??.09.1973 / Helsinki, Helsinki

??.09.1973 Vemppu käy hakemassa pikajunan vaunuston seisotusraiteelta ja heittää sen pian junan lähtöraiteelle. Lähin vaunu on EFi 22375.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Helsinki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 16.11.2005 00:00

Kommentit

16.11.2005 20:53 Simo Toikkanen: Heittikö Dv15 vaunut tosiaan lähtöraiteelle? Kuulostaa aika hurjalta toiminnalta maan päärautatieasemalla...
16.11.2005 21:07 Jorma Rauhala: Ah nuo iki-ihanat "Huurre-Ureta, Leppävirta" (muistinko oikein?) kelmeänkeltaiset lasikuitukopit, joita oli ympäriinsä rataverkolla. Tässä on tuossa vasemmalla. Öljykamiinan torvikin katolla? Huurre-Ureta on varsin kompakti työpaikka, töllin kokohan on melkolailla neliskanttinen.
16.11.2005 21:28 Tapio Keränen: Yleensä pikajunavaunustot heitettiin yhtenä nippuna. Joskus paikallisjunien vaunuja käytiin hakemassa kerralla kahteenkin junaan. Ensin heitettiin yksi vaunusto ja pian perään toisen paikun vaunusto. Jaarumiehillä oli tarkat paikat, että vaunusto saatiin pysähtymään lähtöraiteelle oikeaan paikkaan, ei liian kauas päätepuskurista, muttei missään tapauksessa päätepuskurin läpikään. Jokin aika sitten seurattiin vanhalta kaitafilmiltä heittoa, jossa vanha kiitojunan vaunusto vahvistettuna puurakenteisella matkustajavaunulla heitettiin lähtöraiteelle ja sen jälkeen sen eteen ajoi Hr11 lähteäkseen kotvan kuluttua kohti Turkua.
16.11.2005 22:25 Tapio Muurinen: Ehkä slangi-sanana käytettiin heittämistä, mutta kyllä ne oli "saattaen vaihdettava".
16.11.2005 23:19 Sakari Kestinen: Kuinkas moni on muuten elämänsä aikana minun lisäksi pohdiskellut vuosikausia mitä "SAATTAEN VAIHDETTAVA" tarkoittaa ennen kuin on ymmärtänyt mitä sillä tarkoitetaan? :)
16.11.2005 23:24 Antti Busk: Itsekin olen sitä joskus mietiskellyt. Sanoista "Saattaen vaihdettava" voisi luulla, että vaunu on tarvittaessa vaihdettava toiseen tms. :) Olisi järkevämpää, jos ilmaisu olisi muodossa "Vaihdettava saattaen"
16.11.2005 23:29 Miika Rissanen: Tai "heittovaihto kielletty", mikä kylläkin taitaisi jättää vähäsen porsaanreikiä, mutta kertoisi kyllä erittäin helppotajuisesti mistä on kysymys.
16.11.2005 23:34 Otto Tuomainen: Vaunuihin joko "Ei saa heittää"- tai "Antaa heittää"-merkintä. :)
16.11.2005 23:36 Sakari Kestinen: Ruotsalaiset tulisivat heti naureskelemaan ja vaatimaan merkintää "Får ej kastas!" (jos ei auennut vitsi, katsele huviksesi sähköpatterisi merkintöjä...)
16.11.2005 23:41 Ari Palin: Minä ajattelin joskus aikoinaan, että "Saattaen vaihdettava" tarkoittaisi "Saatetaan vaihtaa". Kummalliselta kuulosti sekin, kyllähän muitakin vaunuja junarungossa voi vaihtaa toisiin vaunuihin.
16.11.2005 23:45 Sakari Kestinen: Muistaakseni noissa lukee jotain muutakin taviksille käsittämätöntä kieltä, taisi liittyä sähkötekniikkaan.
17.11.2005 01:02 Sakari Kestinen: Alkaliakustohan se sana oli, en kertakaikkiaan tajunnut sanaa ennen yläasteen kemiantunteja =)
17.11.2005 07:58 Tapio Keränen: Saattaen vaihtamisella ymmärrän vaihtoliikettä, jossa vaunusto on kytkettynä veturiin. Heitossa taas vaunustoa ei ole kytketty veturiin kiinni, vaan veturi antaa vaunuille alkuvauhdin, minkä jölkeen vaunut rullaavat niin pitkälle kuin liike-energiaa riittää tai niitä jarrutetaan. Menettelyllä oli tarkoitus voittaa veturin tehokasta työaikaa, muutenhan se olisi ollut varattuna vaunuroikan työntämiseen lähtöraiteelle saakka ja sieltä olisi vielä pitänyt ajaa takaisin vetoraiteelle (asetinlaite 1:lle) saakka. Säästyneellä ajalla veturi ehti hakea jo seuraavan vaunuston asetteluraiteelta (= matkustajavaunujen säilytysraide).
17.11.2005 08:08 Teppo Niemi: Toisena vaununa näyttää olevan Cht-vaunu.
17.11.2005 09:30 Tapio Muurinen: Otan vähän takaisin, mitä illalla hätäisesti kirjoitin. Aluksi kuulosti niin hurjalta, että Helsingin asemalla voitiin "heittää" matkustajarunkoja. Asemahalliin sisäänajoja sattui silloin tällöin, tosin ei läheskään aina heitettäessä. Ajan säästämiseksi, kiireisenä aikana, lyhyillä junarungoilla se oli käytännön sanelema juttu. Jt:ssä: Vaihtotyötä koskevat määräykset "Tyhjän matkustajavaunun saa heittää vain, jos siitä on annettu ohjeet liikennepaikkakohtaisissa lisämääräyksissä".
17.11.2005 09:40 Teppo Niemi: Niin JT on sanonut viimevuosina. Mutta kun pohditaan kuvan tilannetta, pitäisi kaivaa esille v. 1969 JT /JTO ja siihen vuoteen 1973 tehdyt korjaukset. Mutta nyt MUTU-tietoa: Henkilövaunulle ei ollut heiton suhteen mitään erityismääräyksiä. Yleisissä heittoa koskevissa ohjeissa sanottiin ettei vaunua, jossa on matkustajia, saa heittää.
18.11.2005 09:54 Tapio Muurinen: Meinaatko Teppo, että Jt olisi ollut takavuosikymmeninä jotenkin "väljempi", vai sovellettinko sitä tilanteen mukaan. Tarkoitin lähinnä matkustajarungon heittämistä. Tietekin ammatti-ihmiset olivat asialla ja tiesivät kuinka homma hoidetaan joustavasti. Kuten kaiman kuvista näkyy ja hän on sen omin silmin nähnyt, niin pakkohan se on uskoa. Lyhyen roikan heittäminen oli varmaan ihan ok käytäntö. Olihan siellä hidastimia varmistamassa ennen topparia. Ja vauhti piti olla sopiva, että heitto menee riittävän pitkälle. Mutta jos ajatellaan vaikka 10-vaunuista junaa, niin ruuvijarrusta ei ole paljoakaan hyötyä.
18.11.2005 10:02 Juhana Konttinen: "Hyvät matkustajat, tämä on heitto-vaihtoliike Töölönlahdelta Helsinkiin. Pysähtymispaikkamme on Linnunlaulu. Junan kulkusuunta vaihtuu."
18.11.2005 10:14 Teppo Niemi: JT ja ohjesäännöt ovat muuttunut aikojen kuluessa. Joidenkin muutosten taustalla on vakavat onnettomuudet, kuten Onnettomuustutkintakeskuksen sivuiltakin olemme saattaneet lukea. (Esim. takaohjaamosta ajo). Ehkäpä 20 vuoden päästä ihmetellään loppuopastelevyjä ja -luhtyjä. Toimintatapoja on myös kyettävä tarkastelemaan kuvanottohetkellä voimassaolevien säännösten mukaan, eikä verrata niitä nykymääräyksiin. Sama asia koskee myös ulkomaihin, menettelyä on kyettävä vertaamaan myös kyseisen maan säädösiin.
18.11.2005 11:08 [Tunnus poistettu]: Tapio M: Kyllä yli 10-vaunuisiakin junia on heitetty, ei ollut mitään hidastimia ennen topparia. Ilmajarrua käytettiin myöskin jarrutukseen, puuvaunuissa oli 2-toimijarru, se kuulema auttoi asiaa.
18.11.2005 16:30 Tapio Muurinen: Kiitokset kommenteista, asia harvinaisen selvä.
29.12.2017 00:27 Esa J. Rintamäki: EFi 22375 vuodelta 1954 oli alunperin Ei 22266 vuodelta 1948.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!