27.11.2005 / Vantaa, Martinlaakso

27.11.2005 Erittäin asjanmukainen tapa ilmoittaa junan määränpää.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Martinlaakso Kuvauspaikka: Vantaa
Kuvaaja: Leo Männistö
Lisätty: 28.11.2005 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen

Kommentit

28.11.2005 09:54 Lari Nylund: Jos tuossa määränpää-sanan jälkeen olisi piste (.), niin ei tulisi mielikuvaa, että junan määräpää olisikin joku muu kuin kyltissä lukeva... Tuolla Vantaankosken-radalla ei tarvita laiturinäyttöjä, koska junilla on aina sama määränpää. Marja-rata ehkä tuo muutoksen asiaan - tai sitten ei.
28.11.2005 12:51 Leo Männistö: Eikä näillä asemilla kaikilla edes ollut aikataulua. Mutta mitäpä sillä tekee jos vuoroväli on sen 10 minuuttia.
28.11.2005 17:32 Antti Havukainen: Nii-i, eipä sitä aikataulua tule koskaan katsottua, kun tältä kyseiseltä liikennepaikalta tulee junaan itsekin varsin usein noustua. Vaan tuskinpa pysyvät vuorovälit samoina enää montaa vuotta, kun palveluja huononnetaan jatkuvasti, kiitos sinun, rakas VR:mme. Ja siinä ei paljoa paina sekään tosiseikka, että tämä on niitä harvoja ratoja, joilla matkustajia riittää sunnuntaisinkin 15 min vuorovälille.
28.11.2005 18:24 Lari Nylund: Antti: Liikenteen pääkaupunkiseudulla tilaa YTV. VR on liikennöitsijä. Asiakaspalautteet siis osoitteella www.ytv.fi
28.11.2005 18:32 Leo Männistö: Tuo vks-rata etenkin Vantaan puolella tarjoaa kyllä nautinnollista ja kokonaisvaltaista vähäeleisyyttä. Muutenkin nuo umpirahastusasemat ovat jotenkin sykähdyttäviä ainoan värinpilkahduksen ollessa nämä sinivalkoiset opasteet. Kuvauspäivän taivaan harmaus vielä korosti kokonaisuutta. nautinnollista!
28.11.2005 18:40 Tuukka Ryyppö: No, ei se VR:kään ihan syytön ole. Paikallisliikenteen vuokraamisesta VR:ltä on HKL:lle kuluja lähemmäs kymmenen kertaa enemmän per matkustajakilometri kuin metrosta. Kun kyse on melko pitkälti samanlaisesta liikenteestä, on tuota eroa hieman hankala selittää muuten kuin VR:n kiskurihinnoittelullla.
28.11.2005 19:30 Timo J Lindqvist: Tässä keskustelussa tulee taas hyvin selväksi ihmisten väärinkäsitykset. Oikeastaan ei tarkalleen monikaan tiedä mikä on VR:n, mikä YTV:n ja mikä HKL:n rooli liittyen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Tällaisella kommentointityylillä voisi sitten kysyä myös, että onko esim. Tammelundin Liikenne-nimisen linja-autoyrityksen vika, että linjan 55 bussit eivät kulje tiheämmin kuin kulkevat. Haloo! VR ajaa kyllä sen mihin YTV:llä on varaa. Rahallahan saa varmaankin vaikka Eil-vaunut tuohon pyörimään. YTV:llä nyt vaan sattuu olemaan tapana pitää erilaisia säästökuureja, kuten esim Helmikuun lopussa tapahtunut runkomäärin vähennys ruuhka-ajan I-junissa. Silloinkin osa matkustajista varmaan luuli, että VR:llä on junat loppunut kesken. Kyllä varmaankin junia on jos vaan tilauksia tulee;)
(Ylläpito muokannut 29.12.09 14:25)
28.11.2005 19:37 Ari Palin: Tällainen kiinteä kyltti sopisi hyvin myös Kemijärvelle. :)
28.11.2005 21:00 [Tunnus poistettu]: Mitenkäs nämä rahavirrat lopulta menevätkään? Vks-radan omistaa RHK ja VR maksaa RHK:lle sen käytöstä. VR omistaa myös kaluston (toistaiseksi, myöhemmin YTV:n yhtiö). YTV maksaa VR:lle liikenteen hoidosta. Siis osa rahasta menee RHK:lle, osa jää VR:lle. Metrorata kai taas on HKL:n? Kalusto ainakin on ja HKL liikennöi itse. Sic! Kun nyt vaahdotaan kilpailutuksen halvaksitekevyydestä, niin miten on mahdollista, että metrolla ajo on niin paljon halvempaa kuin junalla?
28.11.2005 21:57 Ari Palin: VR:llä junissa ainakin on konduktööri, jota metrossa ei ole. Siitä varmaan syntyy osa lisäkustannuksista. Periaatteessa samanlainen systeemi kuin metrossa (eli lipun voisi ostaa automaatista) toimisi varmaan myös kaupunkiradoilla. Erilaisia lippuja vain pitäisi olla enemmän saatavilla kuin metrossa, koska esim. matka Rovaniemelle voi alkaa lähijunalla. Lippuja pitäisi siis olla ainakin neljää sorttia: sijaintikaupungin sisäinen lippu, YTV:n seutulippu, VR:n vyöhykelippu ja VR:n km-pohjainen lippu. Kilometripohjaisen lipun ostaminen voitaisiin toteuttaa niinkin, että automaatista saisi aluksi esim. Riihimäelle ulottuvan vyöhykelipun, joka sitten kaukojunassa vaihdettaisiin km-pohjaiseksi lipuksi ja jäljelle jäävä osuus lipun hinnasta maksettaisiin siinä vaiheessa. Tällöin ei vielä automaatilla tarvitsisi määritellä sitä, minkätyyppisellä junalla jatketaan Riihimäeltä eteenpäin.
28.11.2005 23:48 [Tunnus poistettu]: No joo, metrossa on vain lipuntarkastajat. Rautateillä tarkastajat ovat käsittääkseni RHK:n palkkalaisia? Lähiliikenteen lippuja saa automaatista ja samat liput kelpaavat kuin metrossakin (nythän puhutaan siis YTV:n junista, ei Keravan/Karjaan/Riihimäen). Lisäksi junissa on leimauslaitteet, joten konduktööriä ei sen vuoksi tarvittaisi. Luulenpa, että A-, M- ja I-junilla matkustajat käyttävät matkakorttia lähes kaikki.
29.11.2005 01:18 Lari Nylund: Pertti: 5 vuoden lähijunissa työskentelyn kokemuksella voi sanoa, että ruuhka-aikana noin 90% matkustaa matkakorteilla. Muulloin arkisin noin 75%. Viikonloppuisin noin 60%. Lipunmyynnissä on täysi työ, kun asemia on 1-3 min välein. Lisäksi konduktööri vastaa juna- ja matkustusturvallisuudesta yms. tehtävistä matkan aikana. Olet oikeassa tarkastajien työnantajasta, he ovat Ratahallintokeskuksen palkkalistoilla.
29.11.2005 15:33 Leo Männistö: Nää kaikki asemathan sopisivat umpirahastukseen, mutta mutta...Kun ei niin ei. liian kallista.
29.11.2005 18:38 Ari Palin: Kun tuossa kirjoitin, että metrossa ei ole konduktöörejä kuten lähijunissa ja siitä johtuisi osa lähijunaliikenteen lisäkustannuksista metroon nähden, niin en muistanut, että sen sijaan metrossa tarvitaan järjestysmiehiä, joita taas lähijunissa ei näe. Joten ei tuo konduktöörien puuttuminen metroista taidakaan kovin paljon selittää metroliikenteen edullisuutta lähijunaliikenteeseen nähden.
29.11.2005 22:22 Timo J Lindqvist: Kyllä konduktöörille lähijunissa työtä riittää lipunmyynnissä ym. tehtävissä alueella, jossa asemavälit ovat lyhyitä ja matkustajia paljon. Nykyisellä junamyyntilaitteella ei kovin montaa lippua ehdi myymään yhden asemanvälin aikana esim. A ja M -junissa joissa asemanvälit ovat 1-2 minuuttia. Laite on auttamatta liian hidas, 20 euron seteli on yleinen maksuväline ja pankki- ja luottokortitkin viuhahtelevat satunnaisesti. Tämän kaiken lisäksi on vielä tarkkailtava mahdollisia häiriköitä, teknisiä vikoja, laitettava juna liikkeelle asemalta jne, jne...eli ajatus lähiliikennejunasta ilman konduktööriä ei oikein kuulosta mahdolliselta.
30.11.2005 00:18 [Tunnus poistettu]: Lari: en olekaan ajamassa konduktöörejä pois lähijunista, en edes A- ja M-junista, joissa se käytännössä voisi jopa tulla kysymykseen jos rahastus järjestettäisiin asemilla (teenkö tarjouksen kolikkoautomaateista?-)). Ihan silkan turvallisuudenkin takia konnarit ovat minusta perusteltuja. Lipunmyyntiä voisi kyllä ihan oikeasti kehittää.
30.11.2005 08:13 Teppo Niemi: Mutta onko kukaan matkustanut Saksassa S-bahn-junilla Essen Hbf - Dortmund Hbf? Missä on konduktöörit veturijunassa? Siellä kuljettaja huolehtii myös veturivetoisissa junissa lähtövalmiudesta ja ovien sulkemisesta yksin TV-kameroiden ja monitorien avulla.
30.11.2005 08:19 Lari Nylund: ...ja kaikilla on matkaliput kunnossa, eikä järjestyshäiriöitä ja ilkivaltaa esiinny lainkaan?
30.11.2005 09:03 Teppo Niemi: Mitenkähän lähtövalmiuden ilmoittaminen hoidettaisiin suomalaisella systeemillä jyrkähkössä kaarteessa sijaitsevilla ulkokaarteen puoleisilla laitureilla, kuten esim. Dortmund-Dorstfeldin, Essen-Eibergin ja Essen-Steele Ostin liikennepaikoilla. Junapituushan on 5-7 vaunua, joista viimeinen ohjausvaunu (Sisäkaarteen puolella on näkemäesteinä taas esim porras- / hissikuilu yms). Enpä havainnut siellä ilkivaltaa yhtaaän sen enempää kuin Hampurin veturivetoisessa lähiliikenteessä (pohjoiseen), vaikka niissä junissa oli rahastajat ja konduktöörit. Ja eikös Suomessakin viime kesäkuuhun saakka JT sallinut eräin edellytyksin lähdön matkustajapysähdyksestä ilman junanmiehistön vastaavan valmis lähtöön- opastetta?.
30.11.2005 11:12 Timo J Lindqvist: Valmis lähtöön-opasteesta mainitaan uudessa JT:ssä mm. näin: "Junamiehistö antaa opasteen kuljettajalle ilmoituksena siitä, että juna on valmis lähtöön. Junamiehistön ON ANNETTAVA opaste matkustajajunalle, kun juna on pysähtynyt henkilölaituriin tai erikseen määrättyyn paikkaan". Eli jos konduktööri halutaan pois, esim. A/M-junista niin on JT:tä muutettava ko. rataosien osalta. Siihen ei varmaan mennä niin kauan kuin JT:n laatii RHK eikä esimerkiksi tilaaja eli YTV.
28.10.2008 19:23 Tuukka Ryyppö: Lari: Matkaliput ovat yleensä kunnossa, eikä järjestyshäiriöitä ole, ainakaan enempää kuin Suomenkaan junissa - jossa niitä järjestyhäiriöitä on jos on ollakseen siinä osastossa, jossa konduktööri ei normaalisti käy.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!