25.08.2005 / Tukums 2, Latvia
25.08.2005 Pönttöjuna matkalla Jelgavasta Ventspilsiin matkaa kohti Tukums 2:n ratapihaa ukrainalaisveturin vetämänä. 2TE10M.
Kommentit
| 01.12.2005 22:27 | Jouni Hytönen: | 2TE10M. | |
| 01.12.2005 22:31 | Jouni Hytönen: | 2TE10M:n ja 2TE10U:n erottaa tältä etäisyydeltä siitä, että 2TE10M:n numerolaatta on mustapohjainen, kun 2TE10U:ssa se on valkopohjainen. Näitä löytyy Latviasta 10 kpl ja uudempia 2TE10U-vetureita 14. Ajelevat pääasiassa Daugavpils-Krustpils-Jelgava-Tukums 2-Ventspils-reitillä. | |
| 01.12.2005 23:47 | Risto Itkonen: | Kertokaa viisaammat tietoja tuosta 2TE10M veturista, kokoa, näköä ja kömyä riittää. Muuten tuo Jelgava on saksalaiselta nimeltään Mitau, se kuten myös Tukums ja Libau ovat Suomen jääkäreiden historiallisia paikkoja. | |
| 01.12.2005 23:54 | Jouni Hytönen: | Ja Ventspils taisi olla Windau. Varsin monella latvialaisella paikkakunnalla on ollut saksankielinen nimi menneisyydessä. Daugavpils = Dünaburg, Liepaja = Libau, Cesis = Wenden. Rezekne taisi olla Rositten. Onhan niitä tietysti virolaisilla ja liettualaisillakin paikoilla, Klaipeda = Memel, Pärnu = Pernau, Tartto = Dorpat, Tallinna = Reval. Mielenkiintoista, ettei Suomessa ole yhtään hansakaupunkia. | |
| 02.12.2005 00:18 | Jouni Hytönen: | Nopeus tyyppiä yleis, eli 100 km/h. Massa 2x138 tn, teho 2x2200 kW. Kyllä liikkuu! :) | |
| 02.12.2005 00:44 | Risto Itkonen: | Saksankielinen nimistö johtuu baltiansaksalaisista, jotka kaikissa kolmessa Baltian maassa useiden vuosisatojen ajan muodostivat pienen, mutta vaikutusvaltaisen ja varakkaan, yläluokkaisen kansanosan. Syyskuussa-39 tehdyn Saksan ja NL etupiiripaktin nojalla Hitler houkutteli / pakotti koko saksalaisen väestön syksyllä-39 muuttamaan Baltiasta Puolalta juuri vallatuille alueille. Siksi saksankielisiä paikannimiä Baltiassa. Kaupungeista Klaipeda eli Memel on pitkiä aikoja ollut oikeasti saksalainen (itäpreussilainen) kaupunki, mutta on nyt siis Liettuan tärkeä satamakaupunki. | |
| 02.12.2005 09:04 | Jorma Rauhala: | Suomenkielisiä kaupunkien nimiä Baltiassa ovat mm. pääkaupungit Tallinna, Riika, Vilna sekä Väinänlinna (Daugavpils). | |
| 02.12.2005 10:15 | Marko Laine: | Ja lisäyksenä Jorman kommenttiin, myös yliopistokaupunki Tartu omaa suomenkielisen Tartto -nimen. Ruotsinkielisiä kylännimiä löytyy taas Viron länsirannikolta ja saarilta ja vastaavasti Latviasta löytyy Kolgan niemeltä liivinkielisiä pikkukyliä (liivi on suomen ja viron sukukieli). | |
| 02.12.2005 16:47 | Sakari Kestinen: | Ja Tallinna oli ennen suomeksikin Rääveli. | |
| 02.12.2005 17:15 | Pasi Seppälä: | Hieno kuva! Äänetkin voi melkein kuvitella: laivadieseliin verrattava matala jyskytys, perässä kuusikulmaisten pyörien kolkotus. | |
| 02.12.2005 21:08 | Ari Palin: | Baltian maiden sisällä monella paikkakunnalla on naapurimaan kielessä eri nimi kuin sijaintimaan kielen mukainen nimi, esim. Tallinna on latviaksi Tallina, Riika on viroksi Riia ja Kaunas on latviaksi Kauna. Mainittakoon myös, että Helsinki on viroksi Helsingi ja Venäjällä se on tiekyltteihin translitteroitu muotoon Khelsinki. | |
| 03.12.2005 08:55 | Marko Laine: | Ari kommenttiin sellainen lisäys, että viroksi Helsinki on ääntämyksellisesti Helsinki, kuten suomenkielessäkin. Vain kirjoitusasu on hieman erilainen (Helsingi), joka johtuu erilaisesta heikon- ja vahvan konsonantin erosta, kuin suomessa. Mikäli virolaiset kirjoittaisivat pääkaupunkimme tyyliin "Helsinki", tulisi se ääntää sääntöjen mukaan tällöin "Helsinkki", joka olisi kaukana alkuperäisestä :) | |
| 03.12.2005 14:30 | Ari Palin: | Tuon itse asiassa jo tiesinkin. Tosin olen kuullut, että vain kahden vokaalin välissä oleva k, p tai t kahdentuisi äännettäessä, esim. Tartu (-> Tarttu), mutta tiedä sitten. Toinen juttu on sitten se, miksi kirjoitusasun pitää ulkomaan paikannimessä muuttua vastaamaan paikallista ääntämistä. Emmehän mekään kirjoita "Böörminghäm" (Birmingham) tai "Manhaim" (Mannheim). :) Toisaalta kirjoitamme kuitenkin "Rooma" eli aivan kuten se italiaksi äännetään. No, tämä menee kyllä nyt vähän ohi kuvan aiheesta... | |
| 03.12.2005 14:31 | Ari Palin: | Täytyykin heti korjata itseäni. Nimessä "Tartu" t-kirjainhan nimenomaan EI ole kahden vokaalin välissä, mutta kahdentuu äännettäessä silti. :) | |
| 08.12.2005 02:28 | [Tunnus poistettu]: | Oho, mistäs lähtien venäläiset ovat alkaneet suomalaisten pakannimien translitteroinnissa käyttää englannin mukaista translitterointia? H:han pitää engalnninkielisille translitteroida KH:ksi, muuten ne ressukat eivät oman heikon hoonsa vuoksi ymmärtäisi kuinka nimet lausutaan. Venäjässä taas H-kirjain on vielä vahvempi kuin suomessa. Eestin kielestä taas natiivi ystävä opetti, että "g" on ääntämyksellisesti kuin vajaa suomen "k", "k" on puolitoista suomen "k":ta ja "kk" on lähes kolme suomen "k":ta. | |
| 08.12.2005 11:22 | Jouni Hytönen: | Kun tässä nyt oikomaan lähdettiin, niin suomeksi puhutaan kyllä viron kielestä. | |
| 08.12.2005 11:24 | Jouni Hytönen: | http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/viro.shtml | |
| 08.12.2005 11:29 | Jouni Hytönen: | Liettuan kielestä löytyvät luonnollisesti myös omat paikannimiversiot: Riika = Ryga, Kaliningrad = Karaliaucius, Daugavpils = Daugpilis, Tallinna = Talinas. | |
| 08.12.2005 11:33 | Jouni Hytönen: | Suomi on latviaksi Somija ja liettuaksi Suomija. Latviaksikin se äännetään "Suomija". Löytyy sentään Viron lisäksi pari muutakin maata, jotka eivät käytä Finland-sanaa. :) | |
| 08.12.2005 21:57 | [Tunnus poistettu]: | Jouni: suomeksi puhutaan viron kielestä, olet oikeassa. Hyvä ystäväni ja työtoveri muutaman vuoden takaa, syntyjään eestil... öh... virolainen, nykyisin palannut kotimaahansa, kuitenkin inhosin sitä, kun suomalaiset puhuivat Virosta ja virosta. Hänen kanssaan totuin käyttämään Eestiä. Enkäpä välitä poiskaan totutella. | |
| 08.12.2005 22:08 | [Tunnus poistettu]: | Ärf. Joku vuosi vielä opettelen lukemaan mitä kirjoitin ennen [Lähetä]-napin painamista. Siis tämä ystäväni inhosi virosta puhumista, en minä. | |
| 09.12.2005 10:02 | Jouni Hytönen: | No, samalla logiikalla voisimme miellyttää venäläisiä puhumalla Rossijasta ja ruotsalaisia puhumalla Sverigestä. Kumma kyllä ruotsalaiset ja venäläiset eivät yritä käännyttää meitä muuttamaan kieltämme ja tekemään niin. | |
| 09.12.2005 10:07 | Jouni Hytönen: | Käsittääkseni myös Saksa-sana periytyy yhden maakunnan nimestä, mutta en ole kuullut vielä yhdenkään saksalaisen keuhkoavan, että meidän pitäisi alkaa puhumaan Deutschlandista. | |
| 09.12.2005 10:10 | Jouni Hytönen: | Emmekä me suomalaiset räyhää maailmalla vaatimassa, että Finland-sana ja kaikki sen eri muodot pitäisi hylätä eri kielistä ja ottaa käyttöön Suomi-sanan johdannaisia. | |
| 10.12.2005 02:18 | [Tunnus poistettu]: | Eipä tuo kaverikaan kulkenut maailmalla räyhäämässä. Minusta ei ole mitenkään epämieluisaa kunnioittaa hyvän ystävän toivomusta tuollaisissa asioissa eikä minun kielikorvaani (joka sivumennen sanoen on kyllä vallan kelvossa kunnossa vieläkin, vaikka vähän alkaa rapistua) eestin kielestä puhuminen koske. Puhu sinä vain virosta ja Virosta jos niin tykkäät. Kunhan et pitkässä juoksussa ala puhumaan sitä kautta... |