23.06.1956 / Välillä Aavasaksa–Tornio asema
23.06.1956 Juhannus, keskikesän juhla, sai aikoinaan suuret väkijoukot rautateille. Lisäpikajunia asetettiin kulkuun pohjoiseen ja itään. Esimerkiksi juhannusliikenteessä 1956 olivat LP 53 Seinäjoelle ja Vaasaan, LP 65A Ouluun, LP 61A Kemiin, LP 1A Kouvolaan, LP 73 Iisalmelle ja LP 83 Joensuuhun. Muita ylimääräisiä henkilöjunia olivat YH 1 - 6 Vuokattiin, YH 1 - 6 Aavasaksalle, YH 1 - 4 Kauhavalle ja LH 21-22 Naantaliin, kaikki paluujunineen. Paluut olivat juhannusyönä ja varhain aamulla. Esimerkiksi Aavasaksalta paluujunat lähtivät klo 2.00, klo 4.00 ja klo 5.30. Kuvassa sivu aikataulukirjasta junalle YH Avs 4, Aavasaksa - Tornio, 23.6.1956 eli tasan 50 vuotta sitten. Veturina Hk5. - Hyvää juhannusta!
Kommentit
| 24.06.2006 11:37 | [Tunnus poistettu]: | Mitähän tuo LP on tarkoittaa? (Ylimääräinen juna = Liikajuna); Liikapikajuna? :) | |
| 24.06.2006 12:07 | Tapio Muurinen: | Lisäpikajuna. | |
| 24.06.2006 18:35 | [Tunnus poistettu]: | No niin, olihan se jo kuvatekstissä! (taisi juhannus vielä vaikuttaa :). Itse en ko. lyhennettä muista, siksi ihmettelin. Ai 83 on joskus kulkenut Joensuuhun. | |
| 24.06.2006 20:23 | Tapio Muurinen: | Näin oli silloin ennen. Normaalisti Joensuuhun ajoi yöjunapari 81/82. 83/84 laitettiin kulkemaan pääsiäisenä, helluntaina, juhannuksena ja jouluna. Vuoden 1966 aikataulun mukaan oli kulussa myös MP 87/88, joka oli päiväjuna. Se ajettiin Dm 8 kalustolla. | |
| 25.01.2014 16:20 | Eljas Pölhö: | Sarake 2 kertoo tuloraiteen. Mikäli liikennepaikalla oli vain pääraide (lp yleensä seisake), niin tuloraidetta ei merkitty. Huomatkaa kuinka monella liikennepaikalla oli sivuraide. VR:n nykyjohdolta ja tiedottajilta voisi odottaa sen verran historiantuntemista, että tietäisivät sivu- ja kohtausraiteita voitavan rakentaa tarvetta vastaavan määrän. Kaksoisraide ei ole *ainoa* vaihtoehto. |
|
| 25.01.2014 17:29 | Jarmo Pyytövaara: | Äläs nyt rupea Eljas mestaroimaan, vaikka pitkänlinjan harrastaja oletkin. Kyllähän Sinäkin tiedät mitenkä ongelmaisia kohtausraiteet ovat, niistä ei ole kuin harmia ja murhetta ne eivät salli sujuvaa liikennettä missään olosuhteissa. Nykymaailmaan eivät kohtausraiteet kuulu, eivät ainakaan Suomenmaahan, venäjälle kylläkin saattavat sopia. Olet oikeassa, kaksoisraide ei ole ainoa oikea vaihtoehto – nelosraide on vielä oikeampi ja oivempi valinta. Ehkäpä sellaisenkin ihmeen vielä näemme, täysin tukkoisella Seinäjoen - Pännäisten välillä. Tai jos emme näe niin ainakin kuulemme kun VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja niin vakuuttaa. |
|
| 25.01.2014 19:21 | Tapio Muurinen: | Jännä, että tuossa yleensä seisakkeet kirjoitettiin selkokielellä, mutta "isommat" liikennepaikat lyhennettiin tyyliin: Ytr (Ylitornio), Nrn (Nuotioranta), Kny (Kainuunkylä), Pkp (Pekanpää), Mro (Martimo), Krp (Korpikylä), Kri (Karunki), Apa (Aapajoki), Kko (Kukkola), Yli (Ylivojakkala), Aja (Alavojakkala) - kukapa noitakaan olisi huomannut! | |
| 25.01.2014 23:07 | Jouni Hytönen: | Ei tuohon aikaan seisakkeilla edes ollut lyhenteitä. Tästä aikataulusta voi siis lyhenteistä päätellä, millä paikoilla on jotain henkilökuntaa tai muuta ratainfrastruktuuria kuin pelkkä linjaraide. | |
| 25.01.2014 23:11 | Jouni Hytönen: | Heh, veturivetoisella lisäjunalla, joka pysähtyy jokaisella liikennepaikalla, on saatu noin 70 km:n matkaan kulumaan aikaa yli kaksi tuntia eli keskinopeus on aika asianmukainen. Jokunen matkustaja on saattanut tässä junassa olla jopa päihteiden vaikutuksen alaisena. :) | |
| 26.01.2014 00:48 | Jorma Toivonen: | Juhannuksena 1954 ajeltiin Oulusta Aavasaksalle tuollaisella aikataululla Avs1 http://vaunut.org/kuva/38351 , paluu tapahtui Avs2 http://vaunut.org/kuva/38352 |