??.??.1962 / Helsinki, Huopalahti, välillä Haaga–Strömberg

??.??.1962 Tässä kartassa näkyy Haagan ja Strömbergin seisakkeet sekä Huopalahden asema. Kartta on vuodelta 1962

Kuvan tiedot
Välillä: Haaga–Strömberg Kuvauspaikka: Helsinki, Huopalahti
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: Sekalaisia karttoja
Lisätty: 09.08.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kartta

Kommentit

09.08.2006 09:59 Ian Oliver: Suurkiitoksia!
09.08.2006 10:23 Reijo Salminen: Hiljaa hyvä tulee - mahdettiinkohan tuon Eliel Saarisen tien linjaukset suunniteella jo 1800-luvulla? Mikä linja tuossa Kauppalantiellä kulkee?
09.08.2006 10:57 Jouni Parkkonen: Olisikohan nykyään jo lakkautettu linja 32.
09.08.2006 11:22 Johannes Erra: Kauppalantiellä kulkee linja 22. Ennen vuoden 1966 linjanumerouudistusta 20-sarja oli Mannerheimintien busseille se tyypillisin. Radan linjausta puolestaan on hiukan siirretty etelään juuri tuossa Kivihaan pohjoispuolella sitten kartan aikojen.
09.08.2006 12:18 [Tunnus poistettu]: Tuossa Haagan seisake tekstin alapuolella näkyy hieman soikion muotoisena tuo vuoden 1963 mp-pyörien kilparatamme. Löysin jopa joulukuussa 1962 otetun kuvan, jossa treenaan tosta Haagan tekstistä vähän Hesaan päin juuri radan vierellä tuossa nyt oikaistun osuuden vierellä. Siis talvella ja ilman kypärää ja hanskoja. - Jännää miten tuo Nuijamiestentie, Matkamiehentie, Nurmijärventie Hämeenlinnan väylä esiintyy aina vähän eri nimellä riippuen miltä ajalta kartta on.
09.08.2006 16:52 Juhana Nordlund: Ohhoh, mikä kartta! Matkamiehentie ja Nuijamiestentie menevät radan lähellä ja sen pohjoispuolella aika tarkalleen samassa kohtaa kuin nykyäänkin. Edellisten itäpuolelle on rakennettu 1970-luvulla nykyinen H:linnanväylä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön kaksiajorataisena syksyllä 1974. Rata suoristui hieman noihin aikoihin ja siirtyi pikkasen etelämmäksi. Tosin kaupunkiradan aiheuttama raiteiden lisäys levensi ratakäytävää lähelle vanhaa linjausta.
09.08.2006 16:56 Juhana Nordlund: Bussi 22 on näköjään mennyt Kylätietä ja Seljatietä Angervotielle! Se on radikaali juttu. Nimittäin kyse on erittäin pikkuisista katupahasista. Enpä olisi uskonut! 22:n seuraaja kulki Haagan Urheilutietä ja Isonnenvantietä, kuten nykyinen 41. 32:n päättäri oli Isonnevantien ja Isonnevankujan risteyksen luona.
09.08.2006 16:59 Juhana Nordlund: Asuinkatuni Orapihlajatiekin on ollut tuona aikana koko lailla "vaiheessa". Asuintaloni vm. 1960 on tuossa jo olemassa. Mutta siihen kadun tuo osuus onkin päättynyt, mutta jatkuu kauempana jälleen Pohjoisen ratapolun läntisenä jatkeena. Hpl:ssa on ollut jonkinmoinen ratapihakin kaiketi. Raide Pärnäsen pihalle ainakin.
10.08.2006 21:02 Jyrki Längman: Lisää tätä karttaa tässä http://jlf.fi/f29/1165-kadonneet-reitit/ viestiketjussa
12.08.2006 00:28 Ari Palin: Tästä kartasta kuluikin sitten 40 vuotta ennen kuin tuo Eliel Saarisen tie valmistui kokonaisuudessaan. :)
12.08.2006 08:27 Sakari Kestinen: Hmm, meinasin jo pastettaa joukkoliikenneforumilla olevan urlin tästä kuvasta vorgiin, mutta skannaaja itse ehti ensin :)
15.08.2006 21:17 Jani Arponen: Oliko siis ennen Hämeenlinnanväylän valmistumista Haagan seisakkeen kohdalla penger nykyisen pitkän sillan sijaan? Kiitän vastauksista.
15.08.2006 21:25 Jani Arponen: Eli kiitän siis J. Katajistoa, joka toisaalla antoi valaistusta asjaan:)
18.04.2009 17:58 Heikki Halonen: Näenkö väärin, vai onko Valimon seisake tätä nykyä idempänä kuin tuohon aikaan?
18.04.2009 18:12 Valtteri Keski-Säntti: Valimon seisakehan avattiin vasta 1976 (mikäli vorgin liikennepaikkahakua on uskominen - kirjallista lähdeaineistoa ei juuri nyt ole saatavilla). Tuossa lähellä Valimon nykyistä seisaketta kartassa lienee Strömbergin seisake.
18.04.2009 18:44 Tauno Hermola: Strömberg http://vaunut.org/kuva/30080
18.04.2009 21:34 Heikki Halonen: Ahaa, kiitos tiedosta. :) Aina sitä oppii uutta.
18.04.2009 23:06 [Tunnus poistettu]: Jees, Valimon seisake avattiin 30.5.1976 mikäli uskomme Radan varrella -kirjaa - ja miksipä emme uskoisi?
20.04.2009 14:04 Simo Toikkanen: Valimon seisake siirtyi jonkin matkaa itäänpäin kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Aiemmin laiturit ulottuivat nykyisestä hieman länteen ja päättyivät alikulkuun.
31.01.2014 00:44 Heikki Kannosto: Lieneekö tämä HKL:n kartta?
31.01.2014 01:07 Eljas Pölhö: Heikki: Ei liene eli ei ole. Kartta on ajalta, jolloin julkisten liikennevälineiden reitit sai esittää tavallisissa kaupunkikartoissa. Minä olen jo unohtanut kuka kielsi ja miksi. Älyvapaan kiellon laatija lienee jo poistunut keskuudestamme, mutta kieltomentaliteetti on jäänyt voimaan.
(Käyttäjä muokannut 31.01.14 01:08)
31.01.2014 10:05 Heikki Kannosto: Pitäjänmäen sivuraiteet näkyvät ulottuneen aika pitkälle itään. Huopalahden itäpäässä oli halkotarha miesvoimalla siirrettävine vaunuineen vielä 1960-luvun lopulla ja ratapihan pohjoisreunalla oli kai makasiinikin. Kuka muistaisi oliko Haagan seisakkeen viereisen moottoriradan liepeillä jokin tehdas?
(Käyttäjä muokannut 19.10.14 18:57)
31.01.2014 14:21 Eljas Pölhö: Huopalahden asemalta lähti pitkä sivuraide länteen ja se saattoi mennä vanhaa ratapohjaa pitkin hivenen pohjoisempana kuvan ratalinjaa (jyrkempi mutka). Raide päättyi aika lähelle Vihdintietä, mutta ei mennyt sen alitse (mikäli muistan oikein). Rautatiemuseo sijaitsi 50/60-lukujen taitteessa vielä Helsingin asemalla ja sisäänkäynti oli torin puolelta. Sama ovi varmaan, mitä käytetään SRHS:n kokouksissa. Silloinen museonhoitaja Bore Boström kertoi mota kertaa junista innostuneelle pojalle tästä raiteesta. Hän elätti toivoa ja ehkä oli saanut puolittaisia lupauksiakin, että siitä raiteesta tehdään Suomen Rautatiemuseon kalustoraide. Näin ei sitten koskaan tapahtunut.
31.01.2014 15:09 Juha Kutvonen: Huopalahden suunnitelmasta en ole kuullutkaan. Sen sijaan on kerrottu, että rautatiemuseon piti sijoittua Pitäjänmäelle ja tulevaa museoaluetta varten ehdittiin jo 1960-luvulla tehdä joitain maansiirtotöitä, kunnes uudeksi sijaintipaikaksi vaihtuikin Hyvinkää.
31.01.2014 20:03 Joni Lahti: Itse asiassa Huopalahdesta suunniteltiin uuden rantaradan korvaavan yhteyden alkupistettä Porkkalan vuokra-aikana. Rata olisi kulkenut Ojakkalan kautta Saloon. Porkkalan yllättävä palautus vuonna 1956 lopetti suunnittelun ja rantarata otettiin täysimääräisesti käyttöön. Olisiko ollut sitten parempi, jos uusi rata olisi ehditty rakentaa?
19.02.2015 19:24 Heikki Kannosto: Lisätään vielä sekin että tuolloinen 34 oli ensimmäinen pitkä poikittaislinja ja kulki Herttoniemestä keskustan kautta Pajamäkeen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!