04.11.2005 / Porvoo, Hinthaara

04.11.2005 Tve1+Hkb ohittaa Hinthaaran seisakkeen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hinthaara (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Porvoo
Kuvaaja: Jussi Kortman
Lisätty: 04.11.2005 00:00

Kommentit

04.11.2005 17:55 Sakari Kestinen: Tuolla paikannimellä onkin muuten hauska etymologia.
04.11.2005 22:26 Jorma Rauhala: Hieno kielitieteellinen selvitys. Osoittaa taas että Suomen etelärannikko on ollut alunperin suomenkielistä seutua ja ruotsalaisviikingit yms. täällä melskatessaan häätivät hämäläisheimot syvemmälle sisämaahan ja ottivat paikannimet käyttöön joko mukaeltuina tai käännettyinä. Sanotaan esimerkinomaisesti tähän, että Espookin on alunperin ollut supisuomalainen paikka "Haapajoki". Haapajoki>Aspå>Esbo>Espoo meni nimikehitys.
05.11.2005 08:04 Valtteri Keski-Säntti: Olisipa se edelleen Haapajoki... :)
05.11.2005 20:29 Ari Palin: Olen jossain nähnyt Espoon nimen pohjana olleen Aspbo eli "Haapa-asumus", joka olisi myöhemmin muuttunut muotoon Esbo. Inkoon nimen historiasta olen kuullut seuraavan version: Ingen å => Ingå => Inkoo.
07.11.2005 20:11 [Tunnus poistettu]: Inkoossa minulle on kyllä kerrottu tuo Arin versio: Ingen Å. Verrattuna muihin jokiin ei Inkoonjoki ollut - näin siis tarina menee - "mikään joki". Nimen etymologiat ovat aina epävarmoja jos ne perustuvat perimätietoon. Voihan olla, että tuon mitättömän joen tarina on peräisin kateellisten seitsemäsjokilaisten (Sjunde Å, Siuntio) mielikuvituksesta. Ja nyt sitten laskemaan kartasta jokia Siuntiota kohti... Hälsingland-teoriaa tohdin epäillä, muttei minulla mitään todisteita ole aiheesta esittää.
08.11.2005 00:03 [Tunnus poistettu]: Panu: asettaisin uskomukseni edelleen niin, että "helsing" on samaa perua Helsingforsissa ha Hälsinlandissa, mutta Helsingin pitäjän helsing ei ole perua Hälsinglandista. En nyt kohtuullisellakaan googlettamisella löytänyt verkosta tietoa, tämä perustuu muistikuviin ajalta, jolloin kirjastotätinä plarailin kaikenmoisia kirjoja 16 vuotta. Inge ja Sjunde ovat toki hyvinkin voineet jättää nimensä jälkipolville pitäjien nimiin, mutta nuo "ingen å" ja "sjunde å" ovat minusta tarinoina viehättävämpiä. Tuota, puhutaankohan me nyt vähän väärällä areenalla etymologiasta?-)
08.11.2005 00:06 [Tunnus poistettu]: Jormalle vielä pikakommentti: mikä ajankohta se sinusta lie, joka luetaan "alkuperäiseksi", jotta voit sanoa jonkin alueen olevan suomenkielistä "alunperin". Lienee jotain saamensukuista kieltä etelärannikollakin puhuttu ennen ruotsin tai suomen sinne rantautumista. Ja sitä ennen meille tuntematonta äännähtelyä.
10.11.2005 00:56 Tuukka Ryyppö: Tuosta Hinthaarasta vielä.. Ainakin tanskassa on ollut ennen tapana merkitä å kahdella aalla. Mikäli ruotsi on toiminut samoin (miksei olisi, samaa valtiotahan Ruotsi on Tanskan kanssa ollut), on tuo Hirvihaara voinut olla välillä Hindhaar, joka on sitten myöhemmin vääntynyt Hindhooriksi (eli Hindhår).
10.11.2005 22:30 [Tunnus poistettu]: Dakkus: Tanskassa on _nykyään_ tapana merkitä å (tai sitä vastaava äänne) kahdella a:lla. Kuinka vanha tapa on, sitä en tiedä. Kun olin kauan sitten koulussa, Tanskanmaalla oli kaupunki nimeltä Århus. Nykyisin se on nimeltään Aarhus. Samanlainen tapa on ollut jossain määrin leviämässä Norjaan, ehkä osin intttternetttin ansiosta.
10.11.2005 23:56 Jorma Rauhala: Haluaisivatkohan tanskalaiset ja norjalaiset erottua "ruotsalaisen" oon käyttäjistä, kun ovat kuitenkin omia itsenäisiä valtioita ja "kieliä". Itse asiassa tanskalaiset ovat jo muinoin käyttäneet tupla-aata. Norjassa ei liene å-kirjainta lainkaan käytössä? Kummallakin on myös oma äänsä eli yhteenkirjoitettu ae.
11.11.2005 00:29 [Tunnus poistettu]: Jr: myös yhteenkiroitettu oe (ligatuurit), joka vastaa osapuilleen meikäläisten Ö-äännettä. Tosin harvemmin taidetaan tavata painetuissa teksteissä? Ei tämä pohjoismaisten kielten tuntemukseni oikein hyvä ole, todellakaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!