??.??.1920 / Seinäjoki asema
??.??.1920 Milloinkahan otettu? [1920-luku?]
Kommentit
| 02.10.2005 22:44 | [Tunnus poistettu]: | Oi jukra mikä kuva ja etualalla mun lempisarja Hk1 eli tuolloin joko H1- tai H2-sarjan veturi. Tuo tenderin erikoinen teli näkyy tässä kuvassa hyvin. Keskimmäinen iso puurakennus on Seinäjoen vanha asema, joka purettiin maaliskuussa 1971. Näkyy olevan kattokorokkeellinen Fo:kin. Kyllä on arvokas kuva. | |
| 02.10.2005 23:06 | [Tunnus poistettu]: | Tutkimatta sen yksityiskohtaisemmin, kuvasta huokuu vahva 1920-luvun ilmapiiri. | |
| 03.10.2005 00:05 | Jouni Ijäs: | On pikkasen Seinäjoki muuttunut eikä niin vähääkään. | |
| 03.10.2005 09:27 | Petri Koskela: | Vanhin mahdollinen ajankohta: "Ensimmäiset uusimalliset III lk:n makuuvaunut ovat v. 1916 liikenteeseen asetetut n:ot 2710-2718, vv. 1917-1921 rakennettiin sellaisia lisää 14 kpl (n:ot 2719-2732)." Kattokorokkeelliset Fo:t rakennettiin vuonna 1918 eli ei niitä makuuvaunut loppunumeroita tarvitse sen tarkemmin tihrustaa... | |
| 03.10.2005 09:34 | Petri Koskela: | Asetyleenivalaistus otettiin myös käyttöön v. 1918. H1/H2 -vetureihin asennettiin v. 1923 jälkeen (kuka tietää tarkemmin) mäntäluistit, joka mielestäni tuossakin kappaleessa näkyy. Kaikki tiedot 1912-1937 historiikista. | |
| 03.10.2005 10:13 | [Tunnus poistettu]: | Huvittavaa, että raidejärjestelyt, noin äkkiseltään katseltuna, eivät ole nuuttuneet ollenkaan! | |
| 07.03.2008 14:21 | [Tunnus poistettu]: | Upean näköistä! ^^ | |
| 07.03.2008 14:28 | Veera Pohjola: | Niin on | |
| 07.03.2008 16:20 | [Tunnus poistettu]: | Tosiaan. Valtakunta aikakoneesta! Mutta miksi kaikkien kolmen radan varressa olevan rakennuksen seinässä on tuo Seinäjoki-kyltti? Onko tosiaan tarvittu kolme rautatieasemaa? | |
| 02.03.2013 22:49 | Tapio Keränen: | Fo-sarja, siis kattokorokkeellinen, rakennettiin 1924. Onko kuvan keskellä levyvaihdonkielto-opastin, levy vaakasuorassa sallimassa vaihtamisen? | |
| 03.03.2013 08:54 | [Tunnus poistettu]: | Seinäjoen eli Östermyran asema perustettiin Vaasan radan varteen Seinäjoen kylään vuoden 1883 aikoihin. Seinäjoesta tuli myöhemmin Oulun radan avaamisen myötä merkittävä risteysasema. Seinäjoki oli yöasema, jossa Oulun junat pysähtyivät yöksi. Myös Vaasan matkustajat viettivät yönsä Seinäjoella, sillä illalla saapuneiden junien vaihtoyhteys lähti vasta aamulla. Matkustajat yöpyivät aseman tuntumassa sijainneessa kahdessa rautatiehotellissa, joista toinen oli tarkoitettu II luokan matkustajille, toinen III luokan. Lisäksi matkustajia palveli ravintola, josta sai ruokaa ja juomaa, ei tosin viiniä tai olutta väkevämpää. Neljän radan risteys Seinäjoesta tuli marraskuussa 1911, kun Suupohjan rata avattiin Perälän asemalle saakka. Liikenne Perälästä Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin aloitettiin vuotta myöhemmin. |
|
| 12.05.2018 23:43 | Esa J. Rintamäki: | Kommentti kommenttiin 2.10.2005 klo 22:44, kirj. Tunnus poistettu: vasemmanpuoleinen on Seinäjoen varsinainen asemarakennus. Seuraava oli ravintolarakennus, jossa sitten viime vaiheessaan oli Sk junasuorittajan toimisto. Seuraavaksi on majatalo yöpywille matkustawaisille. | |
| 13.03.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki: | Östermyra (lennätinhuuto Ör) avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883. Nimeksi muutettiin SEINÄJOKI 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Sikojen elättäminen kiellettiin Sk asemalla. Cirk. 2/229, 8.1.1901. (Keisarikunnassa vallitsi suu- ja sorkkatautiepidemia. Kielto koski kaikkia kaupunkiasemia, keisarikunnan asemia ja Ow, Hpk, Sk ja Kns asemia.) Seinäjoen asemalle on asennettu: 3-siipinen semafori etusignaaleineen etelän tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Suupohjan radan tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Waasan radan tulosuunnalle ja 2-siipinen semafori etusignaaleineen Oulun radan tulosuunnalle. Ne otetaan käyttöön 1.1.1913 lukien. Cirk. 74/4289, 13.12.1912. Etusignaali Seinäjoella, Sydänmaan tulosuunnassa, on varustettu AGA-vilkkuvalolla joulukuun 1918 aikana. Se otetaan käyttöön viimeistään 1.1.1919. Cirk. 105/3205, 6.12.1918. (Sama koski myös Tampereen tulosemaforin etusignaalia Wh suunnasta.) Seinäjoen asemalla otetaan käyttöön uusia semaforeja: A1/2/3 Sm suunnasta, lähtösemafori D Sm suuntaan, E1/2 Ilj suunnasta, F1/2 Yst suunnasta, G1/2 Nur suunnasta, vaihdonkieltosignaalit P ja R. Turvalaitosmuutos otetaan käyttöön 1.5.1923. Cirk. 17/1025, 4.4.1923. Entiset semaforitiedot kumotaan samalla. Sk asemalla on semaforit F ja G täydennetty 3-siipisiksi ja yksi lähtökulkutie muutettu (raiteelta V Yst suuntaan lopetettu ja V-raiteelta Sm suuntaan otettu käyttöön), 31.5.1926 lukien. Cirk. 19/1961, 16.6.1926. 5. liikennejakson vaununjako siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.1.1953 lukien. KL58/52-4. Sk ratapihan uusi liikennesääntö ilmestynyt. Lkoj.Lt 619, 8.6.1962. KL24/62-5. 5. liikennepiirin toimisto siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.9.1964 lukien. KL31/64-2. Sk linjaradion tukiasemat otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1. Se valmistui myöhemmin samana vuonna lopullisesti. KL17/65-2. Seinäjoen ilmoitetaan olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL8/69-5. Sk liikennepiirissä on seuraavat varikot: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Ylivieska. VT6/70-5. Seinäjoen asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1970 lukien. VT28/70-4. Vaunukortiston pito lakkautetaan Sk asemalla 1.9.1970 lukien. VT36/70-7. Aikataulukauden 141 (26.5.1974 lukien) alusta käytetään tavararatapihoista seuraavia lyhenteitä: --- Sk tavararatapiha = Skt (lyhenne ei vielä ole käytössä). VT19/74-9. Seinäjoen ratapiharadio otetaan käyttöön 1.8.1975 lukien. Vaihdemieskanava on 6 ja ratapihakanava 7. VT30-31/75-6. Sk asemalla on kiinteä pukkinosturi K-3527, nostokyky 30 tonnia ja sillä voi käsitellä myös 20 jalan kontteja. VT18/75-10. Koekäyttöä varten kytketään ajojohtoon jännite Toijala-Tampere-Parkano-Seinäjoki-osuudella 9.12.1974 klo 8.00. VT48/74-9. |
|
| 14.03.2021 07:51 | Kari Haapakangas: | Seinäjoki on nykyään niin umpisuomalainen, että kun kysyin sieltä kotoisin olevalta paikkakunnan ruotsalaisnimeä, niin ei tiennyt. |