12.08.2000 / Helsinki, Helsinki asema
12.08.2000 Einu 27187
Kommentit
| 16.05.2009 22:35 | Jarkko Korhonen: | Romuna tämäkin nykyään. | |
| 17.05.2009 01:28 | Matias Kauramäki: | Pitkä kyynel :'( | |
| 17.05.2009 03:08 | Eljas Pölhö: | Matias, taidat olla nuori (ainakin minuun verrattuna) tai sitten satunnainen matkustaja, kun suret näiden poistumista, Minä suren niiden vaunujen poistumista, missä ikkunapaikasta maksaminen tarkoitti aitoa ikkunapaikkaa eikä seinänvieruspaikkaa. Taito sijoittaa istuimet ikkunoiden kohdalle kaukoliikenteen vaunuissa katosi jo 60-luvulla, kun uusien vaunujen sisustusten suunnittelijoiden ei enää tarvinnut matkustaa junalla ja keskusteluyhteys insinöörien ja sisustusarkkitehtien välillä lopetettiin ja ainoaksi vaatimukseksi tuli sijoittaa vaunuun niin paljon penkkejä kuin mahdollista. Onnekseni työn puolesta junassa matkustaminen on pudonnut jo 50T km:iin vuodessa ja pian pääsen eläkkeelle, jolloin voin valita kulkuneuvon, jossa maksettu ikkunapaikka = ikkunapaikka, mistä näkee ulos. | |
| 17.05.2009 15:46 | Tauno Hermola: | Mistähän vaunuista Eljas nyt puhuu? Ei ainakaan minulle jäänyt mitään kaipuuta puuvaunuihin, jos niitä tarkoitit, eihän tästä http://vaunut.org/kuva/216 nyt voi puhua samana päivänäkään, kuin jostain naamat vastakkain surkeilla penkeillä istuttavasta puuvaunusta. Nojuu, enpä kyllä koskaan ostanut paikkalippuakaan, jollei pakko ollut. | |
| 17.05.2009 18:49 | Eljas Pölhö: | Mulle on aivan sama onko vaunun kori puuta, alumiinia tai terästä, samoin kuin se että istunko punaisessa, sinisessä, ruskeassa tai harmaassa vaunussa, kunhan maksettu ikkunapaikka tarkoittaa sananmukaisesti sitä. Jos penkki- ja ikkunajako ei täsmää, niin ei luulisi olevan vaikea muuttaa lipunmyyntiohjelmaa siten, että ainakin ensin myytäisiin aidot ikkunapaikat tai lisättäisiin kolmas kategoria (ikkuna-, käytävä- ja seinäpaikka). Ne, jotka haluavat matkustaa verhot alasvedettyinä saisivat samalla mahdollisuuden valita seinän viereensä. Ehken olisi niin kitkerä, jos ei niin usein sattuisi, että hyvissä ajoin etukäteen ostettu "ikkunapaikka" on seinäpaikka ja vaunussa on kuitenkin vapaita ikkunapaikkoja. Paikkaa voi sitten junan lähdettyä vaihtaa, mutta jään aina ihmettelemään, miksei varausohjelma antanut sellaista. Olen kyllä hieman eri mieltä puuvaunujen penkkien mukavuudesta, mutta riippuu tietysti siitä verrataanko puupenkki-Ei:hin vai Ci-vaunuun. Nokat vastakkain istuminen ei niinkään haitannut (ja jos oli hyvä tuuri, niin siihen ei tullut ketään), mutta osastovaunuista en koskaan pitänyt. Kaksi rinnan nykyvaunuissa on minusta ahtaamman tuntuista kuin kaksi nokikkain vanhoissa, silloin kun penkkien välissä oli riittävästi jalkatilaa. Puuvaunut muuten kulkivat vaihteissa paljon mukavammin kuin vanhat Eit-vaunut. Puuvaunujen huonoin puoli oli tuplaikkunoiden väliin kerääntynyt kosteus ja silloin piti aina toivoa, että ruuvit olivat niin löysällä, että ne sai kolikolla ruuvattua auki ja kuivattua ruudut sisäpuolelta. Linkitetty Einun kuva näyttää ihan siistiltä tyhjänä, mutta eikö matkatavaratilaa ole aika vähän? | |
| 17.05.2009 19:33 | Jouni Hytönen: | Expt-vaunujen hyttejä tulee nykyään suosittua. Iso ikkuna Eljaksen toivomalla tavalla sijoitettuna ja entiset 1.lk:n penkit ovat aika mukavat. Toisellekin puolelle näkee sujuvasti yhtä suuresta ikkunasta. Lisäplussana se, että Expt:n hytit ovat ilmeisesti aivan viimeisten myytävien paikkojen joukossa, joten hyteissä saa olla rauhassa lukuunottamatta kaikkein ruuhkaisimpia aikoja. | |
| 17.05.2009 20:56 | Eljas Pölhö: | Expt näyttää hyvältä tässäkin kuvassa http://vaunut.org/kuva/37349 Ei ole tainnut koskaan sattua kohdalleni. | |
| 17.05.2009 21:22 | Joona Kärkkäinen: | http://vaunut.org/kuva/28549 | |
| 19.05.2009 09:19 | Petri Nummijoki: | Mutta vanhemmissa sinisissä vaunuissa istuimet olivat käännettävät. Niissä oli halutessaan mahdollista istua nokat vastakkain samalla tavalla kuin puuvaunuissakin ja kaikilla oli silloin ikkunapaikka. Seinäpaikkoja myytiin vasta uudempien sinisten vaunujen myötä, kun istuimien kääntömahdollisuus poistettiin. (Käyttäjä muokannut 19.05.09 09:20) |
|
| 19.05.2009 09:50 | Eljas Pölhö: | Kääntyvät penkit olivat minun mielestäni hieno palvelumuoto enkä ole koskaan ymmärtänyt miksi niistä piti luopua. Joku turvallisuusnäkökohta? | |
| 19.05.2009 09:59 | Tapio Muurinen: | Jos junassa oli tilaa, niin käänsi vaikka itselleen vastakkaisen penkin. Tutussa porukassa se oli itsestään selvää. Harvemmin toisilleen ventovieraat ihmiset alkoivat kääntelemään penkkeja, että saavat istua naamakkain ja jalkojaan sovitellen; ja mitenkäs sen numeroinnin kanssa. | |
| 19.05.2009 11:07 | Timo Valtonen: | Olen muistavinani, että jonkun suuremman onnettomuuden jälkeen penkkien kääntämismahdollisuus poistettiin kun se oli osoittautunut liian vaaralliseksi kiinnitykseksi törmäystilanteessa. | |
| 19.05.2009 11:42 | Teppo Niemi: | Alun alkaen teräsvaunujen numeroinnissa ikkuna- ja käytäväpaikkojen numerot vaihtuivat sen mukaan, miten päin penkki oli. Eli sama numero säilyi silloin samalla istuimella ja oli istuimen keskikohdassa. 1970-luvulle tultaessa numerointi vaihdettiin siten, että ikkunapaikalla oli aina sama numero, oli penkki piten päin tahansa. | |
| 19.05.2009 13:01 | Petri Nummijoki: | Timo tarkoittaa varmaankin tätä: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/mkfusm6.pdf "VR-Yhtymä Oy ilmoitti lausunnossaan 16.6.1999, että kääntyvät istuimet on hitsattu kiinteiksi." Kuitenkin uusien vaunujen valmistuksessa kääntyvistä penkeistä luovuttiin jo 70-luvulla, joten tällä onnettomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että uudemmista sinisistä vaunuista jätettiin kääntyvät penkin pois. Ja tuskin tähän päätökseen vaikuttivat aikaisemmatkaan junaonnettomuudet, koska kääntyvät penkit säilytettiin vanhemmissa vaunuissa aina 90-luvulle asti. |
|
| 19.05.2009 23:04 | Tapio Muurinen: | Paikkojen numerointi uusittiin ensin EP-junissa 1.2.1973 alkaen sitten muissa pika- ja henkilöjunissa 1.3.1973 alkaen. Se koski kaikkia uusia (=teräs) päivävaunuja ja Dm8-9. Paikkanumerolaatta tuli istuinyksikön selkänojan sivuun, siihen päätyynyn tasalle, numerot allekkain. Ikkunapaikka oli aina pariton ja se oli ikkunasymbolin sisässä. Vanhat numerolaatat olivat istuimen "niskatyynyssä", jos oli päänsuojus, niin siinä hupussa oli reikä (muistaakseni). Kääntyvissä penkeissä mekanismi oli huomioitu, eli sama numerolaatta oli molemmissa sivuissa ja käännettäessä ikkunapuoli säilyi edelleen parittomana. | |
| 01.07.2012 14:49 | Jimi Lappalainen: | Eljaksen ensimmäiseen kommenttiin: inhoan itsekin samaa asiaa, kun ikkunasta on vain reuna näkyvissä, ja ulos nähdäkseen täytyy kääntää pää toiseen suuntaan. Teinkin sitten listaa näistä "seinäpaikoista". Esim. Ed -vaunussa ne ovat alhaalla paikat 13, 15, 21, 23, 33, 35, 41, 43, 49 ja 51. Yläkerrassa paikat ovat 69, 71, 77, 85, 87, 97, 99, 105, 107, 113 ja 115. | |
| 01.07.2012 20:24 | Jouni Hytönen: | Kohtalaisen yleistä ja aina yhtä harmillista on se, että saman ikkunan kohdalla istuva henkilö haluaa vetää aurinkoverhon aivan alas asti, jolloin ulos ei näe ollenkaan. Kyllähän nyt ulos näkeminen on aivan perusasia matkanteossa ja tulee omalla vaatimuslistallani aivan kärjessä. Jos tulen ensimmäisenä vaunuun sisään, availen aina ennen istuutumista paitsi omat verhoni, myös useita lähipenkkien verhoja. :) Monissa venäläisissä vaunuissa ikkunan edessä on harsoverhoja, jotka ovat oletusarvoisesti kiinni ja niitä täytyy jotenkin viritellä, että ne pysyvät auki. :( | |
| 02.07.2012 12:12 | Tuukka Ryyppö: | Heh, venäläisen junamatkustamisen perustaitoihin tosiaan kuuluu refleksinomainen salusiinin myttääminen kannatinjohtonsa laitaan. Tuosta voisi ehkä ottaa valokuvan joskus :)) |