01.06.2002 / Mikkeli, Mikkeli

01.06.2002 Sm1 6005 saapunut Mikkeliin junana M 713.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Mikkeli (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Mikkeli
Kuvaaja: Otto Tuomainen
Lisätty: 26.08.2003 00:00
Junatyyppi
H: 713
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

27.08.2003 12:13 eph: Hoidetaanko ko. vuoro yleensäkin Sm-kalustolla?
27.08.2003 12:18 Heikki Huhtilainen: 1.6.2002 loppui Sm-liikenne ja samalla koko paikallisliikenne savon radalla.
28.08.2003 14:29 Riku Outinen: Oikeasti surullinen hetki kun "mikkelin motti" lopetti
28.08.2003 18:03 JanneR: Ikäväähän se toki on, mutta matkustajamäärät olivat mitä olivat.
29.08.2003 17:25 Mikko Itälahti: Eikös pääasiallinen (teko?)syy Sm-taajamajunliikenteen lopettamiseen savon ja pohjanmaan radoilla ollut näiden yksiköiden lisääntynyt tarve pääkaupunkiseudulla Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua ja Vantaankosken radan vuorojen tihennyttyä? Tuskinpa tuo mikään kultakaivos on matkustajamäärien suhteen ollut, mutta en kyllä suostu purematta nielemään väitettä, että minkäänasteinen paikallisliikenne junalla ei voisi Suomessa kannattaa muualla kuin Pk-seudulla. Vr:n täytyisi olla hieman liikennepoliittisempi, ja aivan todella kampanjoida junan puolesta.
29.08.2003 17:41 Mikko Itälahti: Entäpä kun tietyt asemat tai vaikkapa kokonainen rataosuus on suljettu henkilöliikenteeltä , niin pidetäänkö yleensä mahdollisena, että kenties liikennöintikustannusten alentuessa esim. taloudellisemman kaluston (esim. juuri Dv12+pari vaunua -> Dm12) myötä myötä näitä voitaisiin aukaista uudelleen liikenteelle? Suomessahan paikallisliikenne on kai loppunut kaikilta lyhyehköiltä "pistoradoilta". Mikä tässäkin nyt on? Kyllähän kiskobussin luulisi olevan kilpailukykyinen vaihtoehto kumipyöräiselle sisarelleen?
02.09.2003 00:14 Kalastaja: Nii-i! Ennen toimi tuo paikkutoiminta hyvin, kun ei ollu 3 autoa joka taloudessa. Sitten koitti aika jolloin isot pomot tuumasivat että paikkuja täytyy supistaa... Tappaminen aloitettiin hoitamalla aikataulut ihan uusiksi, "ehkä kannattavat" vuorot ajatettiin siten, että yhteydet eivät sopineet ja näin kaikki oli tappiollista. Silloinhan pystytään vuorot lopettamaan. Lisäksi nykylipun hinnoilla tuskin tyämatkat olisivat kovinkaan iloisia. Esimerkkinä Vammalasta täytyisi lähteä aamulla IC-junalla Tampereelle ja paluu olisi pikajunal... =)
27.02.2004 10:10 Risto Hyvärinen: Porvoon lättäliikenne lopetettiin aikoinaan siten, että laitettiin junalle sellainen aikataulu, että se ei sopinut kellekään. Oli sitten helppoa lopettaa junaliikenne, kun ei ole matkustajia. Kun vertaa bussilipun hintaa Porvooseen, niin sillä menee junalla päärataa huomattavan paljon pidemmän matkaa.
14.12.2021 20:00 : Asia ei ole ollut pelkästään VR:n ja valtion vika, mutta myös junien käyttäjien. Kunnon paikkuliikenteen aikaan ihmiset lähti muuttamaan kaupunkeihin ja hankkimaan autoja. Nyt ei voi enää mitään tälle huonolle palvelutasolle.
15.12.2021 16:14 Eljas Pölhö: Kyllä huono paikallis- ja seutujunaliikenteen tarjonta on yksiselitteisesti valtion (hallitusten) vika. VR on vain välikätenä toteuttanut hallitusten tahtoa. Mikäli jonkun muun olisi sallittu yrittää paikallisjunaliiketoimintaa, niin silloin olisi yritetty tehdä jotain asian hyväksi ja käyttäjät olisivat osaltaan syyllisiä.

Esimerkkejä rataosista, joiden henkilöliikenteen lopettaminen ei johtunut matkustajien kaikkoamisesta, ovat etenkin Mikkeli-Kouvola, mutta myös Lahti-Heinola, Vainikkala-Lappeenranta, Tampereen paikallisliikenne ja monet muut. Useimmissa tapauksissa liikenteen lopettaminen ei ollut VR:n pahaa tahtoa, vaan vastaus vaatimuksiin pienentää kustannuksia ja lakkauttaa junien yöpymispaikkoja ja parantaa kaluston ja miehistön kiertoa. Vanhoista graafikoista näkee kuinka tyhjävaunujunat lisääntyivät esim. Tampereen ja Oriveden välillä ja saivat liikenteen näyttämään entistäkin tappiollisemmalta. Sopivan kaluston loppuminen koitui monen rataosan kohtaloksi ja siihen aikaan se oli valtio (hallitukset), jotka myönsivät varat kaluston hankintaan. Se ei eduskunnassa painanut mitään, että esim. Mikkelin ja Kouvolan väliltä poistettiin junia, joissa oli parhaimmillaan yli 200 matkustajaa. Muistaakseni vastaavia junia oli myös Imatran ja Kouvolan välillä ja visseinä viikonpäivinä Haminan ja Kouvolan välillä. Minä luin aikoinaan kaikki matkustajalaskennat 1960-1975 väliltä, mutta sitten ne yht'äkkiä katosivat ainakin Rh:n kellarivarastosta.

Ruotsista löytyy esimerkkejä jo 1950-luvulta alkaen, että SJ:n "kilpailija" TGOJ sai ajaa pikajunia jopa Tukholmaan. Paikallisliikennepuolella lääneille/maakunnille tarjottiin jo 1980-luvun alussa mahdollisuus järjestää sellaista liikennettä mistä SJ halusi luopua sekä pääradoilla että sivuradoilla. Suomessa ei vielä tänä päivänä se ole sallittua. Nykyinenkin hallitus haki EU:sta tämän liikenteen estävän poikkeusluvan lähes ensitöinään. Maailmalla pienimmät liikenneyhtiöt ovat olleet perhefirmoja, joissa yksi perhe on hoitanut jonkun haararadan paikallisliikenteen. Siinä olisi ollut hyvä työllistämis- ja palvelutason ylläpitämiskeino myös vaikkapa Itä-Suomeen ja Kainuuseen.
14.04.2022 17:49 : Täytyy toivoa että joskus tännekin saadaan Ruotsin malli

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!