??.??.1950 / Uusikaupunki, välillä Kalaranta–Uusikaupunki

??.??.1950 Enemmän on maisemaa, mutta onhan siellä junakin. Kuva on otettu Uudenkaupungin vesitornista (eli siis vuoden 1954 jälkeen)ja juna on menossa aseman ja Turun suuntaan Kaupunginlahden pohjukassa. Kuva on Uudenkaupungin museon kokoelmista.

Kuvan tiedot
Välillä: Kalaranta–Uusikaupunki Kuvauspaikka: Uusikaupunki
Kuvaaja: Uudenkaupungin museon kokoelmat (Lisännyt: Mari Jalava)
Lisätty: 18.04.2006 00:00
Junatyyppi
H:
Muu tunniste
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

18.04.2006 19:38 Heikki Lehkonen: Yläreunassa näkyy myös Suomen tyylekkäin poliisilaitos.
18.04.2006 21:17 Mari Jalava: Eipä ole poliisilaitosta tässä kuvassa. Yläreunassa oleva rakennus on v. 1904 valmistunut vaivaistalo (nyk. vanhainkoti) ja nykyään on siellä metsän siimeksessä eli puustoa on paljon edessä. Nykyinen poliisilaitos ja kaupungin virastotalo (entinen piirimielisairaalan rakennus) ei näy tässä kuvassa, vaan on vielä vähän vasemmalle kuvan ulkopuolella...
18.04.2006 22:52 [Tunnus poistettu]: Nätti kuva, joka hakematta tuo mieleen mm. arvostetuissa saksalaisissa 1930-luvulla kuvatuissa ja myöhemmin painetuissa junakirjoissa esiinyt aihe. Valkoinen lumi, juna kaukana "pellolla" melkeinpä siluettinä ja kuvattu korkealta mäeltä kaupungin yli ja vahva varjojen leikki ns. Alfer Ulmerin sommitelma. Yhtäläisyyksiä siihen on tässä monia. - Juna menossako Turun suuntaan?:-O. Kuva kertoo hyvin erään tuon ajan sivuradoilla käytetyn henkilöjunavaunuston. Ensimmäisenä Ähvä=F ja pari puukorista matkustajavaunua, jos oikein tulkitsin. Veturista, joka tässä ei varmasti ole tärkeä asia. Koska Uki:n pöydälle ei Hv3:set mahtuneet ja Turku oli tuolloin(kin) runsas Hv1 varikko muutamine Hv2:neen (777-780) on veturi, joko Hv1 tai Hv2.
19.04.2006 08:11 Mari Jalava: Niin tosiaan, meneekö Turun suuntaan? Vai "peruuttaako" Kalarantaan päin. Tyhmä kysymys varmaan tällä foorumilla, mutta miten tuohon aikaan se yleensä tapahtui. Menikö veturi ja vaunut turusta tullessa Kalarantaan saakka vai kääntyikö veturi asemalla ensin ja "työnsi" letkan Kalarantaan?
19.04.2006 16:27 Matti Jalava: 1950-1955, jolloin koululaisena kuljin junassa Vinkkilä-Uki -väliä, Turusta tullut juna saapui Kalarantaan, peruutti siitä sitten asemalle, jossa veturi käännettiin ja ajettiin toiseen päähän, sekä peruutti sitten taas Kalarantaan, josta mm. "minun junani" lähti (muistaakseni)klo 15.15 kohti Turkua. Kalarannassa ensimmäisellä seisakkeella Peteksessä pois jääneet koululaiset kävivät aina veturin miehistölle huutamassa Petes. Ei ollut radiopuhelimia, eikä junasta olisi veturiin saatu yhteyttä, vaan olisi ajettu Kalantiin saakka!
19.04.2006 21:37 [Tunnus poistettu]: Matti näitkö tai tiedätkö koskaan näissä Uki:n junissa veturina Hv3- sarjan koneita siis niitä pitkä tenderisiä? Hv3:t 781-785 (vähän oikaisten selitystä ja historiaa) vierailivat Tampereelta syksyyn 1963 myös Turussa, mutta kävivätkö Uki:ssa asti. Nämä samat Hv3:t olivat myös jatkosodan aikana sijoitettu Turkuun, jolloin niiltä löytyy tuommoisia yli 13,000 tuhannen kilometrin kuukausittaisia ajoja. Tomi Lehtosen mukaan olisivat olleet vieläkin suurempia, jos olisivat mahtuneet Uki:n pöydälle. Kun huomasin, että nää mulle rakkaat Tampellan kolmoset olivat olleet "sotaa paossa" Turussa, kun niin monet tutut koneet olivat siellä jossain, mulle tuli vähän kumma olo. Mutta, kun tuli tietoon niiden valataisat sodan-aikaiset kuukausittaiset kilometrimäärät palautui näiden koneiden "arvo" jälleen silmissäni. Tämä kaikki, siksi, että tässä tuo veturin tenderi vaikuttaa yhtä pitkältä kuin itse veturi, jolloin se oli kaikesta huolimatta juuri Hv3.
21.04.2006 09:23 Matti Jalava: Valitettavasti en osaa vastata tuohon. Epäilen, ettei ainakaan 1950-luvulla liikkunut. Olen erääseen vihkoon, johon keräsin auton rekitserinumeroita 1940-luvun lopussa ja vähän myöhemminkin(!), merkinnyt myös veturinnumeroita. En voi vannoa, että olenko nähnyt ne Uudenkaupungin radalla, mutta yhtään 7-alkuista ei vihossa ole. Siinä on mm: seuraavia numeroita: 548, 549, 551, 555, 556, 560, 562, 613, 614, 1907 ja 1908. Mutta kuten sanottu, havaitsemispaikasta en ole varma.
21.04.2006 10:45 [Tunnus poistettu]: Onpa hyvä Matti, että olet pistänyt koneiden numeroita ylös vaikka tarkka havaitsemispaikka ei olekaan tiedossa. Nuo kaikki mainitsemasi veturit ovat 1940/50- lukujen taitteessa olleet kyllä havaittavissa Turun alueella. Osa noista Hv1:stä on vielä niin turkulasia kuin olla ja voi. 548 oli hetken jossain vaiheessa myös Karjaan ja 562 Tampereen kirjoilla noihin aikoihin niinkuin varmaan hyvin tietänet. Nuo Jumbot (613 ja 614) olivat ainakin 1940-luvun lopulta pitkään Turussa. Ajoivat tosin vikat ajonsa molemmat Porissa toinen 1965 ja toinen 1966. - - Eipä löydy heti sanoja kertomaan, kun oot saanut Hurrikaanejakin merkittyä ylös. Ovat aina mieluisaa löydettävää myös veturimiesten työkirjoista. Hr3:t 1907 ja 1908 olivat esim. helmikuussa 1949 Turun kirjoilla. - No niin eipä tullut vahvistusta vielä Hv3:sten käytölle Uki:n baanalta.
28.01.2008 22:33 Eljas Pölhö: Suurin Hv3 (tai minkään höyryveturin) kalenterivuoden aikana ajama km-luku on Hv3 782 ajoi 159724km vuonna 1947. Veturi oli hiilillä 1/1, muutettiin haloille 470328 ja takaisin hiilille 470905. Veturi ajoi säännöllisesti reittiä Tku-Kr-Hy-Hki. Konepajakäynnit sattuivat 1946 lopulle ja 1948 alkuun, mikä auttoi isoon km-lukuun pääsemistä. Hr1 1020/1021 ajoivat suurempia kuukausittaisia kilometrejä, mutta joka vuodelle sattui knp käynti joka jätti vähän 782 saavutuksen alle kalenterivuositasolla.
22.12.2010 13:34 Jouni Halinen: Tuntuu melkein mahdottomalta ajatella, että höyryveturilla on ajettu 1947 160 000 km vuodessa, laskin että se tekee n. 500 km päivässä 330 päivän ajan, jäi vielä 30 päivää huolto ym. muihin pausseihin. Varmankaan keskinopeudet eivät silloin nousseet kovin suuriksi huomioiden veturi ja ratakohtaiset nopeusrajoitukset, runsaat pysähdykset ja polttoaine/vesi täydennykset. Sai siinä varmaan heittää hiiltä pesään lähes vuorokauden ympäri (radalla/pilttuussa). Juhani tai Eljas osaavat varmaan kertoa tarkemmin näistä vuotuisista ajomääristä. Tässä näkyy nuo kp käynnit ajoittuneet kuitenkin vuoden 1947 ulkopuolelle, mutta eivätkö höyryt tosiaan tarvinneet muuta (isompaa) huoltoa 160 000 kilsan aikana, olispa olemassa vastaavan huoltovälin omaavia autojakin. Mitenkä paljon nykykalustolla ajetaan vuositasolla?.
24.12.2010 00:26 Eljas Pölhö: Kuten sanoin Turun Hv3:t ajoivat päivittäin edestakalsin Turku-Karjaa-Hyvinkää-Helsinki, eli 542km päivässä (en tiedä laskettiinko varikoilla käynnit päälle). Hv3 782 tapauksessa se tekee 294 liikennepäivää+rapiat päälle.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!