eteenpäin. Odottiko P 69 niitä Tampereella vai menivätkö ne omana junanaan Rovaniemelle? Vai kuljetettiinko P 835:nkin matkustajat busseilla Tampereelle P 69:lle?
28.08.2005 16:14 Eija Mari: Mitä tarkoittaa oleminen heittovuorossa? Ollaanko silloin vain odottelemassa jos jotain työtä olisi tarjolla? Onko jokin porukka vakituisesti heittovuorossa?
28.08.2005 16:19 Lari Åhman: Heittosakissa on muutama ukko vuorossaan, ja sehän tarkoittaa sitä, että ollaan vapaalla, mutta periaatteessa suhteessa työhön, koska tallipäivystäjä voi soittaa minä hetkenä hyvänsä. Eli se on usein sellasta kyttäämistä, eräskin vek kertoi saaneensa heitossa 8 päivää vapaata, mutta sekin aika oli mennyt melkein kotona kyttäämiseen...
28.08.2005 16:31 Eija Mari: Eli ei mikään toivetyövuoro - ei voi luvata perheelle/ystäville yhtään mitään eikä voi unohtaa kännyä kotiin
28.08.2005 17:36 Jari Kuusinen: Kuvaan palatakseni, rantaradan harrastajista heittovuorossa ollut Jpl on toiminut ripeästi ja onnistunut mainiosti tehtävässään! ;)
28.08.2005 18:27 Valtteri Keski-Säntti: No, minäpä taidankin sitten mennä ensi viikolla rantaradan heittovuoroon - iltapäivisin... Vaikka mitään ei kuitenkaan tapahdu. ;)
28.08.2005 20:57 Valtteri Keski-Säntti: Ellei sitten sada joka päivä, eikä pääse fillaroimaan... ;)
29.08.2005 09:40 Kimmo Kotimäki: Maksetaanko heittovuorosta päivystyskorvaus vai normaali tuntipalkka?
29.08.2005 11:30 Lari Nylund: Konduktööreillä on Helsingissä 21 tuntia vuorokaudessa varamiespalvelu valmiina asemalla esim. tällaisia tapauksia tai sairastumisia varten. Pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla "kotivara". Helsingissä olen itse istunut varalla monta kertaa. Vuorossa on hyvät ja huonot puolet. Jos mitään ei tapahdu, niin on aikaa tavata työkavereita, mutta toistaalta lähtö voi tulla muutaman minuutin varoitusajalla vaikka Ouluun - niin kävi kuvassa mainitussa tapauksessa kollegalle.

Ari Palinin kysymykseen vastaus: nämä P835 makuuvaunut menivät omana junana Rovaniemelle. P831 makuuvaunumatkustajat vietiin linja-autolla Tampereelle ja sieltä P61:llä.
29.08.2005 12:24 [Tunnus poistettu]: JR on oikeassa ettei junannumeroissa käytetä enää mitään kirjaimia, siis liikenteenohjauksessa. JT:ssä on yksi poikkeuslupa, jos Pendolino joudutaan korvaamaan veturijunalla junannumeron eteen tulee 70-. Muussa VR:n toiminnassa on hyvinkin paljon erilaisia kirjain tunnuksia: T, TA, TL, TR, TLi, H, HL, HSm, S, IC, IC2, P ja MV. Mielestäni jokainen näin harrastajapiireissä saa käyttää haluamaansa tunnusta tai pelkkää junannumeroa.
29.08.2005 12:28 [Tunnus poistettu]: Omasta mielestäni junan numeron eteen sopii mainiosti kirjaintunnus, voi sitä 60-luvun turistin kirjainkirjoa: MK, MP, M, P, LP, H ja TH.
29.08.2005 13:11 Otto Tuomainen: Voisikos joku viisaampi selittää nuo TA, TL ja TR? Toki omia arvauksia on, mutta varmaa tietoa kaipailen... :)
29.08.2005 13:24 [Tunnus poistettu]: Otto: enpä osaa selittää, mutta TA-junat ovat ainakin hyvin pitkämatkaisia junia.
29.08.2005 18:39 Jorma Rauhala: Jos nyt uskaltaisi paljastaa, koskapa arvausta ja tietämystä täällä kuitenkin on. Lukijat ovat joko oikeita asiantuntija-rautatieläisiä tai heidän kanssaan kanssakäymisissä olevia positiivisia rautatieharrastajia. T=runkojuna, TA=asiakasjuna, TR=raakapuujuna, TL=lähiverkkojuna (ex JK) ja TK=kiitotavarajuna. Mutta junat kulkevat siis nykyään vain numeroiden mukaisesti, niin M- kuin T-junatkin. Yppiksen mainitsema 70-alku Sm3:n korvikkeille tarvitsee lisäselvennyksen. Toimii jos alkuperäinen numero on satalukuinen. Mutta jos kyseessä on kaksinumeroinen S-juna, etulisä on 700. Siis junanumerosta tulee 70-tuhatta+alkuperäinen nro.
08.04.2006 14:04 Juhani Pirttilahti: Ja saamieni tietojen mukaan tämän junan perässä oli tullut tavarajuna T3570 Tku-Pslt ! Salon ohitus n. klo 2.
08.04.2006 14:07 Juhani Pirttilahti: On samalla ainoa v. 2005 Turun ja Pasilan välillä kulkenut tavarajuna.
08.04.2006 21:06 Valtteri Keski-Säntti: (Sori kiroilu), mutta mitä hittoa? Dv12 vetoisena?
23.03.2010 11:01 Heikki Pätynen: Se Turun rahutehdas eli Suomen Rehu PALOI siten että Toijalaan kulkeva rata piti pistää poikki sammutustöiden vuoksi - SIKSI moinen kierto!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!