??.??.1920 / Rautu
??.??.1920 Rautu. Kuvaajasta tai ajankohtasta ei ole tietoa.
Kommentit
| 16.07.2006 22:18 | [Tunnus poistettu]: | Hienonnäköinen asema. En muista missään sodista kertovissa kirjoissa nähneeni kuvaa tästä. | |
| 17.07.2006 13:52 | Juha Kutvonen: | Rautuhan tämä. Raja-asemaksi suunniteltu, mutta jäikin hiljaiseksi pääteasemaksi. Muistaakseni se tuhoutui jo talvisodassa. | |
| 17.09.2020 11:30 | Erkki Nuutio: | Suomen kaunein asema on saanut arvoisensa tarkan pienoismallin. Mitäänhän ei ole alkuperäisasemasta jäljellä. Karjala 17.9.2020 kertoo komean kuvan kera, että Rautu-Seuran aktivistit Jaakko Toitturi ja Toivo Valkonen ovat saaneet noin 800 työtunnin tuloksena pienoismallin valmiiksi laserleikattuja osia hyödyntäen ja väritettynä vaaleata alkuperäismuurausta vastaavaksi. Koska aseman pituus oli 84.6 m ja pienoismalli on toista metriä pitkä, lienee mittakaava HO. Upean pienoismallin pysyvä sijoituspaikka ei ole vielä selvinnyt. Toivon siksikin, että RM ehdottaisi pikaisesti Rautu-Seuralle aihetta (asemarakennus ja Hiitolan - Raudun - Raasulin - Pietarin rata) esittelevää näyttelyä. Pienoismalli vetäisi kansaa museoon, ja paikkaisi koronan aiheuttamaa kävijämenetystä. Hyvinkään karjalaisyhteisö tulee varmasti asiaa puoltamaan. RM:n arkistossa ja sen hakukanavien takana on luultavasti kiinnostavaa kirjallista ja kuvallista aineistoa aiheesta. Erityisesti kiinnostaisivat muun muassa alkuperäiset asema-alueen suunnitelmat, joissa 2000m x 700 m asemalle piti tulla 28 raidetta ja toista sataa vaihdetta, ja alunperin suota olleen asema-alueen asukasluvuksi piti tulla yli 1000 henkeä. Siis ennen kuin keisarikunta sortui ja Suomi selviytyi itsenäiseksi. Asemasta: arkkitehdit Thure Hellström, Jarl Ungern. Asema paloi ollessaan vielä rakenteilla Raudun veristen taistelujen 21.2.-5.4.18 loppuvaiheessa. Taisteluissa oli eri vaiheissa noin 2700 bolsevikki- ja noin 850 punataistelijaa. Valkoisia oli aluksi vähän, mutta vähitellen lisäyksiä tuli muilta rintamanosilta. Bolsevikkien ja punaisten tappiot olivat valtavat - ennen kaikkea ulosmurtautumisvaiheessa Kuolemanlaakson lähes teurastuksessa kaatui näitä noin 1200 henkeä. Valkoistenkin tappiot olivat raskaat, noin 600 kaatunutta. Koska vuoden 1919 vaiheilla kuviteltiin mittavaa mannertransitoa sotavuosien malliin (Tornion-Haaparannan sillan kautta), korjausrakennettiin asema alkuperäiseen muotoonsa, toki raiteistoa rajusti karsien. Aluksi asema toimikin erityisesti Pohjois-Inkeristä tulleiden noin 6000 pakolaisen sosiaali- ja muuna tilana. Asemaa vihittäessä vastasi inkeriläisten soittokunta musiikista. Koska rata purettiin likimain aseman ja rajan puolivälistä alkaen, jäi liikenne Hiitolan ja Raudun välillä vähäiseksi. Talvisodan alettua räjäytti armeijamme aseman. Rauniot palautuivat meille 1941. Venäläiset purkivat rauniot pois sodan jälkeen. Rautuun liittyvistä tapahtumista mm. täällä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11581.0.html . Lisäksi mm.Simo Eronen Raudun taistelu (Otava, 1920), Aimo Tiainen Kertomuksia Raudun asemalta (omak, 2006), Heikki Ylikangas Rata Rautuun - Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918 (WSOY, 2012), (Käyttäjä muokannut 17.09.20 16:53) |
|
| 17.09.2020 20:40 | Erkki Nuutio: | Pari elävöittävää kuvaa asemasta: https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/ekajuna.htm https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/asema1941a.htm |
|
| 02.04.2021 12:01 | Markku Vauhkonen: | Laitan linkin kokoamaani youtube videoon, jossa Raudun aseman rakentamista ja sen kaksi tuhoutumista on useiden kuvien avulla kuvattu. Kuvat ovat Kansallisarkistosta, rautulaisten yksityiskokoelmista ja Finna palvelusta. Muutama kuva on myös venäläistä alkuperää, heidän julkisista arkistoista. https://youtu.be/P5HzKffkAQk |
|
| 02.04.2021 12:19 | Timo Salo: | Aivan uskomattoman UPEA video ja musiikkikaan ei ärsytä, niinkuin normaalisti... | |
| 07.07.2022 21:04 | Erkki Nuutio: | Tapahtumia Raudun asemalla (Suvannon seutu 1917-1921, Suvannon seudun paikallishistorian työryhmä, 2015, 336 s.) : - Marraskuun alussa 1917 tapahtui Raudun rautatie- ja tulliasemalla [venäläisten] sotilaiden ja [suomalaisten] tullimiesten välinen kahakka. Asemalle oli tullut kaksi vaunulastia viljaa ja karjaa. Niiden oli määrä jatkaa rajan yli Venäjälle. Tullimiehet määräsivät vaunut käännytettäviksi takaisin [viljan- ja karjan vientikielto Suomesta Venäjälle]. Tuli vielä kolmaskin vaunu, jossa 6 nautaa ja elintarvikkeita. Tullimiehet määräsivät tämänkin vaunun palautettavaksi takaisin. Venäläissotilaat ilmoittivat tästä heti Raasulin asemalle (Venäjän puolella heti rajan takana). Pian saapui Raasulista Rautuun junalla nelisenkymmentä aseistettua sotilasta. Nämä ilmoittivat vievänsä viimeksi mainitun vaunun Venäjän puolelle. Tullimiehet eivät pystyneet estämään. - 21.2.18 saapui Pietarista Raasuliin juna hyökätäkseen Raudusta pidemmälle Kannakselle valkoisten selustaan. Junassa oli 52 vaunua ja viisi veturia: yksi kulki edellä, kaksi veti ja yksi työnsi junaa ja yksi kulki jäljessä. Kyydissä oli mm. 700 sotilasta, 9 tykkiä, 36 konekivääriä ja paljon ampumatarvikkeita. Samana päivänä venäläiset ja punaiset ryöstelivät elintarvikkeita rajakylistä Suomen puolelta. Juna eteni rajalta noin viiden kilometrin päässä olevaan Rautuun. Vähäinen puolustus ei paljonkaan pystynyt tätä hidastamaan. Venäläiset ja punaiset linnoittautuivat asema-alueelle. Valkoiset räjäyttivät pohjoisempana Kiviniemen sillan noin 27.2. He olivat jättäneet yhden veturin ja vaunun käytettäväksi kuljetuksiaan varten Kiviniemen ja Raudun aseman pohjoispuolisen Mäkrän kylän välillä. Venäläiset ja punaiset eivät kuitenkaan kyenneet juurikaan etenemään Raudusta. Puolustus vähitellen vahvistui asema-alueen ympärillä. Vaurioita korjaillen pystyttiin aluksi pitämään rata Venäjälle avoimena sotilas- ja tarvikekuljetuksille. Brest-Litovskin rauha 3.3.18 Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä kielsi Venäjältä sotimisen Suomessa. Kieltoa kierrettiin, mutta suppeammin vapaaehtoisten venäläisten avulla. Valkoiset katkaisivat ratayhteyden 25.3. räjäyttämällä Venäjän puolella Saha- ja Viisjoen rautatiesillat ja 29.3. räjäyttämällä jyrkän ratapenkereen 3 km Raudusta Raasuliin päin. Juuri edellä oli juna tuonut Rautuun Venäjältä täydennysmiehiä ja aseita. Asemalle jäi kaksi veturia, joista toinen oli viallinen. Yöllä 1.4. valkoiset valtasivat Raasulista Rautua kohti lähteneen 9-vaunuisen panssarijunan, ja saivat 5 konekivääriä, ampumatarvikkeita ja elintarvikkeita, mm. 30 teurastettua lehmää. Myöhemmin uusien apujoukkojen tulo Raasulista kahdella junalla torjuttiin. Jatkuvat taistelut olivat nyt saartaneet venäläiset ja punaiset Raudun asema-alueelle. Epätoivoinen ulosmurtautuminen tapahtui 5.4. Valkoiset saivat pakotien varrelle, myöhemmin Kuolemanlaaksoksi nimetylle alueelle konekivääreitä. Seurauksena oli teurastus. Antautua sekasortoisen ammuskelun keskellä ei voi. Paikalle haudattiin taistelujen jälkeen noin 800 paennutta sekä asemalla aiemmin kuollutta venäläistä ja punaista. Pienehkö osa pääsi pakenemaan rajan taakse. Punaisia jäi vangeiksi 670...800. Heistäkin varmaan moni tuomittiin myöhemmin kuolemaan Myös valkoisten tappiot Raudun taisteluista olivat suuret. Hengissä selviytynyt punakaartilainen S.Vanhanen muisteli vanhoilla päivillään: "Toivon ettei Suomen kansa milloinkaan tekisi samanlaista erehdystä. Meitä on niin vähän ja me kaikki tarvitsemme toinen toisiamme, niin herrat työläiset kuin talonpojatkin. Harvaan asutussa maassamme on kyllin tilaa kaikille." (Käyttäjä muokannut 07.07.22 21:08) |
|
| 09.07.2022 11:40 | Erkki Nuutio: | Höyrveturit Valtionrautateillä : Valkoiset olivat vallanneet bolsevikkien panssarijunaa kuljettaneen C6-veturin n:o 100 suorittamansa radan räjäytyksen suistamana yöllä 1.4.1918 Raasulin ja Raudun välillä. Kaluston vaihdossa vuonna 1921 jo kunnostettu veturi ei kelvannut bolsevikeille. Toisarvoisen käytön jälkeen hylkäys vuonna 1928. |