18.03.2006 / Lappeenranta, Viipuri
18.03.2006 Poiminta Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa olevasta Viipurin kaupungin pienoismallista. Malli kuvaa tilannetta syyskuussa 1939.
Kommentit
| 23.03.2006 01:09 | Johannes Erra: | On liian helppo. Eli ilmiselvä Viipuri. Hieno malli. | |
| 23.03.2006 02:00 | Jouni Hytönen: | No niin, sieltähän se tuli heti. :) | |
| 23.03.2006 02:05 | Jouni Hytönen: | Tämän päivän Viipuri on kaikessa rapistuneisuudessaankin huikea aikakone 1930-luvun Suomeen. Asemaa lukuunottamatta ei tässäkään kuvassa ole kovin paljon muutoksia tapahtunut. Raitiovaunut ovat valitettavasti historiaa ja sataman ympyräraidetta ei enää ole, mutta ne rakennukset, jotka sodasta säästyivät, ovat paikoillaan tänäkin päivänä. | |
| 23.03.2006 09:37 | Tapio Muurinen: | On hieno pienoismalli. Isäni oli aikoinaan Viipurissa juoksupoikana. Hänen opastuksellaan teimme oman reissun kaupunkiin, silloin kun se jo oli mahdollista. Rautatientorilta lähtee Karjalankatu Salakkalahden itäpuolitse, jonne kahden vaunun raitsikka juuri kurvaa. Yksi vaunu kääntyy juuri lyhyelle Repolankadulle, joka muuttuu Karjalankadun suuntaiseksi Maununkaduksi. Se päättyy Torkkelinpuistoon. Viistosti asemaa nähden on Rautatienkatu. Asemalle on juuri saapunut idästä päin H-sarjan vetämä matkustajajuna. Kana touhuilee kolmen tavaravaunun kanssa. | |
| 23.03.2006 10:38 | Pekka V. Puhakka: | Sellanen ol Viipuri! Komean näköistä on ollut, minkähänlainen Suomen metropoli tuo tätä nykyä olisi jos ei olis turhia kahinoita tullut... | |
| 23.03.2006 12:02 | Jouni Hytönen: | Viipuri oli ennen sotia Suomen kansainvälisin kaupunki ja luulen, että sellaisena se olisi pysynytkin. Eli kaiken maailman Helsingit olisivat kaukana takana tänäkin päivänä. Nyt Viipurin asukasluku ei ole kasvanut yhtään sotaa edeltävistä luvuista, mutta luulen, että jos sotaa ei olisi tullut, asukasluku voisi hyvinkin olla 200-300 tuhatta ellei enemmänkin. | |
| 23.03.2006 12:23 | Jorma Rauhala: | Viipurissa oli asukkaita raitiotieaikoina vuonna 1912 = 40.000, 1920 = 54.000, 1938 = 75.000, 1944 = 0, 1946 = 18.000 ja 1957 = 51.000. Jatkosodan päätyttyä kaikki asukkaat (siis Suomen kansalaisia) siirtyivät maamme muihin osiin, kun valtakunnan raja vedettiin aikaisempaa lännemmäksi. Kaikki nuo sodan jälkeiset asukkaat ovat neuvostoliittolaisia (esim. venäläisiä) siirtolaisia, jotka olivat kotoisin jostain muualta. Mikähän on Viipurin nykyinen asukasluku? | |
| 23.03.2006 12:50 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Wikipedia kertoo luvun 78 800 (2004). | |
| 23.03.2006 13:04 | [Tunnus poistettu]: | Paljokohan taksinvaltausen jäläkiin viipurilaisista palas takasi kotionsa? | |
| 23.03.2006 14:02 | Tapio Muurinen: | Eikös Viipurin varikko ollut Pasilan jälkeen Suomen toiseksi suurin. Noista asukasluvuista voi päätellä, että kaupungin kasvu on ollut todella nopeaa. - Pitää korjata omaa edellistä kommenttia, tuo Repolankatu toki jatkui. Maununkatu liittyy siihen viistosti. | |
| 23.03.2006 14:13 | Pekka V. Puhakka: | Vaikea sanoa minkälaiset olisivat voimasuhteet Helsinki-Viipuri tänä päivänä. Viipuri taatusti olisi iso yliopistokaupunki, mutta olisiko se sittenkin kooltaan lähempänä Turkua tai Tamperetta? Joka tapauksessa, tavallaan sääli että kävi miten kävi. Itä-Suomi olisi taatusti kaivannut Viipurin kaltaista metropolia. | |
| 23.03.2006 16:31 | [Tunnus poistettu]: | Must ei näytä siltä et liikkuis. | |
| 23.03.2006 17:30 | Sakari Kestinen: | Olis Viipuri varmaan just jotain Tampereen ja Turun kokoluokkaa, Itä-Suomen pantteri kuitenki. | |
| 23.03.2006 18:22 | Jouni Hytönen: | Itä-Suomen yliopisto, joka olisi tullut Viipuriin, on nyt hajotettuna Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Kyllä Viipuri olisi aivan ykköspaikka, jos kehitys olisi jatkunut rauhallisena. | |
| 23.03.2006 18:30 | Jorma Rauhala: | Turussa oli raitiotieaikaan asukkaita 1890 = 32.000, 1910 = 55.000, 1972 = 155.000. Helsingissä 1890 = 66.000. Kuriositeettinä vielä pienet ratikkapaikkakunnat: Kulosaari 1910 = 240. Haaga 1914 = 1773. Munkkiniemi 1915 = 217. Lauttasaari 1917 = 231. | |
| 23.03.2006 19:32 | Tapio Muurinen: | Johannes kysyi, paljonko viipurilaisia palasi Talvisodan jälkeen. Erään lähteen mukaan 40 %, eli n. 30000. | |
| 23.03.2006 21:02 | [Tunnus poistettu]: | Syyskuussa 1939 Viipurissa oli kuusi Kanaa nro:t 531-536, joista peräti kolmesta löytyy kuvat näiltä sivustoilta. Esim. http://vaunut.org/kuvasivu/18342 Hauska yhteensattuma, tuon 532:n perässä näkyvä Hv3 996:kin oli tuolloin syyskuussa 1939 Viipurin kirjoilla. Kaikki nuo kuusi Kanaa olivat suoralla vesisäiliön katolla varustettuja. Tarkkaan tihruttuani tässä näyttäisi olevan viisto. Heh heh :D. | |
| 24.03.2006 14:08 | Tapio Muurinen: | Viipuriin sopinee vielä seuraava rautatieaiheinen juttu. - Viipurin Sudet oli tunnettu jääpalloseura. Ottelut pelattiin tuossa Salakkalahden jäällä. Suurin osa viipurilaisista oli jääpallon ystäviä. Kerran pelin jälkeen eräs mummo oikaisi radan yli Papulaan. Tohkeissaan hän ei huomannut saapuvaa veturia, vaan veturi tönäisi häntä. Mummo pyöri penkalta alas. Kuljettaja pelästyi ja pysäytti veturin. Kun hän näki mummon kömpivän hangesta, hän huusi: "Kuis käi". Mummo vastasi: "Suet voittiit" | |
| 24.03.2006 16:44 | Reijo Talka: | Annan tukeni Jounin veikkaukselle: sodan välttäneessä Suomen Viipurissa ja Viipuriin liitetyssä V:n maalaiskunnassa eleisi hyvinkin lähemmäs 300.000 asukasta. Valtakunnassamme olisi hyvissä ajoin toteutettu HELI- tai HELVI-rata (Helsinki-Viipuri) etelärannikkoa myötäillen. Uskoakseni myös Lahden ja Hämeenlinnan välille olisi rakennettu oikorata nopeuttamaan Pirkanmaan ja Karjalan Kannaksen välistä rataliikennettä. | |
| 24.03.2006 20:31 | Reijo Salminen: | Siinä on Lasse ollut tarkkana, noiden talojen värisävytkin selvitettiin perinpohjin mallia rakennettaessa. | |
| 20.04.2007 17:51 | Petri Soronen: | - (Käyttäjä muokannut 14.01.19 12:18) |
|
| 10.03.2022 12:28 | Erkki Nuutio: | Viipuri-pienoismalli on palautunut kunnostettuna paikalleen Etelä-Karjalan museoon Lappeenrannassa tilakorjauksen valmistuttua. Lämpimästi suositeltava nähtävyys! (Käyttäjä muokannut 10.03.22 12:29) |
|
| 10.03.2022 14:05 | Esa J. Rintamäki: | Vastaus Jorma Rauhalan kommenttiin 23.3.2006 klo 18:30: - Itäystävä siirrätti sotien jälkeen Viipuriin valkovenäläisiä. Syy: nämä muistuttivat ulkonäöltään suomalais-fasistis-valkobandiitti-tsuhnia. |